Ähtärin pandoilla tehdään pörröistä politiikkaa ja bisnestä

    Viime aikojen puhutuin kotimaan matkailun uutinen on varmasti ollut kiinalaisen pandapariskunnan Lumin ja Pyryn saapuminen Ähtärin eläintarhaan. Pandoilla on takuulla piristävä vaikutus Ähtärin alueen matkailulle ja muullekin elinkeinoelämälle, ja erityisen hienoa olisi jos pandojen avulla saataisin houkuteltua kotimaan matkailijoiden lisäksi myös ulkomaalaisia turisteja erityisesti Helsingin ja Lapin ulkopuolelle. Helsingin Sanomien uutisen mukaan pandat voivat tuoda Ähtäriin miljoonia euroja ja satoja uusia työpaikkoja. Ähtärin eläinpuistossa ennustetaan, että pandat tuovat jatkossa alueelle vuosittain yli 100 000 uutta matkailijaa. Toivottavasti pandatietoisuus johtaa myös kasvaneeseen tietoisuuteen eläinsuojelusta ja uhanalaisten lajien suojelusta ylipäätään. Pandojen suojelu ja erityisesti Kiinan sen varjolla tekemä pandapolitiikka on kuitenkin vähintäänkin kyseenalaista. Perehdyin pandakysymykseen enemmän pari vuotta sitten kun matkustin Kiinan pandapääkaupungiksikin kutsuttuun Chengduun ja päätin olla käymättä kaupungin kuuluisassa pandakeskuksessa. Voit lukea juttuni noista mietteistä täältä. Myös Suomen pandapariskunta saapui muuten Chengdun kupeesta Dujiangyanin pandakeskuksesta. Parin vuoden takaisessa jutussani kritisoin Chengdun pandojen tutkimuskeskusta muun muassa siitä, että turistit saavat siellä (suurehkoa) korvausta vastaan pitää pandaa sylissään ja ottaa kuvia sen kanssa. Mielestäni tällaisen toiminnan ei tulisi kuulua eläinsuojelua harjoittavan organisaation rahoitusmenetelmiin. Ja kas, löysin sittemmin saman ”Taking a Picture with a Panda” -mahdollisuuden myös Dujiangyanin pandakeskuksen sivuilta (”the training base has a donation program allowing visitors to take a … Jatka artikkelin Ähtärin pandoilla tehdään pörröistä politiikkaa ja bisnestä lukemista