Olin kuullut aiemmin tapaamani israelilaisen tytön kehuneen minulle Paissa sijaitsevaa uima-allasta. Olin ollut reissussa kuitenkin jo melkein kaksi viikkoa, enkä ollut vielä kertaakaan päässyt ottamaan kunnolla aurinkoa, joten auringonpalvojana päätin päivän ainoaksi aktiviteetikseni uima-altaan. Vaihdoin kyseisenä päivänä myös hostelliani vähän kauemmaksi, joten kävin ensin heittämässä tavarani uudelle hostellille ja sitten suunnistin kohti uima-allasta! Alunperin olin varannut majoituksen Paihin kahdeksi yöksi katsoakseni, pidänkö paikasta. Loppujen lopuksi pidin ja päätin jatkaa oleskeluani vielä kahdella yöllä.
Toinen hostelli Paissa. Viihtyisyyttä loi jokaisen sängyn kohdalla oleva ikkuna.
Fluid Swimming Pool
Paikka, jonne suunnistin kantoi nimeä Fluid Swimming Pool. Saavuin noin kello 11 maissa ja tällöin olin paikan ainoa asiakas. Iltapäivää kohti paikka kuitenkin täyttyi muistakin auringonottajista ja uima-altaassa vilvoittelijoista. Sisäänpääsy uima-altaalle oli vähän päälle 2 euroa. Altaalta sai myös ostettua ruokaa ja juomaa, joka oli mielestäni erittäin hyvää. Vietinkin loppujen lopuksi muutaman kokonaisen päivän altaalla loikoillen.
Paissa oli erittäin mukava ilmapiiri ja tuntui kuin kaikki olisivat olleet ystäviä keskenään. Ensimmäisen kerran juuri lähtiessäni Fluidilta ehdin kävelemään kohti hostelliani ehkä noin 50 metriä, kun joku nuori herrasmies ajoi minua vastaan skootterilla, pysähtyi ja kysyi, oliko minulla mitään suunnitelmia. Suunnitelmiahan ei ollut, joten hän pyysi minua hyppäämään kyytiinsä ja kanssaan katsomaan auringonlaskua. Ajoimme jonnekkin pellolle, jossa oli pieni baari ja kaunis auringonlasku. En ollut koskaan aiemmin nähnyt häntä, enkä tämän auringonlaskureissun jälkeenkään tullut näkemään häntä, mutta siinä hetkessä tuntui, kuin olisi mennyt ystävän kanssa oluelle. Näitä hetkiä rakastin yksin reissatessani, sillä ikinä ei tiennyt, minne ja kenen seurassa päätyi.
Pellon laidalla oli pieni baari, josta pystyi katsomaan, kuinka aurinko laski vuorien taakse.
Viidakkobileet
Viimeinen päivä Paissa oli koittamassa, kun tajusin, että enhän minä tiedä, että minne ja millä jatkan matkaani seuraavana aamuna. Liikaa miettimistä, joten päätin jatkaa oleskeluani Paissa vielä kahdella lisäyöllä. Valitettavasti hostelli, jossa sillä hetkellä olin, oli täyteen varattu, joten päätin ottaa yhteyttä ensimmäiseen hostelliini ja palata takaisin sinne. Henkilökunta laittoi minulle viestiä ”Tervetuloa takaisin, saat oman sänkysi takaisin!” Jippiii, ihanaa asiakaspalvelua!
Koska lähtö uuteen paikkaan ei koittanutkaan seuraavana päivänä, päätin lähteä illalla juhlimaan. Päätin katsoa löytyisikö minulle Couchsurfing-appista seuraa ja silmän räpäyksessä minä olinkin jo syömässä ja aloittelemassa iltaa jonkun ulkomaalaisen tytön kanssa. Paissa järjestetään säännöllisesti jungle partyja, joissa idea on hyvin yksinkertainen: Bileet viidakossa, keskellä ei mitään. Lippu juhliin maksoi 8,5 euroa. Matka juhlapaikalle taitettiin lava-autolla ja loppukilometrit olivat pölyävää ja erittäin monttuista hiekkatietä. Kenelläkään meistä ei ollut mitään hajua, minne menimme eikä kenelläkään toiminut puhelimen verkkoyhteys, olimme siis oikeasti viidakossa. Porteista sisäänpäästyämme eteemme avutui oma pieni kylä: dj soittamassa musiikkia puussa, iso nuotio, baaritiski, muutama ruokakoju ja bajamajat, vähän kuin olisi festareilla ollut! Kokemuksena todella erilainen, mutta siisti! Vaikka en olekaan mikään elektronisen musiikin suurin fani, jota kyseisissä bileissä soitettiin, voisin mennä sinne uudestaankin juhlimaan.
Jungle partyissa oli paljon porukkaa ja teemana taisi olla merirosvot.
Seuraavalla kerralla palaudutaan juhlista ja eletään rentoa elämää!
