Ensimmäinen ja viimeinen yöni hostellissa

 

Hostelli

Kuva: Pixabay

 

Moni matkailija vannoo hostellien nimeen. Suuri osa kai taloudellisista syistä, mutta moni myös ihan vaan yhteisöllisen kokemuksen takia. Minä olen aina tähän asti valinnut hotellin hostellin sijaan, kunnes nyt kypsässä 38 vuoden iässä päätin vihdoin antaa hostellin kerrossängylle mahdollisuuden.

Don’t get me wrong: olen minäkin jos jonkinlaisissa majapaikoissa öitäni matkoilla viettänyt. Ja totuuden nimessä useammankin kerran hostelli-nimisissä paikoissa, mutta omassa huoneessa. Olen myös vanha partiolainen, joten tuttuja ovat myös teltat ja eräkämpät. Että en kai minä nyt ihan pilalle hemmoteltukaan ole. Jäin siis pohtimaan sitä, miksi minä en ole yhtään hostelli-ihminen ja miksi joku toinen on.

 

Hostelli olohuone

Kuva: Flickr (Barnacles Budget Accommodation)

 

Mukavuudenhalu

Kyllä, myönnän että olen mukavuudenhaluinen. Jos maksan majoituksesta, haluan saada vastineeksi tietyn tasoiset puitteet. En vaadi (enkä siitä siis yleensä ole valmis maksamaankaan) luksusta, mutta kylläkin vähintään perussiisteyttä, mukavaa sänkyä, omaa vessaa ja lämmintä suihkua. Sekä toimivaa wifiä. Hostellikin voi tietysti olla siisti ja mukava, ja varmasti se petipaikka on parinkymmenen euron väärti. Itse maksan silti mieluummin lisää siitä, että saan nauttia noista mukavuuksista omassa rauhassani ilman kymmentä muuta jakamassa samaa tilaa.

Kaikissa liemissä keitetyt reppureissaajat varmaankin pitää minua nyt tämän tunnustukseni jälkeen ihan nolona turistina. Enkä ole koskaan edes reilannut enkä asunut minkään heimon vieraana keskellä tundraa. Tykkään seikkailla reissuillani, mutta iltaisin palaan mieluiten perusmukavuuksien äärelle jos se vaan on mahdollista.

 

Hostelli kerrossänky

Kuva: Pixabay

 

Oma rauha ja tila

Oma rauha ja tila on minulle ehkä vielä tärkeämpiä kuin mukavuudet. Valitsisin mieluummin vaatimattoman oman hotellihuoneen (sikäli kun se siis kuitenkin sisältäisi yllä mainitsemani mukavuudet) kuin luksushostellin petipaikan. Päivät matkakohdetta koluttuani haluan tulla illalla omaan huoneeseen, jossa saan vaikka tanssia alasti niin halutessani ja jossa minun ei tarvitse jonottaa suihkuun.

Asialla on myös toinen puoli. Huolehdin muutenkin kuin matkoilla (ehkä liian) paljon siitä, että kaikilla muillakin on mahdollisimman kivaa. Niinpä pyöriessäni koko yön hostellin natisevassa yläpedissä, koin hirveätä syyllisyyttä ja tuskaa siitä että mitä jos joku muu nyt ei saa sen takia unta kun minä pyörin ja narisutan sänkyä. Ja miettikää nyt jos sieltä yläpediltä pitää lähteä yöllä vessaan joka on käytävällä! Kaikkihan siinä herää ja omatunto soimaa ainakin viikon!

 

hostelli yhteissuihku

Kuva: By secretlondon123 – Flickr: The showers, CC BY-SA 2.0

 

Yksityisyys vs. sosiaalisuus

Matkustan aika paljon yksin, mutta on tietysti erityisen kivaa matkustaa oman puolison, ystävän tai vaikka puolitutun kaverinkin kanssa. Jaan mielihyvin huoneen tutun ihmisen kanssa – pystyn siis kyllä myös kompromisseihin suihkuvuorojen tai vaikka valojen sammutusajankohdan suhteen. Tykkään myös tutustua uusiin ihmisiin, mikäs sen kivempaa reissun päällä, mutta en koe tarvetta, en oikeastaan kertakaikkiaan halua, tutustua vieraisiin ihmisiin nukkumapaikassani. Siellä haluan nukkua ja ehkä viettää tunnin tai pari rauhassa ennen sitä.

Myönnetään, että joskus yksin matkustaessa olisi kiva saada seuraa esimerkiksi retkeilemään jonnekin kauemmas. Varmaan omista ennakkoluuloistani johtuu, ettei tulisi ehkä mieleen kysellä seuraa hostellityypeistä. Helposti sitä nimittäin myös ajattelee, että hostelliyöpyjät ovat varmaan sitä porukkaa joka on lähdössä enintään pubiryömintään eikä vaikkapa luontoretkelle.

 

hostelli Pub Crawl

Kuva: Party in Ljubljana

 

Uni

Osaan tätä nykyä varautua aina, myös kaikkein hienoimmissa hotelleissa majoittuessani, varmuuden vuoksi korvatulpilla. Olen ymmärtänyt, että silmäsuoja kuuluu lisäksi hostellieläjän perusvarustukseen (sellaisen kanssa en ole itse tosin onnistunut koskaan nukahtamaan, en edes lentokoneessa). Apukeinoista huolimatta nukahdan ja nukun todella huonosti jos nukkumapaikassani kolistellaan, rapistellaan, pidetään valoja päällä tai tehdään muuta äänekästä/häiritsevää pitkin yötä.

 

hostelli nukkuminen

Kuva: Per Meistrup, CC BY-SA 4.0 via Wikimedia Commons

 

Käytöstavat

Äänekkäistä ja häiritsevistä tavoista päästäänkin viimeiseen kohtaan listallani: käytöstapoihin. Hostelleissa yöpyminen olisi kummasti kivempaa, jos voisi olettaa että kaikilla asujilla olisi yhteinen ymmärrys peruskäytöstavoista. Siitä että siivotaan omat jäljet edes suurinpiirtein, sammutetaan ne valot ennen puoltayötä jos joku muu haluaa nukkua, ei lukittauduta ainoaan vessaan tai suihkuun aamun kiireisimpään aikaan 45 minuutiksi jne. Mutta onko niin, että keskivertohostelliasukas on niin nuori, että asuu esim. vielä kotona jossa äiti siivoaa jäljet ja herättää kouluun? Vai miksi tuntuu olevan niin yleistä, että hostelleissa ei osata huomioida muita asukkaita?

 

Hostelli keittiö

Kuva: Geograph, Jeremy Bolwell

 

Pahinta tässä on tietysti se, että vain yksi yö hostellissa nosti minussa pintaan tämän kiukkuisen keski-ikäisen tädin, joka haluaa kieltää nuorisolta kaiken hauskanpidon ja on valmis lyömään karttakepillä sormille kaikkia jotka eivät noudata sääntöjä.

Oletko sinä hostelli-ihminen?

 

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

40 Comments

  • Reply Sunna 24.9.2016 at 16:37

    Aika paljon hostelleissa lymynneenä tunnistan kaikki nuo negatiiviset puolet, jotka huomasit, ja näen myös ehkä ne positiiviset tai ratkaisut. Hostelleja on todella paljon erilaisia, ja samoin niissä yöpyjiä, ja jos sattuu saamaan kämäisen hostellin ördäävillä teineillä, niin kokemus on varmasti huono. Ja matkustustapansa kullakin! Yksi pikku kikka, jolla todennäköisesti viihtyy paremmin, on mennä huoneeseen, jossa on vain naisia. Jostain syystä ne ovat paremman tuoksuisia ja rauhallisempia 😀 Tosin vaatteita on hitosti ympäriinsä!

    Ennen arastelin hostelleja siksi, että nukuin niissä niin huonosti. Sitten opin käyttämään korvatulppia ja maskia ja kas, enää ei vaivaa monikaan asia. Taitolaji tämäkin näköjään! Tällaisen ryönäisen opiskelijan näkökulmasta on juuri mukavaa, ettei hostelleissa tarvitse elellä niin hiljaa ja siivosti. Jos minä kömmin viideltä nukkumaan, niin minun on annettava se oikeus muillekin 🙂

    • Reply Emma 24.9.2016 at 16:45

      Joo, olet oikeassa että matkustustapansa kullakin! Vaikka kirjoitin postauksen tarkoituksellakin vähän provosoivasti, niin en missään nimessä halua tuomita budjettimatkailutapaa! Hostelliasumisen parhaita puolia on epäilemättä juurikin se sosiaalisuus ja yhteisöllisyys, joten sellaiselle matkailijalle joka sitä etsii hostelli on ehdottomasti hotellia parempi ratkaisu!

  • Reply Teija / Lähdetään taas 24.9.2016 at 21:13

    Hah 😀 Minä en ole enää hostelli-matkaaja, mutta vielä 10 vuotta sitten olin. Paras (todellisuudessa pahin) kokemus oli se, että yön kiikuin yläpedissä alapedin nuoren miehen ja hänen yöllisen seuralaisensa tahtiin. En siis olisi huolissani siitä, nukkuvatko muut, kun itse vaihdat kylkeä 😀 Enää en dormiin lähtisi.

    • Reply Emma 24.9.2016 at 21:32

      Ai kamala, tossa kohtaa mä oisin jo kyllä varmaan ottanut ne käytöstavat puheeksi pariskunnan kanssa! 😀

  • Reply Laura 24.9.2016 at 22:19

    Sillon tällön yksittäinen yö hostellissa on aika jäätävä yleensä (ellei sit kömmi viideltä aamuyöllä mutta yleensä oon kyllä pitkiä unia arvostava) mutta kun hostellielämää tekee 3-4vk putkeen niin yleensä sujuu aika kivuttomasti. Jotenkin tottuu siihen hälinään ja oman tilan puutteeseen, eikä haittaa enää nii paljon. Yksin kun reissasin niin aina dormissa mutta näin pariskuntana ei enää kiitos, toki kahdelle oma huone on aina suhteessa halvempi kun yhdelle. Sanotaan näin että kaikelle on aikansa ja paikkansa ?

    • Reply Emma 24.9.2016 at 22:40

      Heh joo, ymmärrän tonkin pointin – olin ehkä ensimmäisen yön jälkeen shokkitilassa, joka ois alkanut hitaasti helpottamaan ajan kanssa 😀

  • Reply Noora 25.9.2016 at 12:04

    Minäkin hostelleissa asustelen jatkuvasti just rahan säästö tarkotuksella! Mutta et ole ainoa joka noin ajattelee! Vihaan asua hostelleissa ja sitä ihmismäärää ja sotkua ja meteliä.. Oon kans ihminen joka tarvii omaa tilaa ja rauhaa ja en oo yhtään pilettäjä tyyppiä, ja näissä yleensä aina ihmiset ei muuta teekkään..koitappa siinä sit nukkua ku porukka ramppaa sisään ja ulos keskellä yötä ja valot päällä vähän väliä, musiikkii ja kiljunta pauhaa niin kovaa ettet kuule ees omaa ajatuksia.. ei kiitos! Mielummin valitsisin vaikka teltan, mutta toisaalta taas siellä niitä elukoita joita vihaan..:D

    • Reply Emma 25.9.2016 at 13:16

      Ihanaa kuulla että en ole ongelmani kanssa yksin! Onneksi mun kokemukseen ei sentään kuulunut mitään läpi yön biletystä (tai siis sen kuuntelua), mutta voin helposti kuvitella että sitä se varmaan monessa hostellissa on. Ja jos ite jaksais harrastaa samaa, niin sillonhan ne hostellit ois mitä parhain ratkaisu! Mutta budjettitietoisen hostellimatkaajankin kannattaa aina välillä tsekata myös hotellien hinnat, voi yllättyä! Monesta paikasta löytää nimittäin vaatimattomia hotellihuoneitakin vain ihan vähän hostellia kalliimmalla!

  • Reply Stacy Siivonen 25.9.2016 at 14:22

    Syyllisyyttä kannattaisi tuntea, jos kuorsaat, sillä aina joku pilaa toisten yön kuorsaamalla. Sitten on tietysti sellaisetkin asiat kuin että alakerrassa on treenikämppä (Dream Hostel Tampere) tai ravintola (Tallinnassa Sauna-kadulla), nariseva portaikko (Vandrarhem Haparanda). tai että ilma loppuu (Backpackers Hamburg). Varsinaiseen likaisuuteen en ole törmännyt, mutta aika usein hostellit kaipaisivat remonttia. Ja sen sijaan, että asuttaisiin suihkussa, asutaan keittiössä ja varataan sen gourmet-aterian valmistamiseen omalle porukalle.
    Minä olen aina valmis luontopolulle, muista en tiedä. Hostelleissa on myös mielenkiintoista porukkaa varsin usein. Sitä paitsi, minä nukun laput silmillä ja pitkään, koskapa huolellinen kuositus on Madventuresin suositus.

    • Reply Emma 25.9.2016 at 17:00

      Onpa harmi jos Dream Hostellin alakerrasta kantautuu möykkää, se on meinaan muuten mielestäni harvinaisen mukava ja siisti (ja siellä on yksityishuoneitakin!).

  • Reply Sateenmuru 25.9.2016 at 16:35

    Haha, hauska teksti! Koin (onneksi) hostellivuodet parikymppisenä (nyt olen sinua ilmeisesti muutaman vuoden nuorempi): tuolloin olin töissä ulkomailla, ja säästäväisenä halusin hostelleihin vapaapäivinäni matkustellessa. Uni tuli hyvin, sillä työni oli todella rankkaa ja parnasi minut nukkumavaikeuksista totaalisesti, tähän päivään saakka. Ehkä, jos vielä haluat antaa hostellille mahdollisuuden, kannattaa kokeilla syrjäseutujen (esim. Irlannin tai Skotlannin) hostelleja: sesonkiajan ulkopuolella saattaa olla koko dormin ainoa asiakas, ja porukka on rauhallista muutenkin ja usein juurikin tuota patikoivaa tai polkupyöräilevää sorttia. Tosin sadesäällä sukkien haju saattaa vähän tökätä patikkaporukan sattuessa samaan huoneeseen… : )

    • Reply Emma 25.9.2016 at 17:09

      Hyvä vinkki, Irlannin ja Skotlannin syrjäseudut kiinnostaisi muutenkin! Miksei muuten voisi olla (vai onko jo jossain?) erikseen hostelleja tai edes sellaisia dormeja, jotka ois vartavasten suunnattu niille, jotka haluaa nukkua rauhassa? Eli että ovet kiinni vaikka klo 22 ja sen jälkeen ei enää rampata ulos tai sisään jne.

  • Reply Ansku BCN 25.9.2016 at 21:21

    Kuulostaa tutulta, samoja ajatuksia tääläkin :D. Minä jouduin viime keväänä monen säädön jälkeen ensimmäistä kertaa yöpymään hostellissa, näin lähes nelikymppisenä. Hirvitti, kauhistutti, mutta kokemus olikin aika kiva! En vieläkään ole valmis ensisijaisesti siirtymään hostellien asiakkaaksi, mutta tämä Amsterdamin hostellikokemus kyllä muutti vähän mielipidettäni 😀 (http://anskubcn.com/clinknoord-amsterdam/)

    • Reply Emma 25.9.2016 at 22:55

      Mahtavilta näytti nuo Clinkin yleiset tilat – mutta heti kyllä tyynyn ja suihkun kuvaus alkoi ahdistaan 😀

  • Reply Paula - Viinilaakson viemää 26.9.2016 at 08:52

    Taidan olla jonkunlainen sukulaissielu tässä asiassa. Teltat ja kaiken näköiset mökit on kyllä koettu, ja voin hyvin kyllä jakaa huoneen ihan vaikka puolituttujen työkavereidenkin kanssa, mutta jotenkin tämä hostelli-elämä ei ole minua varten. Muistelen, että olen kyllä ollut joskus hostellissa mutta silloinkin tuttujen kanssa samassa huoneessa.

    Se oma rauha väsyttävän päivän jälkeen on mulle ihan henkireikä, ja se, että voin alkaa nukkumaan milloin haluaa ilman häiriötä. Olin ennen suht ujo ottamaan kontaktia vieraisiin ihmisiin, niin en usko, että olisin nauttinut yhteisestä huoneesta. Nyt olen yrittänyt opetella tätä Yhdysvaltalaista rentoutta, jossa ei joka asiassa aina ajatella muita, mutta kyllä se taitaa olla suomalaisella veressä ettei haluta häiritä. Ehkä se on ihan hyväkin asia.

    • Reply Emma 26.9.2016 at 10:04

      Onneksi mulle löytyy tässä asiassa sukulaissieluja! Se oma rauha on nimenomaan henkireikä niinkuin sanoit, ja ne jotka ei sellaista koe tarvitsevansa ei ehkä ymmärräkään kuinka tärkeää se on meille 🙂

  • Reply Pirkko / Meriharakka 26.9.2016 at 14:47

    Juu, ei ole tullut hostellissa tai sen tapaisessa asusteltua sitten nuoruusaikaisten leirien tai kesälukion.
    Oma huone sen olla pitää, etenkin kun lähes aina parina matkustamme. Ja omalla kylppärillä.
    Jälkimmäisestä on pari kertaa jouduttu tinkimään, kun jollain pienellä paikkakunnalla ei ole enää ollut vapaana kuin vaikka mökkimajoitustyyppinen vaihtoehto, jossa kylppärin joutuu jakamaan parin muun kanssa, mutta niistäkin on selvitty, kun ne ovatkin sitten yleensä olleet niitä yhden yön yöpymisiä.

    • Reply Emma 26.9.2016 at 21:09

      Joo, munkin kriteeristöön kuuluu oma kylpyhuone, enintään yhden yön reissussa siitä pystyy tinkimään.

  • Reply Tiia/ReiseReise 26.9.2016 at 20:54

    Juuh, ajattelen usein, että oon vähän liian vanha yöpymään hostelleissa, mutta usein säästääkseni tulen kuitenkin varanneeksi hostellin lähes aina, kun matkustan yksin. Hostelleissakin on eroja! Nykyään kyllä varaan female dormin jos vain mahdollista. Tykkään yleisesti ottaen hostellien tunnelmasta, mutta kyllä mielelläni yövyn hotelleissakin. Mulla löytyy sitten ainakin valinnanvaraa. 😀

    • Reply Tiia/ReiseReise 26.9.2016 at 20:54

      Höh, unohdin, missä hostellissa yövyit? (utelias)

      • Reply Emma 27.9.2016 at 11:31

        Olin Suomenlinnassa, eli ei onneksi mikään bilehostelli, mutta kyllä mm. ihan olematon äänieristys.

  • Reply Annika | Travellover 26.9.2016 at 20:57

    Myönnän, etten ole koskaan asunut hostellissa – enkä taida koskaan asuakaan. Ajatus huoneen jakamisesta vieraiden ihmisten kanssa ei kerta kaikkiaan ole minun juttuni. Ehkä kaksi kertaa viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut jaettu kylpyhuone, mutta en minä oikein siitäkään ole pitänyt. Arvostan mukavuutta ja etenkin hyviä yöunia. Maksan majoituksesta ihan tarpeettomankin paljon, mutta tykkään kivoista puitteista.

  • Reply Anna / 270 degrees 27.9.2016 at 07:10

    Täällä toinen nolo turisti! Mä en ole koskaan edes yöpynyt tollaisissa dormeissa – jokusen kerran kyllä sellaisissa hostelleissa, jossa meille on ollut oma huone mutta esim. vessatilat ovat olleet yhteiset. En silti oikein tykännyt 😀 Kirjoittelinkin blogiin (http://anna270.blogspot.com/2016/09/milta-tuntuu-asua-muiden-nurkissa.html) juuri siitä, miten Amerikan matkallamme jouduin taipumaan muiden nurkkiin asumaan Airbnbn kautta ja se oli lopulta ihan ok kokemus. Ei sitä silti voi oikein mitenkään hostellimeininkeihin verrata, kun huone on oma, siisti ja ovenkin saa aina kiinni – kylppärin tosin joutui useimmissa tapauksissa jakamaan isäntäväen kanssa. Mutta joo, en ehkä oo ihan uskottava reppureissaaja siis, kun hostellit ei houkuttele edes niillä halvoilla hinnoillaan.

    • Reply Emma 27.9.2016 at 11:36

      No nyt toinen nolo tunnustus: mä en oo käyttänyt edes Airbnb:tä vielä :/ Suunnitelmissa on monesti ollut, mutta aina oon löytänyt sitten esim. samaan rahaan hotellin ja lopulliseen ratkaisuun on vaikuttanut mm. se yksityisyys ja oma rauha. Toisaalta hirmu kiva pointti toi sun jutussakin mainittu, että pääsee kurkkamaan paikallisten elämään!

  • Reply Salaine 27.9.2016 at 21:22

    Me varasimme viisihenkinen perhe kaksi hostelli yötä köpiksessä. Oli viikonloppu ja vaikka meillä oli perhehuone oli melkein aikamoinen oven ulkopuolella. Aamiainen oli kyllä siellä ok. Se on jäänyt viimeiseksi hostelli yöksi. Ennemmin sitä vaikka etsii halvan hotellin.

    • Reply Emma 28.9.2016 at 11:43

      Oijoi, ei ollut varmaan kiva kokemus lasten kanssa :/

  • Reply Anna | Tämä matka -blogi 28.9.2016 at 13:58

    Luinkin tämän jo hetki sitten mutta jäi kommentoimatta.
    Minä olen yöpynyt hostellissa tasan yhden kerran. Ensimmäisen ja viimeisen. Jos rahaa ei löydy omaan huoneeseen ja vessaan, pysyn kotona!

    • Reply Emma 28.9.2016 at 21:22

      Olisin voinut kiteyttää postauksen juuri näin 🙂

  • Reply Hanneli /duunireissaaja 29.9.2016 at 06:59

    Anna sen tuossa yllä sanoi. Varsovassa paettiin kesken huoneen esittelyn keskustaan hotelliin, ja sen jälkeen en ole hostellia edes harkinnut.

    • Reply Emma 4.10.2016 at 08:27

      Onneksi ehditte pakoon ennenkuin oli liian myöhäistä! 😀

  • Reply Lotta | Watia.fi 29.9.2016 at 09:16

    Olen majoittunut hostelleissa monesti, mutta vain muutamia kertoja dormihuoneessa, jossa on muitakin. Joskus ollaan kaveriporukalla varattu koko huone meidän käyttöömme, vaikka se on vähän enemmän maksanutkin. Mä haluan reissussa saada hyvät yöunet, eikä hostellidormit sitä edistä. Kaikilla on niin erilainen rytmi ja joku kuorsaa, aivan varmasti. Toisaalta taas yksin pidempään reissatessa kaipaa vähän seuraa, jota hostellidormeista löytyy helposti. Oon huomannut, että pelkille naisille tarkoitetut hostellit (näitä on ainakin Japanissa) on ollut paljon rauhallisempaa ja tosi yhteisöllinen meno. Valitsisin sellaisen jatkossakin, jos matkustan yksin.

  • Reply Merja / Merjan matkassa 29.9.2016 at 21:15

    En ole koskaan yöpynyt hostellissa enkä taida tämän ikäisenä enää aloittaakaan hostellielämää 🙂 Kesäkuussa Venäjällä oli kyllä hieman hostellimainen meininki, kun meitä yöpyi Elbrusin perusleirissä 8 ihmistä samassa kontissa. Mutta vuorilla se menettelee.

    • Reply Emma 4.10.2016 at 08:30

      Joo, leiriolosuhteet on eri asia, ja silloin yleensä joka tapauksessa ollaan enemmän tai vähemmän tutula porukalla liikenteessä eli sikälikin kivempaa!

  • Reply Simo 30.9.2016 at 21:06

    Me ei olla kumpikaan koskaan yövytty hostellissa eikä oikeastaan missään vaiheessa ole käynyt mielessäkään. Tuskin tullaan siis jatkossakaan yöpymään. 😀

  • Reply Anna | Muuttolintu.com 1.10.2016 at 00:46

    Hostelli ei useimmissa tapauksissa ole meille enää se ensimmäinen vaihtoehto, vaikka onhan niitä tosiaan moneen lähtöön. Itse oon sen verran yksityinen ihminen että tuntuu, että tarviin sen oman tilan. Toisaalta jos esim. olisin Australiassa yksin reppureissaamassa niin kyllä varmaan yöpyisin hostellissa, ihan vaan just siksi, että siellä on helppo tutustua ihmisiin. Ekaa kertaa kun saavuin Australiaan asuin 3 viikkoa hostellissa, se on pisin aika, mitä olen hostelleissa viettänyt. Useimmat matkat tulee kuitenkin taitettua nykyään pariskuntana, niin ei varmaan tule enää pahemmin hostelleissa yövyttyä. Onneksi.

  • Reply Veera Bianca 1.10.2016 at 10:41

    Itsekään en enää juuri hostelleissa tahdo majoittua, koska vaikka miten sitä päivällä seikkailisi, on ihana tulla hotellille omaan rauhaan 😀 En sano ehdotonta eitä hostelleille, mutta siitä on kyllä pari vuotta että olen sellaiseen uskaltautunut, tosin viimeksi Tokiossa oli kyllä niin hyvä hostelli, että sinne voisin palatakin 🙂

    • Reply Emma 4.10.2016 at 08:31

      Japanilaisia hostelleja on moni kehunut, ehkä niille voisi siis vielä antaa mahdollisuuden!

  • Reply Elisa 26.1.2017 at 20:42

    Mä oon nyt viime aikoina reissunnut yksin ja tykännyt asua hostelleissa sekä hintojen että sosiaalisuuden takia. Mulla on ollut tosi hyvä tuuri huonekavereiden ym. suhteen eli vielä kauhukokemukset puuttuu. Pyrin aina valitsemaan hyviä arvosteluja saaneita hostelleja ja se on kyllä ainakin tähän mennessä toiminut hyvin. Yks yö Tallinnassa meni järkyttävää yskimistä kuunnellessa mutta se ei missään nimessä reissua pilannut. Göteborgissa oli hostelli, johon en enää menisi. Siellä haisi ja puitteet oli ankeat mutta sielläkään ei kanssa-asukeista ollut harmia. Ilmeisesti oon aika sopeutuvainen sitten ja tosiaan onnekas 🙂 Kymmenen eri hostellia oon ulkomailla nähnyt ja hostelliöitä on takana n. 30. Onneksi oon hostelleissa viihtyvää sorttia. Muuten olisi monet hienot reissut jäänyt tekemättä 🙂

    • Reply Emma 27.1.2017 at 09:16

      Joo, se on sääli jos reissut jäisi tekemättä sen takia että ei tykkää yöpyä hostellissa. Ne on kuitenkin hyviä pienen budjetin vaihtoehtoja. Tiedän monia todella hyviä hostelleja, esimerkiksi tästä läheltä juuri Vuoden Hostelliksi valitun Tampereen Dream Hostellin, mutta yhteisasuminen ei vaan ole mua varten. Mä tarvin rentoutumiseen ja rauhoittumiseen sen oman tilan ja oman ajan.

    Leave a Reply