Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Bali

Uluwatu – temppeli ja kauniita rantoja

Indonesian viimeinen kohteeni oli Balilla sijaitseva Uluwatu. Oli aika jättää Nusa Penida taakse, hypätä veneen kyytiin ja suunnata takaisin Balille, josta olin kuukauden mittaisen Indonesia-kierroksen aloittanutkin. Venematka maksoi 10 euroa ja satamaan päästyäni otin vielä moottoripyörätaksin Uluwatuun, jolle hintaa tuli noin 6,5 euroa. Valitettavasti kuskini oli erittäin hukassa määränpäästä ja jouduimmekin pysähtymään useaan otteeseen katsomaan kartalta, minne piti mennä ja tämän takia matkaan meni ainakin 20 minuttia ylimääräistä aikaa. Koska tapanani oli varata yöpaikkoja aina suunnilleen edellisenä päivänä, ei Uluwatusta meinannut löytyä oikein itselleni mieluisaa majapaikkaa. Löysin kuitenkin erään paikan, joka menetteli. Hostelli ei ollut parhaimmasta päästä eikä erityisen yhteisöllinen, mutta pidin kivana lisänä sitä, että reilun 7 euron hintaan/yö sisältyi päivällinen, joka oli erittäin maukas!

Uluwatussa minua odotti Gili T:ltä ja Nusa Penidalta tuttu reissukaveri, joka oli minua aina muutaman päivän edellä matkasuunnitelmissaan. Majoituimme eri paikoissa, mutta oli kiva, että pystyi viettämään jo tutun ihmisen kanssa muutaman päivän lisää. Vuokrasin skootterin hostellilta, sillä liikkuminen helpottui sen avulla huomattavasti. Skootterin vuokra oli noin 4,50 euroa/vuorokausi. Uluwatusta löytyi paljon kauniimpia rantoja kuin esimerkiksi, mitä Canggussa, joten jos himoitset päästä kivalle rannalle, suosittelen viettämään aikaa mielummin Uluwatussa. Uluwatustakin löytyy surffareille sopivia rantoja, mutta myös kivoja rantoja auringonpalvojille!

 

3 yötä Uluwatussa

Olen vähän laiska sen suhteen, että jos löydän jotain kivaa, en jaksa lähteä etsimään uutta parempaakaan. Uluwatussa tavoitteenani oli löytää kiva ranta ja ensimmäisenä kokonaisena päivänä suuntasin Thomas Beachille. Hiekka oli ihanan valkoista, vesi turkoosia ja ranta oli erittäin rauhallinen. Ei muuta valittamista kuin hiukan roskaista, mutta satakertaa kivempi kuin Canggun rannat. Sisäänpääsymaksua rannalle ei ollut.

Thomas Beach

Ranta oli erittäin rauhallinen.

Illalla lähdin vielä tutustumaan Uluwatun temppeliin. Auringonlaskun aikoihin temppeli on erittäin suosittu vierailukohde, sillä temppelin yhteydessä järjestetään joka ilta kecak-tanssiesitys. Esitykseen pitää ostaa erikseen lippu, joka oli noin 10 euroa. Itse sisäänpääsy temppeliin on noin muutaman euron luokkaa. Meidän arvon raatimme koostui kolmesta henkilöstä ja kaikki me olimme sitä mieltä, että kyseisen 10 euroa olisi voinut käyttää paremminkin. Mutta tulipahan koettua!

Uluwatun temppelialueelle kerääntyy paljon porukkaa juuri ennen auringonlaskua.

Näkymät alueella ovat myös hienot!

Kuva kecak-tanssiesityksestä.

Seuraavana aamuna tahdoin joogaamaan. Kyseessä oli ilmajoogatunti, jossa hyödynnettiin katosta roikkuvaa liinaa. Hintaa tunnille tuli 8 euroa. Balilla vieraillessa kannattaa edes kerran käydä jollakin joogatunnilla, sillä tarjontaa löytyy kattavasti joka puolelta saarta!

Yoga Searcher Balin järjestämällä ilmajoogatunnilla.

Pidin Thomas Beachistä, mutta uskoin, että Uluwatulla on vielä jotain parempaa tarjolla ja suuntasin skootterilla joogatunnin jälkeen Melasti Beachille. Tässä oli sitä jotain! Ranta oli isompi ja vilkkaampi kuin Thomas Beach, mutta mielestäni myös kauniimpi. Sisäänpääsy- ja parkkimaksu rannalle olivat 80 senttiä. Näkymät oli myös siistit ajettaessa rannalle, mutta siitä minulla ei ole valitettavasti yhtään kuvaa. Viihdyin loppupäivän ystävieni kanssa kyseisellä rannalla auringosta nauttien. Koko Uluwatussa viettämäni vierailun aikana ei ollut tietoakaan sadekaudesta, joten tämä oli erittäin kiva lopetus Indonesia-vierailulleni!

Melasti Beach

Viimeinen aamu Indonesiassa sarasti ja suuntasin vielä muutamaksi tunniksi Melasti Beachille chillailemaan. Kerroin mukavalle sisäänpääsymaksua lunastavalle miehelle, että kyseessä oli viimeinen päiväni Indonesiassa ja sain 15 senttiä alennusta pääsymaksusta. Mikä ihana mies!

 

Loppuyhteenveto

Indonesia oli mielestäni kiva maa, mutta ei yltänyt suosikikseni. Lämpöä riitti kyllä eniten ja sääkin suosi loppuajasta, vaikka olinkin maassa sadekaudella. Vietin kuitenkin pisimmän ajan Indonesiassa, kuukauden, ja toinenkin kuukausi olisi mennyt helposti, sillä paikkoja olisi vielä riittänyt paljon, missä käydä! Ehdottomat suosikkini reissulla olivat Gili Air ja Nusa Penida sekä Ubudista löytyvä aivan ihana hostelli, jonne olisin voinut jäädä asumaan pidemmäksikin aikaa. Ja tämäkin on ehdottomasti maa, johon haluan vielä joskus palata tietäen ainakin, mitkä paikat ehkä jättää välistä ja minne suunnata ehdottomasti uudestaan.

Seuraavalla kerralla palataan ongelmien saattelemana Vietnamiin!

Uusi vuosi Ubudissa

Ubudissa viettämäni pari ensimmäistä päivää oli kulunut lähinnä puhelintani korjatessa enkä ollut kerennyt itse paikkaan juurikaan tutustumaan, joten päätin ottaa vielä muutaman yön lisää alkuperäisen suunnitelmani lisäksi hostellissa. Hostelli oli myös niin kiva, että ihan vain senkin takia halusin viipyä siellä vielä pari extrayötä!

Vuosi läheni loppua ja hostellimme tarjosi mahdollisuutta osallistua uuden vuoden kunniaksi bbq-iltaan. Osallistuminen maksoi noin 6,5 euroa ja sisälsi erittäin maittavan buffet-ruokailun. Vietimme uuden vuoden vaihteen hostellimme sisarhostellissa, joka oli myös erittäin kiva paikka. Canggusta lähtiessäni kaikki kyseenalaistivat lähtöäni Ubudiin, sillä Canggusta olisi löytynyt varmaan parhaimpia uuden vuoden -bileitä Balilla. Olin kuitenkin juhlinut jo paljon aiemmin reissuni aikana, joten nyt tuntui oikealta vain ottaa iisisti. Joten vinkkinä, jos mietit uutta vuotta Balilla ja haluat juhlia, suuntaa esimerkiksi Cangguun! Sieltä löytyy vaikka minkälaista ilotulitusta ja juhlaa, mutta myös pääsyliput juhliin ovat useasta kymmenestä eurosta sadankin euron luokkaan.

Ubudissa meillä esiintyi paikallinen bändi, joka soitti hyvää musiikkia ja vuoden vaihtuessa taivaalle ammuttiin muutamia ilotulituksia. Vuoden vaihteen jälkeen suuntasimme vielä käymään baarissa, jossa sielläkin oli aika rauhallinen meininki. Minua ei näin jälkeenpäinkään kaduta yhtään, että vietin uuden vuoden Ubudissa enkä Canggussa, vaikka moni reissutoveri niin epäilikin.

Taivaalle ammuttiin muutama ilotulite vuoden vaihtumisen kunniaksi.

Uuden vuoden ensimmäinen päivä oli erittäin sateinen. Heräsin aikaisin joogaamaan, joka taisikin olla päivän ainoa sateeton hetki. Loppupäivä menikin sateen suojissa ja hieronnan merkeissä. Hostelli vielä järjesti illalla elokuvaillan ja tarjosi popparit, joten se oli kiva lisä chillille päivälle.

Sadetta pitäessä maistelin hostellin ruokatarjontaa.

 

Nungnung-vesiputous

Olin tutustunut hostellissa ollessani erääseen jenkkityttöön ja päätimme seuraavana päivänä tehdä retken vesiputoukselle. Ensin yritimme kysellä putoukselle taksia, mutta se olisi tullut erittäin kalliiksi, joten päätimme vuokrata skootterin. Vesiputoukselle oli noin tunnin ajomatka hostelliltamme ja onneksi kelikin oli aurinkoinen. Uusi ystäväni ei ollut ajanut aiemmin skootteria, joten kuskin valinta oli selvä. Minusta ajomatka taittui mukavasti ja maisemat olivat erittäin kauniita. Saavuimme perille ja taitoimme vielä pienen kävelymatkan viidakossa Nungnung-vesiputoukselle. Vesiputous oli erittäin hieno. Saavuimme aika aikaisiin, jolloin meidän lisäksemme alueella oli vain kaksi ihmistä. Iltapäivällä ihmisiä on kuulemma enemmän, joten vierailu kannattaa ajoittaa aamupäivään. Pääsymaksu, skootterin vuokra ja polttoaineet taisivat olla yhteensä noin 5 euron luokkaa, joten tämäkin oli erittäin edullinen aktiviteetti!

Nungnung-vesiputouksella

Illalla kävin vielä varaamassa itselleni kyydin Lombokiin, ottamassa hieronnan ja nautiskelin viimeisestä illasta Ubudissa. Hostellimme sijaitsi muuten aivan apinametsän vieressä, joten apinoita näki joka päivä! Eräänä aamuna yksi apina kävi varastamassa yhden hostellin asukkaan aamupalan… 😀 Apinametsä on kanssa eräs vierailukohde Ubudissa, mutta itse en halunnut maksaa itseni kiduttamisesta. Apinametsän apinat olivat osa kuulemma erittäin röyhkeitä ja saattoivat varastaa kaikkea, mitä vain irti saivat. Minulle riitti se, että jouduin kulkemaan muutaman kerran metsän vierestä päästäkseni toiselle puolelle Ubudia, näin jo silloin riittävän määrän apinoita… Pidin Ubudista Canggua enemmän ja Ubudiin voisinkin palata vielä joku päivä uudestaan, mutta oikeastaan vain hostellin takia, sillä se oli yksi suosikeistani koko matkani aikana.

Viimeisenä iltana hostellilla esitettiin vielä paikallista tanssia.

 

Seuraavalla kerralla matka jatkuu Lombokiin!

Puhelin-ja pankkikorttiongelmia Ubudissa

Viimeisenä aamuna Cangussa herätessäni aurinko paistoi aivan kirkkaalta taivaalta. Heti herätessäni tajusin, että puhelimeni ei suostunut enää ottamaan virtaa vastaan millään. Temppuilu oli alkanut jo edellisenä iltana, mutta silloin olin saanut ladattua puhelimeni akun vielä täyteen. Olin kuitenkin varannut jo majoituksen hostellista Ubudista, jonne vielä saman päivän aikana tahdoin mennä. Minun piti siis etsiä joku puhelimen huoltoliike sieltä, itselleni tuntemattomasta paikasta. Googlettelun jälkeen en hirveästi vaihtoehtoja löytänyt, mutta yksikin hyvä riittäisi. Pakkasin tavarani ja hyppäsin taxin kyytiin ja lähdin kohti Ubudia puhelimeni akkua säästellen.

Hostellille päästyäni en voinut olla muuta kuin vaikuttunut. Hostelli oli kallein, missä koko reissun aikana tulin yöpymään, mutta mielestäni aivan täysin koko rahan arvoinen. Sänky oli iso, aamupalan sai valita joka aamu listalta muutamasta eri vaihtoehdosta ja hostelli tarjosi mm. jooga-tunteja, hierontavartteja, elokuvailtoja ja tietovisaa. En kuitenkaan ehtinyt jäädä ihastelemaan hostellia sen enempää, sillä minun oli lähdettävä etsimään puhelimelleni korjaajaa.

Hostellihuoneessa oli jättisängyt!

Hostellin aamupalalla.

Huono tuuri jatkuu…

Korjausliike sijaitsi parin kilometrin päästä hostellista ja matka taittui kävellen. Tässä vaiheessa on sanottava, että missään muualla kuin Balilla ei ole ollut ikinä niin paljon ongelmia rahaa nostaessa. Ensimmäisen kerran jo Canggussa nostoautomaatit eivät meinanneet antaa rahaa ulos ja sama tuuri jatkui Ubudissa. Tällä kertaa kortin kanssa… Nostin rahaa automaatista matkalla korjausliikkeeseen. Sain kyllä rahani, mutta pankkikorttini jäi automaatin sisään. Hetken siinä tuumailin ja tuskailin, mutta yritin sitten aloittaa uutta rahan nostoa, jolloin kone sylkäisi sisällä olleen korttini ulos. Kyseinen kone boikottiin. Puhelinliikkeeseen saavuttuani sain selitettyä ongelmani ja he kyllä ymmärsivät ja pyysivät palaamaan takaisin muutaman tunnin päästä. Lähdin tarpomaan takaisin ja kerkesin nauttia hostellin tarjoamasta hieronnasta ennenkuin olikin jo aika palata. Palattuani he ilmoittivat, että kyseessä ei olekaan niin yksinkertainen juttu ja lähdin kävelemään takaisin hostellille itku silmässä varmana siitä, että kohta on hankittava uusi puhelin. Hostellille palattuani kaksi tyttöä pyysivät minua kanssaan syömään. En ollut tässä vaiheessa muistanut syödä mitään aamupalan jälkeen ja olin tarponut kahden kilometrin matkaa eestaas kuumudessa, joten muutaman suupalan jälkeen päädyin oksentamaan useamman kerran vessaan, joka oli erittäin alkeellinen: vain reikä maassa.

Ruokailumme jälkeen oloni alkoi pikkuhiljaa helpottamaan ja lähdin taas metsästämään puhelintani. Tällä kertaa he olivat saaneet sen toimimaan. Tai niin ainakin luulin, sillä se oli latauksessa ja näytti lataavankin. Puhelimeni korjaus maksoi vain 33 euroa, siitä en ole varma, mitä kaikkea he sille tekivätkään. Luulen, että he vaihtoivat ainakin latausportin uuteen. Kuitenkin hostellille palatessani ja puhelimeni lataukseen laittaessani, se ilmoitti että pitäisi tarkastaa laturin liitäntä ja arvoitu latausaika 10 prosentille oli pari tuntia… Yritin myös vaihtaa sim-korttiani, mutta luukku ei suostunut millään aukeamaan, joten päätin palata vielä seuraavana aamuna liikeeseen. Siellä he tajusivat, että olivat kasanneet puhelimen osat väärässä järjestyksessä paikoilleen ja siksi nämä ongelmat. He kuitenkin purkivat ja kasasivat sen nopeasti uudelleen, laittoivat liimaa takakanteen ja puhelimen ympärille kasan kuminauhoja, että kansi kiinnittyisi takaisin ja eikun menoksi! Nyt reilu kaksi vuotta eteenpäin sama puhelin edelleen toimii kiitos korjauksen. Ainoastaan takakannen liimaukset ovat alkaneet pettämään enkä voi käyttää puhelintani ilman suojakuoria, jotka pitävät kannen paikoillaan. 😀

Ensimmäinen otettu kuva puhelimen korjauksen jälkeen hostellin oleskelualueelta.

 

Seuraavalla kerralla lisää itse Ubudista!

Canggu – Balin ensimmäinen kohde

Suurimmat odotukset minulla oli Balilta, jonne lensin Ho Chi Minh Citystä. Paljon instagram-nähtävyyksiä, ihania uima-altaita, joogaa, surfausta ja hintatasoltaan aiempia kohteitani kalliimpi olivat mielikuviani Balista. Saapuessani keli ei ollut mitenkään erityisen hyvä, sillä satoi vettä. Tiesin kuitenkin, että matkasin kohteeseen sadekauden aikaan, joten sateita oli varmasti luvassa. Ensimmäinen kohteeni Balilla oli Canggu, jossa vietin kolme yötä. Hostelliarvosteluita lukiessani löysin kaikista jotain moitittavaa, yleisimmin lutikoita tai likaista. Ensimmäisessä majapaikassani oli lutikoita ja toisessa likaista. Puhelimenikin päätti alkaa reistailemaan eikä suostunut enää latautumaan, joten reissu ei saanut mitään parasta mahdollista alkua eikä oikeastaan jatkoakaan, josta kerron myöhemmin. Bali itsessään oli aika suuri pettymys. Aika on kuitenkin kullannut muistot, joten voisin mennä sinne uudestaankin, vaikka pitkään olin sitää mieltä, että kyseinen kerta oli ensimmäinen ja viimeinen.

Balilla yleinen kulkuneuvo oli skootteri.

 

Kokemuksia Canggusta

Ensimmäisenä iltana Canggussa en tehnyt juurikaan mitään muuta kuin söin, ostin sim-kortin ja nostin rahaa. Sim-kortti, minkä ostin ei toiminutkaan sitä aikaa mitä luvattiin, joten 8 euroa meni hieman hukkaan. Kaksi ensimmäistä automaattiakaan ei antanut nostaa rahaa, mutta kolmannella se lopulta onnistui. Vettä satoi, mutta se oli oikeastaan ihan kiva, sillä en tuntenut mitään velvoitetta lähteä illaksi tutkimaan paikkoja. Sänkyyn mennessä huomasin sitten luteet, mutta koska oli niin myöhä niin en voinut enää tehdä asialle mitään.

Aamun sarastaessa etsin hostellin pitäjän ja kerroin ongelmasta. Olin maksanut kahdesta yöstä, joten hän ehdotti rakennuksen vaihtoa. Vähän epäilevänä suostuin, mutta siellä ei ollut nähtävillä kyseistä ongelmaa, joten päätin jäädä vielä yhdeksi yöksi. Samassa paikassa majottui eräs suomalainen tyttö, joten päätimme hänen kanssaan lähteä rannalle. En ole varma millekkä Canggun rannoista menimme, mutta söimme aamupalaa jossakin kivassa rantaravintolassa. Tämän jälkeen siirryimme itse rannalle. Olin kuullut, että Balilla rannat ja vesi eivät ole mitään puhtaimpia, eivätkä ne kyllä ollutkaan. Ensimmäistä kertaa reissuni aikana minun ei juurikaan tehnyt mieli uida veden roskaisuuden takia. Rantahiekkakin oli väriltään jotain ruskean ja mustan sekoitusta, joten en ollut vielä kovinkaan vaikuttunut. Rannalle saapuessamme aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, mutta äkkiä taivaalle alkoi kertymään tummia pilviä ja päätimme lähteä ajamaan skootterilla äkkiä takaisin. Emme kerenneet pitkälle ennenkuin alkoi järkyttävä kaatosade, joka kasteli joka ikisen vaatekappaleen litimäräksi. Loppupäivä menikin sateen suojissa.

Ensimmäinen hostelli Cangussa.

Hostellin oleskelutila oli iso katettu ulkotila, jossa oli hyvä viettää sadepäivää.

Illalla suuntasimme Pretty Poison -nimiseen skeittibaariin. Siellä oli kyllä ihan kiva tunnelma. Pidin musiikista ja siitä, kuinka sain katsella joidenkin taitavien tyyppien skeittaamista. Se olikin ainoa baari, missä kävin Canggussa ollessani, mutta voin antaa ainakin kyseiselle paikalle suosituksen. Aiempi juhliminen alkoi hieman painamaan, joten ajattelin ottaa hetken hieman rennommin.

Pretty Poison

Skeittibaarin keskellä pystyi näyttämään yleisölle taitojaan.

Viimeiseksi yöksi vaihdoin siis hostellia, joka oli erittäin kivannäköinen! Ainoa miinus oli huoneisen likaisuus, mutta kyllä siellä yhden yön pärjäsi. Myös henkilökunta oli mukavaa, joten olisin mielelläni viipynyt kaikki kolme yötä jälkimmäisessä paikassa. Canggu kohteena oli Indonesiassa vähiten pitämäni enkä sinne itse enää palaisi. En vain pitänyt kyseisen paikan tunnelmasta, mutta eihän kaikesta voikaan pitää!

Canggun toinen hostelli.

 

Seuraavalla kerralla matka jatkuu Ubudiin!