Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Hanoi

Vaikeuksien kautta takaisin Vietnamiin

Loppumatkani oli aika pitkään avoinna, koska minulla oli vielä reilu viikko jäljellä ennen lentoa kotiin Bangkokista. Viikko oli mielestäni liian lyhyt aika tutustua enää uuteen maahan ja Indonesiassakaan ei saanut oleskella kuin 30 vuorokautta yhteen putkeen. Minulla tuli kuitenkin pieni mutka matkaan Indonesiassa ollessani ja jouduin käymään lääkärissä Singaporessa, joten olisin periaatteessa voinut viettää loppuajan ennen Bangkok-Helsinki lentoa vielä Indonesiassa. Rakastuin kuitenkin Vietnamiin niin paljon, että tahdoin palata sinne vielä loppuajaksi.

Säätöä lentokentällä

Paluu Vietnamin Hanoihin ei ollutkaan mikään helpoin tapaus… Vietnamiin pitää hankkiä viisumi, jos tahtoo viettää siellä yli kaksi viikkoa. Ensimmäisellä kerralla Vietnamissa ollessani olinkin juuri sen kaksi viikkoa enkä viisumia tarvinnut. Tämän lisäksi, jos tahtoo palata takaisin maahan uudestaan ilman viisumia, pitää olla maasta poissa 30 vuorokautta. Olin laskenut, että poissaoloni olikin juuri sen 30 vuorokautta ja kyseessä olisi 31. vuorokausi, kun palaisin takaisin, eli ongelmaa ei pitäisi olla. Tämän lisäksi suurinosa maista edellyttää, että sinulla on sinne saavuttaessa myös poistumislippu maasta, ettet jää maahan oleskelemaan liian pitkäksi aikaa. No, kertaakaan sitä ei oltu minulta kysytty aiemmin lentäessäni maasta toiseen, vaikka tiesin tästä edellytyksestä, joten jätin lipun ostamatta, sillä en ollut vielä varma siitä, mikä päivä tahdoin lentää Bangkokiin.

Lentokentälle saapuessani olin jo hieman myöhässä suunnitellusta, sillä moottoripyörätaksikuskini oli hieman hukassa ja jättikin minut vielä aika kauaksi oikeasta sisäänkäynnistä lentokentälle. Olin varma, että myöhästyn jo siitä syystä. Ehdin kuitenkin hyvin lähtöselvitystiskille, mutta sitten alkoikin ongelmat. Nuori lentokenttävirkailija kysyi, olenko aiemmin käynyt Vietnamissa ja sanoin, että kyllä ja 31 vuorokautta sitten. Hän ei kuitenkaan ilmeisesti osannut laskea, sillä oli sitä mieltä, että aikaa ei ollut kulunut tarpeeksi. Monta kertaa näytin kalenteria ja laskin päiviä hänelle. Hän pyysi paikalle ylemmän pomon ja hänen kanssaan he soittivat ilmeisesti jonnekkin Vietnamin päähän ja sain heiltä hyväksynnän siitä, että aikaa oli kulunut tarpeeksi. No seuraavaksi hän kysyi minulta lentolippua pois Vietnamista ja sehän minulta puuttui, koska olin ajatellut, että eihän sitä ollut ennenkään kysytty. Äkkiä yritin tehdä netissä ostoksen lentolipusta, joka ei sitten meinannut kelvata edelleenkään nuorelle virkailijalle, sillä se ei varsinaisesti ollut validi ja siitä puuttui ainakin lipun vahvistusnumero, jonka kerroin hänelle tulevan myöhemmin. Hän pyysi paikalle uudestaan vanhemman virkailijan, joka hyväksyi lopulta tämän ja sitten sainkin jo juosta lentokoneeseen, sillä tämän kaiken selvittelyyn meni noin tunti.

Lentomme laskeutui illalla Hanoihin ja menin odottelemaan lentokenttäbussia, jolla oli tarkoitus päästä lähelle majapaikkaa. Porukkaa kerkesi vaan kertyä ja kertyä, eikä bussia näkynyt. Meitä oli aika iso porukka odottanut noin tunnin ajan lentokenttäbussia ulkona, kunnes joku mies ajoi isolla tilataksilla paikalle ja kertoi, että bussi ei kulje enää, sillä Vietnamissa oli jonkin sortin juhlapäivä. Neuvottelimme hinnan tilataksille ja pääsimme lopulta perille. Kaikin puolin aika ongelmallinen matka perille, mutta olin iloinen vihdoin päästäessäni takaisin Hanoihin.

Aasian sisäisillä lennoilla sai yleensä itselleen koko penkkirivin.

Train Street ja tatuointeja

Aamulla herätessäni olin yhteyksissä muutamaan Laosissa tutustumaani kaveriin, sillä kuulin heidän myös olevan Hanoissa. Vietimmekin koko päivän yhdessä ja menin heidän mukaansa, kun he kävivät ottamassa tatuoinnit. Yhtäkkiä olinkin pöydän ääressä istumassa useamman vietnamilaisen naisen kanssa juomassa iltapäiväviiniä ilman yhteistä kieltä samaan aikaan, kun kolme ystävääni olivat neulan alla tatuoitavana eri huoneessa.

Hanoissa on liikettä vuorokaudenajasta riippumatta.

Hanoissa sijaitsee kuuluisa Train Street, joka jäi minulla käymättä ensimmäisen vierailuni aikana. Netin mukaan kyseiselle kadulle ei pitänyt päästä, sillä joku turisti oli riskeerannut henkensä ottaessaan ”hauskaa” kuvaa, mutta näin ei ollut. Kävin kahdesti Train Streetillä ja molemmilla kerroilla minua oli joku kahvilan pitäjä vastassa ja hän ohjasi minut sitten istumaan kahvilaansa. En saanut itse valita kenen kahvilaan menen istuskelemaan, vaan joku oli aina noutamassa turisteja ns. Train Streetin sisäänkäynnillä, mutta tämä ei haitannut. Lähinnä minulta odotettiin, että tilaan jotakin ja sen jälkeen kyllä sain liikkua kadunpätkällä vapaasti.

Juna kulkee kapean kadun läpi.
Pieni poseeraus

Ja sitten vielä itse asiaan siitä, miksi palasin Hanoihin! Tahdoin matkastani muistoksi tatuoinnin ja olin suunnitellut ottavani sen eräällä tekijällä Balilla. Hinta oli kuitenkin melkein sama, mitä se olisi Suomessa ollut, joten ajattelin metsästää hyvää tekijää jostain muualta ja sellaisen löysinkin Hanoista. Paikka, jossa kävin tatuoinnin ottamassa oli 3.ink ja voin suositella paikkaa. Kaikki oli siistiä, työntekijät puhuivat englantia ja kaikki sujui sovitusti. Hintaa tatuoinnilla oli vain 48 euroa.

3.ink
Ensimmäinen tatuointini!

Viimeisenä iltana lähdin vielä ystävieni kanssa juhlimaan Hanoin yöhön ja onnistuin ostamaan itselleni paikallisen Grab-merkkisen mopotaksin kuljettajan takin. Hintaa takilla oli 12 euroa ja olimme monta kertaa yrittännet ostaa takkeja kavereiden kanssa kuljettajien päältä, mutta vihdoin viimeisenä iltana onnistuin. Mikä hauska lopetus koko reissulle!

Grab-taksikuskin takki

Seuraavalla kerralla Bangkokin kautta kotiin!

Kävelykierros ja ilmaista olutta Hanoissa

Olin kuullut jo paljon positiivia kokemuksia Vietnamista aiemmin tapaamiltani reissutovereilta, jotka olivat jo siellä ehtineet jo käymään. Päällimmäiset ennakko-oletukseni Vietnamista olivat siis halpa maa, varma vatsatauti ja paljon tekemistä. Lensin Vietnamin pääkapunkiin Hanoihin Laosin Vientianesta. Lennot olin buukannut edellisenä iltana ja olin vielä tällöin punninnut vaihtoehtoja lentämisen ja bussimatkan välillä. Bussimatka olisi ollut huomattavasti edullisempi, mutta myöskin huomattavasti pidempi, noin vuorokauden mittainen. Muutamia kokemuksia lukeneena valinta oli loppujen lopuksi helppo: lentäminen.

Olin suunnitellut olevani Vietnamissa vain kaksi viikkoa, jolloin esimerkiksi viisumia ei vaadita, joten en ollut sitä etukäteen hankkinut. (Tässä vaiheessa minulla oli jo ajatukset Balin lämmössä, joten ajattelin kaksi viikkoa riittävän, mutta näin ei todellakaan ollut.) Oli iltapäivä, kun saavuin Hanoihin ja keli oli aika sumuinen. Lentokentältä kulkee bussi vanhaankaupunkiin, Old quarteriin, jossa majoituin, joten takseja ei tarvittu. Bussissa seisoessani olin rehellisesti sanottuna aivan äimän käkenä, sillä en ollut ikinä elämässäni kuullut niin paljon autojen ja mopojen tööttäyksiä. Koko ajan joka puolella joku tööttäili. Bussista ulos päästyäni pääsin kokemaan ensimmäistä kertaa myös skootterihelvetin. Tien ylittäminen ensimmäisenä päivänä tuntui miltei mahdottomalta, jos ei halunnut jäädä kaksipyöräisen alle. Samassa bussissa oli eräs reissaava pariskunta, joka majoittui samassa hostellissa kuin minä, joten taitoimme matkan yhdessä bussipysäkiltä hostellille ja tutkimme illalla myös Hanoita. Aloin jo ensimmäisenä iltana pitämään kaupungista.

Ensimmäisenä iltana maistoin jotain tällaisia syötäviä asioita ja pelkäsin vatsataudin saamista 😀

Kävelimme ensimmäisenä iltana myös hieman kaupungilla.

 

Hanoi Central Backpacker hostel

Hostelli, jossa majoituin oli nimeltään Hanoi Central Backpackers ja se tarjosi joka aamu walking toureja, joissa tutustuttiin kävellen kaupunkiin. Walking tour alkoi aamulla kello 10 ja kesti muutaman tunnin. Kierros oli erittäin mieleenpainuva monella osaa ja sitä vetivät toiset reppureissaajat, jotka olivat hostellilla töissä. Kyseisellä walking tourilla sekä vetäjät että osa hostellin asukkaista aloittivat ryyppäämisen heti aamusta ja välillä tuntui, että kierroksesta ei tule mitään, mutta pääasia oli, että ainakin suurimmalla osalla oli hauskaa!

Walking tourilla sää oli aika sumuinen.

Kierroksella kävimme katselemassa St Josephin katedraalia…

… jonka sisällä pääsimme myös käymään.

Kävimme myös kapungin keskellä sijaitsevan Hoan Kiem -järven rannalla.

Hostelli, jossa majoituin tarjosi myös joka ilta tunnin ajan ilmaista olutta niin paljoin kuin sitä ehti juomaan sekä tämän päätteeksi ilmaiset shotit. Tänä aikana oli erittäin helppo tutustua uusiin ihmisiin ja pitää heidän kanssaan hauskaa koko loppuilta. Joku hostellin ulkomaalaisista työntekijöistä lähti myös joka ilta vetämään pub crawlia eli baarikierrosta, jossa käytiin porukalla muutamissa eri baareissa juhlimassa. Pidin tästä hostellista, sillä se järjesti paljon tekemistä asukkailleen ja piti huolen siitä, että uusiin ihmisiin oli helppo tutustua. Varasin toisena iltana itselleni hostellin kautta myös matkan Halong Bay -”risteilylle”. Myös kaduilla tarjottiin erilaisia Halong Bay -paketteja, mutta ajattelin, että hostellin kautta kaiken luulisi ainakin varmasti toimivan hyvin ja meno voisi olla mukavaa.

Olutlasia sai täyttää tunnin aikana niin monta kertaa kuin kerkesi.

 

Ensi kerralla ollaan jo Halong Baylla!