Syöminen on pakollista, mutta myös mukavaa viihdettä. Erityisesti kun ollaan reissussa ja mukana on maailman parasta matkaseuraa! Näytti todella hyvältä kuvaamasi murkinat. Josko sitä itsekin joskus Indonesiaan pääsisi, maistelemaan paikallisia herkkuja. 🙂
Aaah tuli ikävä Balin herkkuja. Tässä oli monta tuttua. Me kokkaillaan indoruokaa aika paljon kotonakin. Erityisesti tota gado-gadoa ja sate-vartaita. Kari ayam on yks suosikki myös. (Kirjoitin omista lemppareista viime vuonna postauksenkin.) Sen sijaan hyvään rendangiin me ei olla -vielä- Balin matkoilla törmätty. Sitä ollaan syöty enemmän Malesiassa. Hienoa, että oot rohkeesti maistellut kaikkea, itsellä olisi voinut olla vaikeuksia noiden sisäelimien kanssa. Kaikkea kyllä itsekin mielellään maistan, mutta saanko lautasen tyhjäksi, se on eri asia… 🙂 Ja kookosliha on parasta, tykkään siitä oikeastaan enemmän kuin itse mehusta!! Sitä sisustahan voi käyttää kokkaillessa vaikka mihin. No nyt tuli nälkä…
Mä muistan sun postauksen Balin ruuista, siinä oli kyllä ihania juttuja! Mä en oo koittanut itse kokkailla oikein muuta kuin thaimaalaista ruokaa, täytyiskin koittaa!
ReplySandra / Terveiset päiväntasaajalta20.2.2017 at 17:36
Indoissa ja muissakin aasian maissa katuruokailu on ehdottomasti parhainta 🙂 Halpaa ja maukasta 🙂 Länkkäriruuat rafloista usein on tosi kalliita ja pahoja 😀
Katuruokailu on kyllä ihan parasta! Länkkäriruokia ei todellakaan kannata ravintoloissa syödä, mutta myönnän että tutun ruuan himo iskee välillä. Silloin meen kyllä mieluummin vaikka niihin parjattuihin ketjupaikkoihin ja pikaruokaloihin kuin maksan itseni kipeäksi ”oikeassa” ravintolassa jostain sinnepäinpizzasta 😀
Syöminen on myös minun (meidän) lempijuttu tutustuessa uusin paikkoihin. Ihania kuvia ja tunnelmis aolit tänne tallentanut! Ihan uusia asioita minulle sillä tuolla suunnalla en ole liikkunut.
Meillä on käynyt monesti niin, että kiinnostavaksi etukäteen katsotut ruokapaikat ovat tarjonneet jonkun uuden vinkkelin kaupungista tai vieneet mielenkiintoisille seuduille.
Mä tykkään kans monesti etsiä ainakin osan ruokapaikoista etukäteen. Toisaalta on hyvä antaa tilaa sattumalle ja fiiliksellekin, mutta on myös kiva kun on jotain spesiaalijuttuja jo tiedossa tai pöytä varattuna 🙂
Replysari/ matkalla lähelle tai kauas21.2.2017 at 19:56
Aikamoisia herkkuja. Tuo viimeinen maistelujuttu oli kyllä paras. Itse en ehkä tuota sisäelinkeittoa lähtisi maistelemaan. Ilmeisesti on niin, ettei tuoretta tuolla syödä, vaan kaikki kypsennetään? Pitää kai vatsapöpötkin loitolla.
Hedelmiä toki syödään tuoreena, mutta ehkä esim. salaatteja ei syödä ihan samaan tapaan kuin meillä eli pelkkiä tuoreita vihanneksia. Sitten taas esim. Balin Ubud on tunnettu terveys- ja raakaruuistaan, mutta ne on kyllä rantautuneet sinne länsimaalaisten joogaajien kautta.
ReplyMiika ♥ Gia | matkakuume.net23.2.2017 at 23:16
Nam! Gado-gadon olinkin jo ehtinyt jostain syystä unohtaa, mutta siitä tuli vakioherkkuruoka edellisellä Indonesian reissulla. Mutta tykkään tuosta lähestymistavasta, uuteen paikkaan ja kulttuuriin pääsee upeasti sisään ruokailun kautta. Ja nälkäkin lähtee samalla, win-win 😀
Gdo-gado on kyllä tosi hyvää luottokamaa – vaikka siitä on kullakin paikalla oma variaationsa, se on aina vähintään perushyvää! Ja samoin on esim. nasi goreng!
Bloggaajatapaamisessa oli juuri puhetta Balista, osa sanoi että se on hieno paikka ja osa taas että ihan kamala, australialaisten Kanarian saaret. Näistä ruokakuvista välittyi ainakin kiva fiilis ja hyvinkin aito tunnelma, vaikka vain osa onkin Balilta. Lähtisin, tietenkin! 🙂
Mullakin oli ehkä vähän liian korkeat odotukset Balin suhteen ja kallistun vähän enemmän tonne australialaisten Kanaria-osastolle. Mutta saariin mä taas tykästyin, esim. ihanaan Nusa Lembonganiin, joka on vaan puolen tunnin pikavenematkan päässä Balilta. Täältä löytyy niistä enemmän juttua: https://www.rantapallo.fi/mutkiamatkassa/2016/12/01/balin-ja-lombokin-saaret-mika-oli-suosikki/
”Minun lempitapani tutustua uusiin kulttuureihin on syöminen <3" Tästä on pakko olla aivan samaa mieltä! =D
Ei pitäisi nälkäisenä lukea näitä… Melkein voin tuntea maut ja tuoksut pelkästään katsomalla näitä kuvia. Nasi gorengiin melkein kyllästyi aikoinaan maailmanympärimatkalla, mutta nyt voisin maksaa sellaisesta useamman euron!
Missä Helsingin goreng-paikat? Ja babi guling… se on ehkä maailman parasta ruokaa.
Nasi goreng toimii aina! Jos ei oo muuten teille vielä tuttu, niin mahdottoman hyvää malesialaista ja indonesialaista ruokaa saa täältä: http://www.ravintolaborneo.fi/restaurant/helsinki/ (Helsingissä ikävä kyllä auki vain lounasaikaan, täällä meillä Tampereella, josta ravintola on Helsinkiin laajentunutkin, myös illalla). Törkeen hyvää!
Eih mikä överi yksisarvisjuoma! 😀 Kuulosti siltä että indonesialaiseen keittiöön tutustuttaessa ei kasvissyöjänkään tarvitse jäädä nälkäiseksi kaikista jännittävistä sisäelimistä huolimatta. Miten siellä on chilisyyden laita, löytyykö paljon ei-tulisia ruokia myös? Tuota gado-gado-salaattia alkoi heti tehdä mieli, joten toivottavasti pääsen joskus Indonesiaan sitä maistamaan!
Kasvissyöjäkin löytää tosiaan herkkuja indonesialaisesta keittiöstä! Itse tykkäsin tosi paljon rapeasta tempestä ruuassa kuin ruuassa, Suomessa en ole törmännyt siihen muualla kuin Silvoplee-kasvisravintolassa Helsingissä.
Voi apua, kuola valuen luin tätä sinun juttua. Ja kauhea nälkä tuli. Ihana olisi oppia itse valmistamaan näitä Indonesian herkkuja. Tänään muuten söin Lidlin indonesialaista kanaa – hah. Hyvää oli muttei toki sellaista, mitä paikan päältä saa. Onneksi lennot Indonesiaan on varattu.
Olipa siinä herkkuja ja monenlaisia. Minulla on ollut Bali-kuume jo pidemmän aikaa. Lennot vain ovat niin pitkiä sinne ja nythän en vielä pääse lähtemään vähään aikaan mihinkään.
Olen sen verran nirso ruoan suhteen, että mahalaukku ja keuhko olisi jäänyt minulta syömättä. Minun suosikkiruokani Indonesiassa onkin ehkä hieman tylsä nasi goreng ayam, mutta hyvin tehtynä sekin voi olla oikeasti taivaallisen hyvää! 🙂
Ei oo mitään tylsää nasi gorengissa, nam!! Kyllä mullakin jäi noi sisäelimet maistamisasteelle, mutta se keiton liemi oli todella hyvää! Kermaista, pikkuisen tulista, pikkuisen kirpeää, mmm!
Tuollainen paikallinen opas katuruokakierrokselle on mahtava juttu. Täytyisi itse testata tuollaista joskus, saisi varmasti elämyksellisen illan itselle vieraassa kaupungissa! Eikä tarvitsi jutella pelkälle kännykälle yksin reissatessa 🙂
Joo, mä tykkäsin tosi paljon ja varmasti käytän tuota palvelua uudestaankin! Etenkin uudessa kaupungissa on kiva saada vähän vinkkejä alkuun siitä missä ja mitä katuruokaa on tarjolla, sen jälkeen on helpompi lähteä yksinkin kokemuksia etsimään! Ja samalla tietysti on kiva jutella muustakin kuin ruuasta, voi kysellä paikallisista tavoista ja vaikka vinkeistä muutenkin ko. paikkaan.
Ruoka on kyllä reissaamisen parhaita juttuja! Gado-gadoa tuli itsekin usein Indonesiassa syötyä. Niin hyvää! Paikallinen ruoka muutenkin oli oikein maistuvaa.
Ihana toi yksisarvisjuoma! 😀 Tosin just sen näköinen, että en varmasti tykkäisi mausta, vaikka ulkonäon vuoksi ostaisinkin. 8D
Joo, mä en miettiny hintaa enkä makua, toi yksisarvisjuoma oli vaan pakko saada! 😀 Eikä se itse asiassa maistunut ollenkaan pahalta, muistaakseni makealta maidolta, vähän niinkuin vaaleansiniseltä kaakaolta 🙂
Kiitos linkistä tuohon withlocals -palveluun, sehän näyttää toimivan vaikka missä. Kesällä mennään Portugaliin, siellä näyttää olevan sekä Lissabonissa että Portossa.
Mä olin Dublinissa opastetulla ruokakierroksella, ja tykkäsin ihan mielettömästi. Haluan ehdottomasti jatkossakin aloittaa maahan tutustumisen just noin. Ruoka on muutenkin mulle aina iloinen asia!
Olimme Balilla joitakin vuosia sitten ja jäin täydellisesti koukkuun siihen lempeään tulisuuteen mitä he osasivat ruokiin taikoa. Erialsia vartaita olen vuosien saatossa syönyt vaikka minkälaisia ja missä, mutta Balilla niihinkin oli saatu jotenkin aivan uusi makumaailma. Paikka ei ehkäpä muuten ollut kohdallamme täysi 10, mutta ruuan takia voisin sinne matkustaa koska tahansa uudestaan.
Indonesia kiinnostaisi kovasti, mutta miehellä on valitettavasti se käsitys, että siellä on vain bileporukkaa ja roskaisia rantoja. Olen yrittänyt kääntää hänen ajatuksiaan, mutta vielä en ole onnistunut. Ehkä joudun tekemään reissun yksin 😉
Niitäkin löytyy, mutta Bali on yllättävän iso saari ja sieltä löytyy vaikka kuinka monta todella eri tyyppistä kohdetta! Ja Balille voi matkustaa myös yksin 🙂
44 Comments
Indonesiassa oli ihanat kasvisruokavalikoimat, etenkin tuota gado-gadoa syötiin paljon 😛
Indonesialainen ruoka on kyllä ihanaa! Mä arvostan kans kasvisruokavaihtoehtojen laajaa kirjoa!
Syöminen on pakollista, mutta myös mukavaa viihdettä. Erityisesti kun ollaan reissussa ja mukana on maailman parasta matkaseuraa! Näytti todella hyvältä kuvaamasi murkinat. Josko sitä itsekin joskus Indonesiaan pääsisi, maistelemaan paikallisia herkkuja. 🙂
Syöminen on niin parasta viihdettä <3
Aaah tuli ikävä Balin herkkuja. Tässä oli monta tuttua. Me kokkaillaan indoruokaa aika paljon kotonakin. Erityisesti tota gado-gadoa ja sate-vartaita. Kari ayam on yks suosikki myös. (Kirjoitin omista lemppareista viime vuonna postauksenkin.) Sen sijaan hyvään rendangiin me ei olla -vielä- Balin matkoilla törmätty. Sitä ollaan syöty enemmän Malesiassa. Hienoa, että oot rohkeesti maistellut kaikkea, itsellä olisi voinut olla vaikeuksia noiden sisäelimien kanssa. Kaikkea kyllä itsekin mielellään maistan, mutta saanko lautasen tyhjäksi, se on eri asia… 🙂 Ja kookosliha on parasta, tykkään siitä oikeastaan enemmän kuin itse mehusta!! Sitä sisustahan voi käyttää kokkaillessa vaikka mihin. No nyt tuli nälkä…
Mä muistan sun postauksen Balin ruuista, siinä oli kyllä ihania juttuja! Mä en oo koittanut itse kokkailla oikein muuta kuin thaimaalaista ruokaa, täytyiskin koittaa!
Indoissa ja muissakin aasian maissa katuruokailu on ehdottomasti parhainta 🙂 Halpaa ja maukasta 🙂 Länkkäriruuat rafloista usein on tosi kalliita ja pahoja 😀
Katuruokailu on kyllä ihan parasta! Länkkäriruokia ei todellakaan kannata ravintoloissa syödä, mutta myönnän että tutun ruuan himo iskee välillä. Silloin meen kyllä mieluummin vaikka niihin parjattuihin ketjupaikkoihin ja pikaruokaloihin kuin maksan itseni kipeäksi ”oikeassa” ravintolassa jostain sinnepäinpizzasta 😀
Syöminen on myös minun (meidän) lempijuttu tutustuessa uusin paikkoihin. Ihania kuvia ja tunnelmis aolit tänne tallentanut! Ihan uusia asioita minulle sillä tuolla suunnalla en ole liikkunut.
Meillä on käynyt monesti niin, että kiinnostavaksi etukäteen katsotut ruokapaikat ovat tarjonneet jonkun uuden vinkkelin kaupungista tai vieneet mielenkiintoisille seuduille.
Mä tykkään kans monesti etsiä ainakin osan ruokapaikoista etukäteen. Toisaalta on hyvä antaa tilaa sattumalle ja fiiliksellekin, mutta on myös kiva kun on jotain spesiaalijuttuja jo tiedossa tai pöytä varattuna 🙂
Aikamoisia herkkuja. Tuo viimeinen maistelujuttu oli kyllä paras. Itse en ehkä tuota sisäelinkeittoa lähtisi maistelemaan. Ilmeisesti on niin, ettei tuoretta tuolla syödä, vaan kaikki kypsennetään? Pitää kai vatsapöpötkin loitolla.
Hedelmiä toki syödään tuoreena, mutta ehkä esim. salaatteja ei syödä ihan samaan tapaan kuin meillä eli pelkkiä tuoreita vihanneksia. Sitten taas esim. Balin Ubud on tunnettu terveys- ja raakaruuistaan, mutta ne on kyllä rantautuneet sinne länsimaalaisten joogaajien kautta.
Voi apua miten ihania ruokia! Uusiin paikkoihin tutustuminen on nimenomaan parasta syöden 🙂
Nimenomaan <3
Nam! Gado-gadon olinkin jo ehtinyt jostain syystä unohtaa, mutta siitä tuli vakioherkkuruoka edellisellä Indonesian reissulla. Mutta tykkään tuosta lähestymistavasta, uuteen paikkaan ja kulttuuriin pääsee upeasti sisään ruokailun kautta. Ja nälkäkin lähtee samalla, win-win 😀
Gdo-gado on kyllä tosi hyvää luottokamaa – vaikka siitä on kullakin paikalla oma variaationsa, se on aina vähintään perushyvää! Ja samoin on esim. nasi goreng!
Bloggaajatapaamisessa oli juuri puhetta Balista, osa sanoi että se on hieno paikka ja osa taas että ihan kamala, australialaisten Kanarian saaret. Näistä ruokakuvista välittyi ainakin kiva fiilis ja hyvinkin aito tunnelma, vaikka vain osa onkin Balilta. Lähtisin, tietenkin! 🙂
Mullakin oli ehkä vähän liian korkeat odotukset Balin suhteen ja kallistun vähän enemmän tonne australialaisten Kanaria-osastolle. Mutta saariin mä taas tykästyin, esim. ihanaan Nusa Lembonganiin, joka on vaan puolen tunnin pikavenematkan päässä Balilta. Täältä löytyy niistä enemmän juttua: https://www.rantapallo.fi/mutkiamatkassa/2016/12/01/balin-ja-lombokin-saaret-mika-oli-suosikki/
Niin ja dammit kun en taaskaan päässyt mukaan miitinkiin!!
”Minun lempitapani tutustua uusiin kulttuureihin on syöminen <3" Tästä on pakko olla aivan samaa mieltä! =D
Ei pitäisi nälkäisenä lukea näitä… Melkein voin tuntea maut ja tuoksut pelkästään katsomalla näitä kuvia. Nasi gorengiin melkein kyllästyi aikoinaan maailmanympärimatkalla, mutta nyt voisin maksaa sellaisesta useamman euron!
Missä Helsingin goreng-paikat? Ja babi guling… se on ehkä maailman parasta ruokaa.
Nasi goreng toimii aina! Jos ei oo muuten teille vielä tuttu, niin mahdottoman hyvää malesialaista ja indonesialaista ruokaa saa täältä: http://www.ravintolaborneo.fi/restaurant/helsinki/ (Helsingissä ikävä kyllä auki vain lounasaikaan, täällä meillä Tampereella, josta ravintola on Helsinkiin laajentunutkin, myös illalla). Törkeen hyvää!
Kiitos vinkistä! Täytyy tsekata paikka!
Olet rohkea kokeilija! Tuo yksisarvisjuoma näytti aika veikeältä. Ruoka on kyllä kiva tapa perehtyä eri (ruoka-) kulttuureihin ?
Yksisarvisjuoma oli ihan pakko saada! 😀
Eih mikä överi yksisarvisjuoma! 😀 Kuulosti siltä että indonesialaiseen keittiöön tutustuttaessa ei kasvissyöjänkään tarvitse jäädä nälkäiseksi kaikista jännittävistä sisäelimistä huolimatta. Miten siellä on chilisyyden laita, löytyykö paljon ei-tulisia ruokia myös? Tuota gado-gado-salaattia alkoi heti tehdä mieli, joten toivottavasti pääsen joskus Indonesiaan sitä maistamaan!
Kasvissyöjäkin löytää tosiaan herkkuja indonesialaisesta keittiöstä! Itse tykkäsin tosi paljon rapeasta tempestä ruuassa kuin ruuassa, Suomessa en ole törmännyt siihen muualla kuin Silvoplee-kasvisravintolassa Helsingissä.
Voi apua, kuola valuen luin tätä sinun juttua. Ja kauhea nälkä tuli. Ihana olisi oppia itse valmistamaan näitä Indonesian herkkuja. Tänään muuten söin Lidlin indonesialaista kanaa – hah. Hyvää oli muttei toki sellaista, mitä paikan päältä saa. Onneksi lennot Indonesiaan on varattu.
No sepä, kunpa näitä osaisi tehdä itse! Ihanaa, sä pääset Indonesiaan! Missä aiot käydä/olla?
Olipa siinä herkkuja ja monenlaisia. Minulla on ollut Bali-kuume jo pidemmän aikaa. Lennot vain ovat niin pitkiä sinne ja nythän en vielä pääse lähtemään vähään aikaan mihinkään.
Joo, lennot on aika raskaat. Tosin nyt kun Qatar Airways aloitti lennot Suomesta, niin Balille pääsee lentämään edullisesti yhdellä pysähdyksellä Qatarin kautta. Kannattaa tsekata! Mun juttu Qatar Airwaysistä löytyy täältä: https://www.rantapallo.fi/mutkiamatkassa/2016/12/14/qatar-airways-kokemuksia-uudesta-reitista-maailmalle/
Olen sen verran nirso ruoan suhteen, että mahalaukku ja keuhko olisi jäänyt minulta syömättä. Minun suosikkiruokani Indonesiassa onkin ehkä hieman tylsä nasi goreng ayam, mutta hyvin tehtynä sekin voi olla oikeasti taivaallisen hyvää! 🙂
Ei oo mitään tylsää nasi gorengissa, nam!! Kyllä mullakin jäi noi sisäelimet maistamisasteelle, mutta se keiton liemi oli todella hyvää! Kermaista, pikkuisen tulista, pikkuisen kirpeää, mmm!
Tuollainen paikallinen opas katuruokakierrokselle on mahtava juttu. Täytyisi itse testata tuollaista joskus, saisi varmasti elämyksellisen illan itselle vieraassa kaupungissa! Eikä tarvitsi jutella pelkälle kännykälle yksin reissatessa 🙂
Joo, mä tykkäsin tosi paljon ja varmasti käytän tuota palvelua uudestaankin! Etenkin uudessa kaupungissa on kiva saada vähän vinkkejä alkuun siitä missä ja mitä katuruokaa on tarjolla, sen jälkeen on helpompi lähteä yksinkin kokemuksia etsimään! Ja samalla tietysti on kiva jutella muustakin kuin ruuasta, voi kysellä paikallisista tavoista ja vaikka vinkeistä muutenkin ko. paikkaan.
Ruoka on kyllä reissaamisen parhaita juttuja! Gado-gadoa tuli itsekin usein Indonesiassa syötyä. Niin hyvää! Paikallinen ruoka muutenkin oli oikein maistuvaa.
Ihana toi yksisarvisjuoma! 😀 Tosin just sen näköinen, että en varmasti tykkäisi mausta, vaikka ulkonäon vuoksi ostaisinkin. 8D
Joo, mä en miettiny hintaa enkä makua, toi yksisarvisjuoma oli vaan pakko saada! 😀 Eikä se itse asiassa maistunut ollenkaan pahalta, muistaakseni makealta maidolta, vähän niinkuin vaaleansiniseltä kaakaolta 🙂
Kiitos linkistä tuohon withlocals -palveluun, sehän näyttää toimivan vaikka missä. Kesällä mennään Portugaliin, siellä näyttää olevan sekä Lissabonissa että Portossa.
Mä olin Dublinissa opastetulla ruokakierroksella, ja tykkäsin ihan mielettömästi. Haluan ehdottomasti jatkossakin aloittaa maahan tutustumisen just noin. Ruoka on muutenkin mulle aina iloinen asia!
Olepa hyvä! Munkin pitää taas katsoa mitä sieltä löytyy taas seuraavalla Thaimaan & Vietnamin reissulla! Ruokakierrokset on ihan mahtavia!
No nam! Noista safkoista heräs kyllä nostalgia. 😀
Aasialainen ruoka <3
Olimme Balilla joitakin vuosia sitten ja jäin täydellisesti koukkuun siihen lempeään tulisuuteen mitä he osasivat ruokiin taikoa. Erialsia vartaita olen vuosien saatossa syönyt vaikka minkälaisia ja missä, mutta Balilla niihinkin oli saatu jotenkin aivan uusi makumaailma. Paikka ei ehkäpä muuten ollut kohdallamme täysi 10, mutta ruuan takia voisin sinne matkustaa koska tahansa uudestaan.
Mä en myöskään ihan varauksetta ihastunut Baliin, mutta ruoka on kyllä ihanaa ja pienemmistä saarista tykkäsin paljon enemmän!
Indonesia kiinnostaisi kovasti, mutta miehellä on valitettavasti se käsitys, että siellä on vain bileporukkaa ja roskaisia rantoja. Olen yrittänyt kääntää hänen ajatuksiaan, mutta vielä en ole onnistunut. Ehkä joudun tekemään reissun yksin 😉
Niitäkin löytyy, mutta Bali on yllättävän iso saari ja sieltä löytyy vaikka kuinka monta todella eri tyyppistä kohdetta! Ja Balille voi matkustaa myös yksin 🙂