Suomen suurin matkablogiyhteisö

Viikonloppuloma Alicantessa

Alicante Postiquet bach

 

Nappasin vuoden lopussa Norwegianin alesta halvat lennot Helsingistä Alicanteen. Rantalomakohde helmikuussa ja vain pitkä viikonloppu aikaa – oliko mitään järkeä? Minun mielestäni halvoissa lennoissa on aina järkeä (no, myönnän kyllä, että kestävän matkailun kannalta ei, mutta en pystynyt vastustamaan kiusausta.. taaskaan) ja sitä paitsi helmikuussa on jo korkea aika saada edes pieni D-vitamiinipiikki pimeän talven keskelle! Tältä siis näytti helmikuinen Alicante.

Alicanten karnevaalit

Saavuimme Alicanteen lauantaina alkuillasta. Ja kappas, pääkadullahan oli käynnissä karnevaalit! Hotellimme sijaitsi aivan karnevaalikeskittymän myrskynsilmässä eli heti ulko-ovelta alkoi vellova ihmismassa ja meteli. Kaikki pikkulapsista muoreihin ja vaareihin olivat pukeutuneet erilaisiin karnevaaliasuihin: minioneiksi, Star Wars -hahmoiksi, kaikenlaisiksi supersankareiksi, prinsessoiksi jne. Eikun siis samantien sukellus karnevaalimassan sekaan nauttimaan elämästä ja etsimään illallista!

Karnevaaleja järjestetään Espanjassa monissa kaupungeissa helmi-maaliskuussa. Vuonna 2020 karnevaaliaika osuu helmikuun loppuun.

 

Alicante karnevaali pellet

 

Alicanten hiljaiset sunnuntait

Sunnuntaina aamu valkeni kirkkaana, mutta tuulisena. Ja heti kaupungille lähdettyämme muistimme, että ai niin, kaupat eivät tietenkään ole pyhäpäivisin auki. No, päätimme kuitenkin kartoittaa potentiaalisia ostospaikkoja maanantaita varten sekä tutkailla samalla kaupunkia, joka näytti nyt ihan erilaiselta kuin illalla. Karnevaalitunnelma oli tiessään – sen oli korvannut uninen sunnuntaitunnelma ja aurinkoinen sää. Kyllä, aurinko paistoi nyt pilvettömältä taivaalta ja lämmitti mukavasti. Paitsi että koko päivän myös tuuli niin kovaa, että kahviloiden kaduilla sinne tänne lentelevät tuolit haittasivat turvallista etenemistä.

Sunnuntaiaamupäivä on hyvää aikaa rantakahvilassa istuskeluun ja ihmisten katseluuun. Ja koirien! Kaikenlaiset karvaturrit olivat lähteneet hienosti puettujen emäntiensä kanssa arvokkaalle sunnuntaikävelylle. Rantakahvilat tarjosivat onneksi vilttejä tuulessa hytiseville asiakkailleen, joten eikun kuumat kaakaot ja kaksi vilttiä, kiitos!

Santa Barbaran linnoitus on auki joka päivä, myös sunnuntaina. Tänään tosin kuulemma kaikkein korkein tasanne on suljettu kovan tuulen vuoksi. Päätämme kuitenkin mennä ylös (hissillä Postiguet-rannan tuntumasta, kukkulalle pääsee toki myös patikoiden) ja ymmärrän siellä heti miksi osa näköalapaikoista on suljettu. Linnoituksen tasanteilta pääsee kurkkimaan näköaloja kaikkiin ilmansuuntiin ja tietyissä kohdissa tuulee niin kovaa että joudun nojaamaan eteenpäin ettei tuuli kaataisi minua. Ylhäällä on myös kahvila, jolla on hieno maisematerassi.

 

Alicante Santa Barbara Castle View

 

Linnoituksesta laskeuduttuamme kävelemme rantabulevardilla hulppeita purjeveneitä ihaillen. Ruokapaikan valinta on vaikeaa kun ravintoloita on niin paljon! Kaikista saa onneksi paellaa, jota tekee nyt mieli, joten arvomme ravintoloista yhden joka saa kestitä meitä.

 

Alicante seafood paella

 

Herkullisia pinchoja

Kaiken kävelyn, syömisen ja kahvittelun jälkeen päivä onkin yhtäkkiä jo illassa, hämärä muuttuu nopeasti pimeäksi. Löydämme sivukadulta hauskan baarin, jossa on tarjolla kymmeniä erilaisia coctailtikkuihin lävistettyjä tapaksia, tai no pinchoja, kuten niitä täällä kutsutaan, ja jossa syödyt herkkupalat maksetaan lopuksi cocktailtikkujen mukaan. Tavallisen tikun herkut maksavat noin 1,5 euroa ja pitkätikkuiset vajaa 2 euroa. Keittiöstä tuodaan saliin jatkuvasti lisää tuoreita, lämpimiä pinchoja ja syön niitä ahneuksissani aivan liikaa.

 

Alicante pinchos

 

Retki Alicantesta suklaakylään

Maanantai on retkipäivä. Se olisi tosin voinut olla myös rantapäivä, sillä lämpömittari nousi yli 20 asteeseen ja tuulikin vain puolet eilisestä. Olin kuitenkin päättänyt lähteä tänään suklaaretkelle. Noin tunnin ratikkamatkan päässä Alicantesta sijaitsee nimittäin La Vila Joiosa -niminen kylä, joka on tunnettu suklaatehtaista ja riippuvista taloistaan. Ratikka ajelee Alicantesta La Vilaan hitaasti rannikon tuntumassa, mutta turkoosi meri on lumoavan kaunis ja sitä katsellessa aika kuluu mukavasti.

 

Vila Joiosa hanging houses 3

 

Ensi töiksemme perille päästyämme etsimme La Vila Joiosasta lounaspaikkaa. Ei ollut helppoa se. Osuimmeko siesta-aikaan vai onko tämä kylä kokonaan suljettu kesäsesonkiin saakka? Se ei selvinnyt varmaksi tämän retken aikana. Saimme kuitenkin lopulta jotakin syödäksemme paikallisessa baarissa ja oli aika aloittaa suklaasuunnistus. Siitä löytyy ihan oma tarinansa täällä.

Retkipäivän päätteeksi palasimme suklaatuomisten kanssa hotellille Alicanteen. Illalla kiertelimme vielä kaupungilla tehden pieniä ostoksia. Voi surkeutta kun oliiveja ei voi ostaa kotiin kun ollaan matkassa käsimatkatavaroilla ja siten nesterajoituksilla!

Alicanten kauppahalli

Tiistaina meillä on vielä aamupäivä aikaa. Tekisi mieli mennä vielä kerran tuijottamaan turkoosia merta ja tallettamaan aaltojen ääni mieleen ja mukaan Suomeen. Mutta haluamme käydä myös kauppahallissa ennen lähtöä, joten ranta saa nyt jäädä. Ostamme rasiaan niin paljon oliiveja kuin jaksamme syödä ennen lentokentälle lähtöä sekä kotiin viemisiksi juustoa ja chorizoa.

 

Alicante mercado

Alicante mercado vegetables.jpg

 

Lopuksi meillä on aikaa vielä istahtaa kahvikupposelle ennenkuin suuntaamme lentokentälle. Alicanten lentokenttä on lyhyen matkan päässä kaupungista ja siellä on vielä laaja valikoima kauppoja ja ravintoloita.

Lento on ajallaan ja olemme lopulta kotona myöhään tiistai-iltana. Kannattiko siis lähteä Alicanten kaltaiseen kohteeseen viikonlopuksi ja vielä helmikuussa? Ehdottomasti – aurinkoinen sää antoi jo toivoa keväästä Suomessakin ja ruokamatkailuhan nyt ei vuodenaikoja katso!

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Tiia/Tiiantai 14.2.2016 at 15:07

    Kuulostaa just mainiolta ex tempore -reissulta! 🙂 Pitäisi enemmänkin harrastaa moista, edes kotimaassa. Ainakin mulla menee liian usein viikonloput pelkkään kotona rentoutumiseen, vaikka toki sillekin on välillä tarvetta.

  • Reply Emma 22.2.2016 at 22:52

    Joo ihan parasta kyllä! Vaikka tykkään hurjasti myös kotimaan matkailusta, niin kyllä täydelinen maisemanvaihdoskin vaan on välillä kivaa! Ja ihan sama juttu mulla, että jos viikonlopuksi ei ole ohjelmaa niin sitten tulee liian usein vain jäätyä kotiin. Nyt on niin halpoja lentoja taas keski-Eurooppaan tarjolla, että vieläköhän sitä tässä jonkun viikonloppuloman tekisi… 😉

  • Leave a Reply