Suomen suurin matkablogiyhteisö

Yöjunalla halki Pohjois-Thaimaan

Kolme yötä Bangkokissa oli viimein vierähtänyt ja neljäntenä iltana kutsui yöjuna Pohjois-Thaimaan Chiang Maihin. Näin jälkeen päin ajateltuna kaksikin yötä Bangkokissa olisi ollut riittävä määrä, sillä neljäs kokoinen päivä kului vain pienellä kävelyllä lähikatuja tutkiessa, hostellin sohvalla maatessa ja herkullisen katukeittiöruuan parissa. Olin kuitenkin varannut ja maksanut hostelliyöt jo etukäteen eikä minulla loppujen lopuksi ollut kiire mihinkään. Junalippu olikin viimeinen asia, minkä olin etukäteen ostanut jo Suomesta käsin lähtöäni edeltävänä yönä 12Go Asian kautta. Varaamani junamatka lähti noin puoli kahdeksan aikaan illalla Bangkokista ja matka Chiang Maihin kesti noin 13 tuntia. Paikka ilmastoidussa kakkosluokan yöjunavaunussa kustansi noin 36 euroa. Tästä eteenpäin enää mitään ei oltu suunniteltu.

Fried rice with chickeniä tulikin syötyä melkein joka päivä.

Matka hostellilta juna-asemalle kesti noin 40 minuuttia alkuperäisen 20 minuutin sijaan, sillä loppumatkasta kaupungissa oli valtava iltaruuhka. Saavuinkin rautatieasemaa vastapäätä olevalle 12Go Asian toimistolle noin 5 minuuttia ennen sähköpostiviestissä ilmoitettua viimeistä ilmottautumisaikaa, huh hieman tipalle meni! Junan lähtöön oli kuitenkin vielä tunti ja odottelin hetken rautatieasemalla tarkistaen tauluista, miltä raiteelta junani lähtee ennen kuin lähdin etsimään junaani. Rautatieasema oli täynnä lattialla istuvia paikallisia ja sisätilassa oli kauhea meteli, joten päätin lähteä katsomaan, pääsisinkö jo junaan. Juna löytyi erittäin helposti. Vaunuja oli monta ja oma vaununi sijaitsi aika loppupäässä, joten kävelymatkaa oli sinne jonkin verran.

Rautatieasemalla istuskeli paljon paikallisia.

Tällä junalla lähdin taittamaan matkaa kohti Chiang Maita!

Kylmää kyytiä

Löysin helposti junan vaunuun ja paikalleni. Vaunu näytti kuluneelta ja sen valtasi pakokaasun haju, joka haisi koko matkan ajan, välillä enemmän, toisinaan vähemmän. Junan liikkeelle lähtiessä yllätyin vauhdista, sillä alkumatkasta pysähtelimme miltei koko ajan ja nopeuttakin meillä oli parhaillaan vain noin 20km/h. Koska kyseessä oli yöjuna, junan penkeistä meille tehtiin pedit illan edetessä. Harmikseni sain yläpedin, vaikka varauksessani olin toivonut alapetiä. Junan vaunuissa oli siis työntekijät, jotka sekä kasasivat, että purkivat matkustajien pedit. Meidän vaunussamme työntekijänä oli erittäin hauska nuori mies, joka huuteli ja viihdytti samalla matkustajia. Ennen junan liikkeelle lähtöä vaunuissa myös kiersi muutamia myyjiä tarjoten matkalle syötävää ja juotavaa.

Yläpeti oli huomattavasti ahtaampi sekä kylmempi, sillä ilmastointi puhalsi ylhäältä katon rajasta kylmää ilmaa. Joten, jos joskus satut samantyylistä yöjunaa Thaimaassa käyttämään, suosittelen lämpimästi alapetiä. Se tulee olemaan paljon mukavampi pitkän matkan aikana, trust me! Kyyti oli aikamoista tärryytystä ja yläpetiin paistoi myös aika ikävästi katon valot, sillä eteen vedettävät verhot olivat paljon vähemmän suojaavat kuin alapedin omistajalla. Yön edetessä minulla oli lopulta päälläni housut, pitkä hame, paita sekä huppari ja makasin viltin alla, mutta silti tärisin kylmyydestä. Junassa ei tosissaan ollut lämmin! Yllätys, yllätys, en juurikaan saanut nukuttua koko 13 tunnin junamatkan aikana juurikaan ja koska alapedin intilainen mies halusi tehdä penkeistä pedit erittäin pian lähdön jälkeen ja pitää penkit peteinä mahdollisimman pitkään ennen saapumista perille, kökötin noin 12 tuntia yläpedissäni kuunnellen musiikkia ja katsellen Netflixiä.

Tältä näytti kakkosluokassa, yläpedit vedettiin alas seinästä ja alapedit käännettiin penkeistä.

Yläpedin verho muistutti Ikean kassia ja turvanani minulla oli kaksi mustaa nauhaa, joiden tehtävänä oli estää tippumiseni ylhäältä.

Tämän junan vessan luulisi tuskin menevän tukkoon!

Lopulta aamu sarasti, pedit kasattiin takaisin penkeiksi ja Chiang Mai oli enää kiven heiton päässä. Itse olin hieman tokkurassa vain muutamia hetkiä kestäneiden torkkujen takia, mutta olin valmis tutustumaan minulle aivan uuteen Pohjois-Thaimaahan! Oikeastaan kaikki, mitä tulisi tästä edespäin vastaan olisi uutta…

Harmikseni en ehtinyt näkemään juurikaan maisemia aamun valjetessa, sillä ikkunat olivat alapedin paikkeilla.

Seuraavalle kerralla voisin kertoa muutamasta Chiang Main nähtävyydestä!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply