Nälkäkiukkua Vientianessa

Kun neljäs aamu Vang Viengissä sarasti, päätin lähteä ostamaan itselleni kyytiä seuraavaan kohteeseen. Seuraava ja viimeinen kohde Laosin matkallani oli Vientiane, josta en ollut kuullut hirveästi mitään kehuttavaa. Paikkaa oli kuvailtu muun muassa erittäin uneliaaksi ja tylsäksi paikaksi siihen nähden, että kyseessä oli kuitenkin Laosin pääkaupunki. Ostin kyydin Vientianeen jostain katukojusta, koska se oli muutaman euron halvempi kuin hostellin tarjoama. Tämä kadutti jälkeenpäin, sillä jouduin odottelemaan muutaman tunnin ja ajattelin ensin, että minua oli huijattu eikä kukaan tulisi hakemaan minua ja näin samalla vain, kuinka muutama hostellin kautta matkan varannut reissaaja hyppäsi ajallaan kyytiin, mutta minun minivania ei näkynyt missään. Loppujen lopuksi kyytini tuli poimimaan minut reilu kaksi tuntia myöhässä…

Maksoin matkasta Vang Viengistä Vientianeen noin 7 euroa. Matkakin taisi kestää luvattua muutamaa tuntia pidempään, sillä poimimme ensin ihmisiä kyytiin ympäri Vang Viengiä ja puoli tuntia Vang Viengissä pyörittyämme, olisi meidän pitänyt aikataulun mukaan olla jo perillä Vientianessa. Jouduinkin katselemaan minivanista vielä auringonlaskua ajaessamme kohti Vientianea suunnitellun päiväauringon sijaan. Itse minivan jätti meidät ilmeisesti jollekin linja-autoasemalle tms. sillä olimme vielä niin kaukana keskustasta, että jouduimme ottamaan meitä jo valmiina odottavan lava-autokyydin keskustaan.

Lava-autokyydissä olin jo nälkäinen ja väsynyt kaikesta odottelusta ja sainkin kokea oikein hienon hetken, kun ensin paikallinen mummeli tuijotteli minua pitkään ja sitten tarjosi purnukastaan värikkäitä syötäviä puikkoja. (ei mitään hajua, mitä söin :D) Söin ensin yhden ja kiitin paikallisittain, mummeli vielä tyrkytti minulle toisen ja kolmannenkin puikon ja siinä hetkessä onnellisuus-levelit nousivat taivaisiin. Muutenkin olin reissun aikana aasialaisten mummelien fani, sillä esimerkiksi Thaimaassa ollessani eräs mummeli tuli vain, otti minua kädestä kiinni ja vei minut tien yli, kun hän näki minulla olevan vaikeuksia uskaltaa lähteä ylittämään viisi kaistaista autotietä. Aasian mummelit best <3

Ruoan etsintää…

Lopulta keskustaan päästyämme lähdin seikkailemaan hostellilleni, joka löytyi onneksi vaivatta. Hostelli oli erittäin kiva, mutta se olikin harvoja asioita, jotka olivat kivoja Vientianessa. Lähdin pimeässä ja myöhään etsimään itselleni ruokapaikkaa, tai oikeastaan ruokatoria, jota netissä suositeltiin. Kun mapsin ohjeita seurattuani pääsin kyseiselle paikalle, olin keskellä autoteiden risteystä ja yritin kysyä muutamalta paikalliseltakin apua, mutta he eivät edes olleet kuulleetkaan kyseisestä ruokatorista. Eikun siis etsimään jotain uutta paikkaa… Tässä vaiheessa en ollut juurikaan tutustunut kaupunkiin, joten alueen hahmottaminen tuotti ongelmia enkä meinannut löytää millään hostellin lähialueelta ruokapaikkoja saatika edes kauppoja, sillä hostellini ei sijainnut aivan keskustassa. Aikani palloiltua luovutin ja istahdin johonkin vastaantulevaan katukeittiöön, joka olisi varmaan ollut muutoin ollut sulkemassa tarjoiluaan, mutta päätti vielä ruokkia yhden nälkäisen turistin. Kyllä Vientianesta löytyy ruokaa, mutta kello oli tosiaan jo niin paljon, että netistä löytämäni erilaiset ruokapaikat olivat jo Googlen mukaan kaikki kiinni, joten en halunnut lähteä edes koittamaan onneani tarkistamalla tilannetta.

Täytyy sanoa, että pyrin aina saapumaan uuteen paikkaan juurikin aikaisin päivällä valoisan aikaan, etten joutuisi edellä mainittuun tilanteeseen: pimeässä, väsyneenä ja nälkäkiukussa suunnistamiseen, jolloin kaikki saattaa muutenkin tuntua erittäin ylitsepääsemättömältä. Vientiane ei kyllä tuntunut ensikosketuksen jälkeen itsellänikään samalla tavalla pääkapungilta kuin muiden maiden pääkaupungit, sillä sain kyseisestä paikasta vain uneliaan pikkukaupungin viboja. Esimerkiksi jo ihan Laosin aiemmissa käymissäni paikoissa, Vang Viengissä ja Luang Prabangissa tuntui olevan enemmän elämää ja nähtävää. Tosin tämäkin voi johtua siitä, että vietin Vientianessa vain muutaman yön ja tutustuin kaupungissa vain erittäin pieneen alueeseen.

Ensi kerralla vieraillaan Vientianen Buddha Parkissa ja löydetään ruokaa!