Browsing Tag

Viro

Ahaa elämyksiä – AHHAA Tiedekeskus Tartto, Viro

Tartton matkalaiset huomio. Viron heurekassa AHHAA Tiedekeskuksessa voi  ihmetellä älykaupunkia. Tartton yliopistossa on meneillään pilotti, jonka tarkoituksena on muuttaa vanhat neuvostoaikaiset kerrostalot älytaloiksi ja luoda kaiken kukkuraksi muuallekin Euroopaan kopioitavissa oleva älykaupunkimalli. Tästä kaikesta on tehty pienoismalli, joka on esillä AHHAA:ssa. Se havannoillistaa kuinka älykaupunki toimisi.

Tartton yliopisto. Näiden kahden projektissa työskentelevän herran – vasemmalla Jakob Mass, tohtorikoulutettava ja oikealla Pelle Jakovits, Lecturer PhD – takana näkyy yksi pilotissa olevista neuvostoajan taloista.

 

Älykaupungin pienoismalli – SmartEnCity – kestävän kehityksen mallikaupunki. AHHAA, Tartto, Viro

 

Aina ei tarvitse istuskella sileällä. Näissä istuimissa takamuksen selluliitti saa kyytiä. Nystyrät näyttävät samalta kuin  mummon nuoruuden aikaisessa hierontalaitteessa olevat. Värkkiä myytiin sen ajan ostoskanavassa – etanapostimainos – ja jonkinlaista yrttivoidetta tai -saippuaa pursotettiin mukaan. Sillä piti sitten saada aikaan ihmeitä.

Ei pääse takamus puutumaan – AHHAA, Tartto, Viro

 

Onhan se vallan hassua – käsintehdyt opasteet

AHHAA – tiedekeskuksen lipunmyynti, Tartto, Viro

 

Kyllä ei nyt mummon jalat ylety maahan.  AHHAA, Tartto, Viro

Älyllistä ilmapiiriä Tallinnassa – vinkkejä Viroon

Mitäpä jos Tallinnan tavallisten nähtävyyksien lisäksi vilkaisit opinahjoja. Virkeitä paikkoja ja tuoretta arkkitehtuuria. Toki kaikkiin sisätiloihin ei ole asiaa kuin opiskelijoilla ja muilla kulkukortin haltijoilla, mutta auloissa ja kahvioissakin riittää katselemista. Joissain on jopa pienimuotoisia näyttelyitä, kuten Tallinnan yliopiston kampuksella osoitteessa Narva mnt 25. Siellä sisääntuloaulassa Miksi ei -näyttelyssä opiskelijoita innostetaan valitsemaan ala mieluummin omien mieltymysten kuin sukupuolen mukaan.

Miksi ei -näyttely, Tallinna yliopisto

 

Miksi ei -näyttely, Tallinna yliopisto

 

Miksi ei -näyttely, Tallinna yliopisto

 

Ja miksikäs ei tähän tuoliin istuisi hierottavaksi, Tallinnan yliopisto

 

Kuntorata kiertää kampusta, Tallinnan yliopisto

 

Kesäkursseja järjestetään heinäkuun loppupuolella. Kannattaa katsoa osuisiko jokin oppi kohdalleen. Luvassa myös kulttuuriin tutustumista varsinaisen aiheen lisäksi.

Avauskuvassa on aulassa esillä oleva kuvasarja, taiteilijana Karl Hendrik Rattus.

Viron taideakatemian uusi rakennus

Viron taideakatemiassa on niin ikään näyttely. Sisääntuloaulasta pääsee yhden huoneen näyttelytilaan, jonne on koottu laaja kattaus sisustusarkkitehtuuriopiskelun historiaa viimeiseltä 80 vuodelta.

Hyi! Neuvostoaikana ei muotoilussa satsattu lapsiin.

”Nykyään on toisin. Lastentarhat ja lasten erityistarpeet ovat tärkeitä kohteita muotoilussa”, kertoo näyttelykuraattori Karin Paulus.

Näyttely on avoinna 5.1.2019 asti. Hopi, hopi jos haluat nähdä sen.

Näyttelykuraattori Karin Paulus esitteli EKA Gallerian suomen kielellä.

Viron taideakatemian EKA galleria. Tuoli on varmaan keksitty uudelleen joka vuosi. Tässä valikoima opiskelijoiden suunnitelmia tuoleja.

Viron taideakatemian rakennus on muutenkin mielenkiintoinen. Monien käänteiden ja pitkä odotuksen jälkeen taideakatemia sai ikiomat tilat viime elokuussa. Vuonna 1932 rakennetusta, entisestä tehtaasta on perinnettä kunnioittaen muuntautunut tilat monen näköiseen taidealan touhuun. Uudet tilat sijaitsevat hipster-alueena tunnetun Kalamajan ja vanhan kaupungin välimaastossa. Osoite Kotzebue 1/Põhja pst 7

Oppaanamme toimi Triin Männik.

 

Viron taideakatemian rakennus huokuu historiaa.

Viron taideakatemia

Vessassa ovi myös arkistoon. Mitähän arkistoivat? Viron taideakatemia

Viron taideakatemiassa on hämärää. ”Energian säästöä ympäristön vuoksi”, selittää Triin Männik oppaamme. 

Viron taideakatemiassa on hämärää. ”Energian säästöä ympäristön vuoksi”, selittää oppaamme Triin Männik.

 

Kulku opiskelijoiden päätöksentekopaikkaan. Viron taideakatemia.

 

Viron taideakatemiassa seinilläkin on korvat.

Saviesineitä 3D-tulostuksella

Tässä tehdään 3D-tulostusmenetelmällä saviesinettä. Teknikko Lauri Kilusk esittelee tuotantoa.

 

Lauri Kilusk kuvailee 3D-tulostuksen mahdollisuuksia.

Viron taideakatemian virtuaalityöpajassa ideoidaan ja kokeillaan.

Tekniikasta innostuineille – Tal Tech yliopisto

Osoitteessa Ehitajate tee 5 sijaitsee tekniikkapainotteinen, satavuotias yliopisto, joka on saanut uuden nimen TalTech. Yliopisto houkuttelee opiskelijoita lukukausimaksuttomuudella. Ensi vuoden alusta ainoastaan liike-elämän opinnot maksavat.

Aika hulppeita tiloja.

Opiskelijoiden ja henkilökunnan kunnosta pidetään näköjään huolta Virossa. Jokaisella kampuksella näyttäisi olevan talon sisällä kiertävä lenkkipolku. Tutustumiskäyntimme aikana kävelimme TalTecissä puolen kilometrin lenkin.  ”Puolen akateemisen kilometrin”, virnuili oppaamme Hakan Karaoglu. Mitä sitten tuolla tarkoittikaan.

 

 

Tervetuloa TalTech yliopistoon

 

TalTech yliopiston moderneja linjoja.

TalTech yliopiston ravintolassa syö edullisesti.

TalTech yliopiston kirjasto

TalTech yliopiston kirjastossa on työskentelyhuoneita. Varaus hoituu modernisti QR-koodilla.

TalTech yliopistossa kuten muissakin löytyy sisäinen lenkkipolku. Tästä se alkaa.

Seuraa nuolia niin päivän askeleet on tehty.

TalTech yliopiston aulassa kuvia merkittäviä saavutuksia tehneistä opiskelijoista.

Energiatehokkaita asuntoloita

Tutustuimme  myös neuvostoaikaisten kerrostalojen uudelleenrakennnusprojektiin. Vanhoista taloista tehdään energiatehokkaita opiskelija-asuntoloita.

Neuvostoaikaisia kerrostaloja on Tallinnassa paljon.

Hakan Karaoglu, oppaamme yhden jo peruskorjatun talon rappukäytävässä. Mielenkiintoinen projekti.

Iseauto – itseohjautuvan auton prototyyppi

Kävimme tutustumassa Iseautoon, itseohjautuvan auton prototyyppiin rakennuksen pohjakerroksessa.

Jonkin verran suunnittelua ja muistiinpanoja tarvitaan ennenkuin protoauto on valmis.

Tämän levyn avulla kamerat kalibroidaan, kertoi Raivo Sell (Senior Research Scientist). Hän selosti meille projektin etenemisestä.

 

No kuka se siellä!? Alexander Stubbhan siellä tepastelee ulos itseaohjautuvasta autosta. Hän oli Viron ensimmäisen itseohjautuvan auton ensimmäisiä kyydittäviä 17.9.2018 järjestetyllä koeajolla.

Mummo haluu kans!

 

 

Pärnu, Narva vai joku muu – Viron vinkkejä

Tulipa mielenkiintoista juttua Pekalta, jonka matkassa olin viimeksi Itä-Virumaalla. Kävimme silloin muun muassa kaivoksessa, kartanossa, kylpylässä, entisellä tekstiilitehtaalla ja kuten arvata saattaa olutpanimossa. Myös Narva-Joesuun kuuluisalla hiekkarannalla tarvoimme, mutta uiminen täytyi jättää, koska oli vasta alkukevät ja ilma oli kylmä, vedestä puhumattakaan. Saunassakin kävimme ja se olikin sitten kuuma.

Mikäli kesälomareissusi suuntaa Viroon, käy katsomassa vinkkejäni

Itä-Virumaa

Pärnu 

Saarenmaa, Tartto ja vähän muitakin kohteita 

Itä-Virumaalla on kunnianhimoisia tavoitteita.  Pekka Linnaisen kirjoittaman jutun voi lukea tästä

Itä-Virumaa aikoo haastaa Pärnun matkakohteena

Pumput testissä #viro #Itä-Virunmaa #narvajoesuu #meresuuspahotel Lue lisää rantapallo.fi /mummomatkabloggaa

Narvasta pääsee siltaa myöten Venäjälle.

Kaivoksen uumenissa

Narvan nähtävyyksiä – Viron vinkkejä

Matkaa Narva-Jõesuuhusta Narvan keskustaan on 16 kilometriä. Sotamuistomerkki toisensa jälkeen vilahtaa bussin ikkunasta. Narvan kaupunkiin tietää tulleensa kun kaksi linnoitusta ilmestyy näköpiiriin. Iivanan linna vuodelta 1492 on Venäjän puolella ja  Narvan linna  1270-luvulta Viron puolella. Kahden valtion välistä siltaa kulkee porukka jalan, polkupyörillä ja autoillaan.

Kummastusta herättää Narvajoen rannalla hienoilla paikoilla tyhjät tontit. ”Ne ovat yksityisessä omistuksessa, perikunnilla ja muilla”, matkanjohtajamme Pekka Linnainen kertoo. Narva pommitettiin maan tasalle toisessa maailmansodassa.

 

Jokipromenaadi valmistui vuonna 2014.

Narvan raatihuone

 

Narvan pienoismalli

Raatihuonella kannattaa käydä katsomassa rakennus rakennukselta koottua pienoismallia Narvasta ennen sotaa. Siis niin kauan kuin se on vielä siellä. Pienoismalli nimittäin etsii uutta kotia sillä raatihuone muutetaan juhlatiloiksi.

Fjodor Šantsõn on rakentanut  pienoismallia kymmenisen vuotta. Urakka jatkuu yhä.

Maailmalla matkatessa olen ihmetellyt tuota bastioni-sanaa. Eikö voi vain sanoa linnoitus. Bastioni on yhden muotoinen linnoitus. Muoto näkyy pienoismallin etualan valleissa.

Tarton yliopiston Narvan oppilaitos

 

Raatihuoneen vieressä oleva optinen harha on Tarton yliopiston Narvan oppilaitos (Tartu Ülikooli Narva kolledž), joka on rakennettu pörssirakennuksen tilalle. Kannattaa käydä katsomassa. Muna-kahviossa kotoinen tunnelma. Kirjasto sijaitsee yläkerrassa, hissimatkan päässä. Arkitehtuurista kiinnostuneet huom!

 

Uutta Narvassa

Victorian bastionin kasematit  ovat olleet yleisölle avoinna reilun vuoden ajan.

Taas tarvitaan wikipediaa, jotta tietää mitä odotettavissa on.

”Kasematti on linnassa tai linnoituksessa oleva erillinen, yleensä omalla vahvistetulla muurilla varustettu tähystys- tai ampumapaikka.”

”Bastioni: varsinaisesti suomeksi vallisarvi. Bastionilinnoituksen perusrakenne. Nelisivuinen tykkiasema, joka on avoin linnoituksen sisälle päin. Bastionin kyljet muodostivat terävän ulospäin kurottavan kärjen. Bastionit rakennettiin bastionirintamiksi siten, että ne pystyivät tukemaan viereisen bastionin taistelua eikä linnoituksen edustalle jäänyt katvealueita, joihin puolustuksen tuli ei olisi yltänyt.”

Hyvän oppaan johdolla historia aukeaa.  Vallien sisällä kulkevissa tunneleissa on lepakoita mutta ei rottia. Rotille ei ole mitään syötävää. Ryhmä pysyi hyvin koossa, oppaan ei tarvinnut juurikaan laskeskella osanottajia.

 

Kreenholmin tekstiilitehtaan autiot salit

Vielä mahtui päivään vierailu Kreenholmin tekstiilitehtaan alueella (Kreenholmi Manufaktuur). Sitä kutsutaan Viron Finlaysoniksi. Narvajoen saaressa sijaitseva tehdas on työllistänyt yli 10 000 ihmistä. Kerrotaan jopa sellaisestakin luvusta kuin 16 000.

Tehdassaleja oli neljässä kerroksessa. Energia otettin Narvajoen koskessa toimivasta vesiturbiinista.

Vuonna 1857 perustetun tehtaan alueella sijaitsivat aikoinaan myös tehtaan sairaala, työläisten kasarmit, johtajien talot ja puisto. Neuvostostoliitto sortui, Viro itsenäistyi uudelleen ja tekstiiliyritys yksityistettin vuonna 1994. Konkurssi koitti vuonna kuitenkin 2010.

Nykyään alueella hortoilevat satunnaiset turistiryhmät oppaineen.

 

 

Näkymä Kreenholmin tehdasalueelta Venäjän puolelle

 

Matkailutoimittajien Killan lehdistömatka yhteistyössä Viron matkailun edistämiskeskuksen kanssa.

Kylpylästä kylpylään – Viron vinkkejä

Mitä olisi Viron reissu ilman kylpylöitä. Toila SPA:n kuivakylpemisen ja meriseikkailun jälkeen ajamme Narva-Jõesuuhun. Matkaa kertyy nelisenkymmentä kilometriä. Majoitumme Meresuu-kylpylähotelliin. Ohjelmassa ollut rantakävely vaihtuu jalkahoitoon. Päivä on ollut pitkä ja on aika kiittää jalkoja ja pyytää niitä vielä kantamaan hetkisen, sillä illalla on luvassa balettiesitys.

Meresuu-kylpylässä kone hieroo jalkoja. Yksi sessio kestää vartin verran. Hyvää teki, mutta jalat eivät kuitenkaan muuttuneet avauskuvan silosääriksi.

Narva-Jõesuu  oli aikoinaan Pietarin aristokraattien oma, suljettu kesänviettopaikka. Ensimmäiset kylpylät  rakennettiin alueelle jo 1800-luvulla. Vuonna  1990 Narva-Jõesuu erotettiin  omaksi kaupungiksi. Parhaimmillaan kaupungissa oli 900 pitsihuvilaa. Joitakin niistä on yhä jäljellä.

Kaksitoista kilometriä pitkä hiekkaranta vetää puoleensa rantaelämästä kiinnostuneita. Rannat omistaa valtio, tontit taas yksityiset. Tämä näkyy varsin monenkirjavana asuinrakennuskantana. Jotkut ovat hyvinkin viimeisen päälle hoidettuja, mutta viereisellä tontilla saattaa kenottaa vielä viimeisillä lankuillaan pystyssä pysyvä aikoja sitten autioitunut rakennelma.

Nykyään kaupungissa on Viron ainoa nudistiranta. Polku pitää löytää, jos sinne aikoo.

Kaupungin hautausmaalle on haudattu Erkki Toivasen äiti.

 

Meresuu kylpylän uusittu sisäpiha.

Narva-Joesuun monenkirjavaa rakennuskantaa.

Matkailutoimittajien Killan lehdistömatka yhteistyössä Viron matkailun edistämiskeskuksen kanssa.

Tarjolla Toilassa – Viron vinkkejä

Tallinnan satamasta Itä-Virumaalle Toilaan voi matkata bussilla, junalla ja tietenkin omin neuvoin autolla.

”Haemme myös vieraat Tallinnasta”, Toilan kylpylän myyntipäällikkö Kärt Purga lupaa.

Bussilla matka taittuu parissa tunnissa. Viivasuorat tiet, autobaanakulttuuri, ovat tuleet Viroon EU:n myötä ja monesti myös sen rahoittamana. Paljon ei ole suorilla teillä ole nähtävää, mutta bussit ovat aiemman kokemukseni mukaan mukavia. Netissä aika hujahtaa. Usein busseissa on ilmainen wifi, joka toimii-ei toimi-toimii.

Toila Spa Hotel

Toilan kylpylässä myyntipäällikkö Kärt Purga ja toimitusjohtaja Jaak Pruunes esittelevät tiloja. Kuulemme kuinka alunperin kaivosmiesten hoitolaitoksesta on kehittynyt uudenaikanen viihdekylpylä.

Kaikenlaista ovatkin kehitelleet turistin terveyden hyväksi.  Kryoterapian, huippukylmähoidon aikana hoidettava laitetaan muutamaksi minuutiksia kryosaunaan. Yleensä olen liittänyt saunan kuumuuteen, mutta kryosaunassa lämpötila on Kärtin mukaan -140 astetta. Huh! Mahdoinko kuulla oikein. Taisi joku mainita hoidon tepsivän peräpukamiinkin.

Marika Piilman ja hänen Jyväskylässä opiskeleva tyttärensä Airi nauttivat Toilan kylpylän rauhasta ja palveluista .

Mikä houkuttaa Toilassa

”Törmärannikko ja luonto”, kiteyttää Kärt.  Samaan hengenvetoon hän toteaa, että paikallisia tuotteita käytetään paljon.  Muun muassa käsille ja jaloille on tarjolla rypsiöljyhoito. Öljy saadaan lähipelloilta. Hyvä, hyvä! Kunnon meininikiä. Olenkin aina ihmetellyt, miksi kosmetiikkamaailmassa tehokkaimmiksi mielletään tuotteet, joissa käytetään mitä kummallisimmilta kuullostavia ainesosia. Niitä sitten roudaillaan maanosasta toiseen.

Avauskuvassa oleva valaisin herättää vieraiden huomion.

Raivon matkassa

Törmärannikkoon pääsemme tutustumaan heti lounaan jälkeen.  Toilan meripelastusseuran johtaja Raivo Rassak odottaa Toilan satamassa rib-veneineen.

”Minut usein sotketaan toiseen Raivoon, Raivo Roosnaan. En ole yhtä kuuluisa kuin hän”, Raivo Rassak pohjustaa.

(Netin mukaan Roosa ryösti kaverinsa kanssa Tillanderin kultasepänliikkeen 80-luvulla).  Tuo tuntui hyvältä lisältä, sillä kohta menemme lujaa. Merenkäynti on melkoinen. Reittiäkin Raivo muuttaa kertaalleen.

Raivo kertoo törmärannikosta rattia väännellessään. Yksityiskohdat putoavat mielestäni, sillä keskityn pysymään kyydissä.  Ensimmäisellä kerralla kun olin tekemisissä käsitteen ”törmärannikko” kanssa, en mitenkään pysytynt mieltämään tätä erikoisuutta. Seisomme rannalla – taisi olla Saarenmaalla – ja katselimme ylös juovikasta mäkimuodostelmaa, joka kohosi pystysuoraan merestä. Metrejä ei ollut monenmonta.

Sittemmin olen ajatellut, että Viro sijaitsee laattamaisella alustalla, joka on hieman vinossa ja tämä itäpuoli on enemmän kohollaan.  (Nyt saan varmaan geologit ja muut asiasta enemmän tietävät kimppuuni. Pitäisi varmaan lisätä kieleke Mummon mietiskelyt. Törmärannikot KG!)

Toilan lähistöllä törmät kohoavat yli 50 metriin. Veneestä käsin erotan korkeuksissa Valasten näköalatasanteen, jossa olimme aiemmin päivällä.

Niille jotka eivät tunne lyhenteitä KG ei ole kilo, vaan Kato Googlesta.

Matkailutoimittajien Killan lehdistömatka yhteistyössä Viron matkailun edistämiskeskuksen kanssa.

Pumput testissä

Lehdistömatkan toisena päivänä tukevan, pekonit ja pletut sisältävän hotelliaamiaisen jälkeen siirrymme saunan lauteille kokemaan saunarituaaleja Meresuu-kylpylän tapaan.

”Mentolia, tuntuuko tuoksu”, saunottaja Marten Randma kyselee. ”Ei vielä, vai?”

Marten panee ilman kiertämään huitomalla vimmatusti päänsä yllä pyyhkeellä.  Pyöröliike saa mentolin tuoksun löyhähtämään ja lämmön kohoamaan.

Uusi kauhallinen vettä kiukaalle kahden minuutin välein. Kaiken kaikkiaan rituaali kestää kymmenen minuuttia. Ulos ei saa mennä, alas saa.  Kolmoslauteelta kakkoselle, sitten alalauteelle… lattialle.

Välillä Marten helpottaa kuumuudesta kärsivää saunojaa hulauttamalla jääkylmää vettä niskaan.  Nopeimmat ehtivät hihkaisemaan: ”Minulle vettä  vain jaloille”.

Vihtavalikoimasta voi valita mieleisensä.  Netissä leikitellään aika ajoin ”Jos olisit puu, mikä olisit”. Minä olisin ilman muuta tammi ja valitsen punatammisen vihdan.

Loppuhuipentuma: sukellus 8 asteiseen veteen.

Siinä kuivatellessa Marten kertoo, että tämä oli erikoisesitys ryhmällemme, mutta samankaltaisia saunarituaaleja järjestetään kylpylävieraille tasatunnein sekä suolasaunassa että tässä Must saunassa, jossa ryhmämme kylpi.

”Toki niitä ei järjestetä aamusta, sillä täydellä vatsalla rituaali ei tunnu mukavalta”, Marten muistaa mainita.

Matkailutoimittajien Killan lehdistömatka yhteistyössä Viron matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Neljän toimittajan pumput tuli testattua.

Kuvat otti kollega Marja-Liisa Kinturi.

 

Balettifestari Jõhvissa

Parinkymmenen tuhannen asukkaan Jõhvi voi ylpeillä konserttitalollaan ja tietenkin Viron ainoilla balettifestivaaleilla. Viikon kestävä balettifestari järjestetään vuosittain toukokuun alussa.

Eilen ryhmämme seurasi Georgianvaltionbaletin esitystä.

Naisten huoneessakin pysytään baletin tunnelmissa.

Eriöissä voi syventyä taustatietoihin.

Matkailutoimittajien Killan lehdistömatka yhteistyössä Viron matkailun edistämiskeskuksen kanssa.

Blinejä lounaaksi Tallinnassa

Launtaina suuntasimme seitsemän hengen porukalla Tallinnaan. Tarkoituksena – ehkä jopa ainoana – syödä hyvin ja mieluiten blinejä.

Se onnistuikin yllättävän helposti. Saimme etukäteen monia ravintolavinkkejä. Joissakin olen käynytkin – ehkä – eihän niitä paikkoja millään pysty muistamaan nimiltä, mutta yksi on jäänyt mieleen Tchaikovsky.  Kävin siellä yksinäni lounaalla ja bors-keitto oli maittavaa.  Juttua löytyy blogistani.

Viron parhaat ravintolat löytyvät sivulta Eesti Maitsete Restoranijuht jonne on
vuosikausia listattu ravintoloita paremmuusjärjestyksessä.

2017-04-02 11.13.23

Seinätaulu, Troikka, Raatihuoneen torilla.

Troikkaa on ehdottanut moni. Raatihuoneen torilla oleva venäläinen ravintola. Me kävimme kuitenkin vain kokemassa tunnelmaa ja tutustumassa juomapuoleen. Lankussa oli maustettua viinaa: inkivääriä, anista, sitruunaa ja sen sellaista asiakkaan valinnan mukaan.

2017-04-02 11.18.08

Myös Telliskivi No 15, Babulja ja Moon olivat kollegojen  ja kavereiden suosittelulistoilla. Monia muitakin he mainitsivat, mutta vinkit olivat luokkaa ”Kyllähän sä muistat! Syötiin siellä silloin ja tällöin. Se vihreä talo kun mennään satamasta Viru-keskukseen”. No totta blinissä! Tällaisella elefantinmuistilla varustettu mummo sen paikan muistaa. Höh!

Päädyimme Mooniin. Se on aivan kivenheiton päässä Eckerö-linen terminaalista, jonne saavuimme.

Laivamatkasta täytyy todeta, että kyllä oli meininikiä. Ei taida oikein kapasiteetti riittää tällä nykyisellä sabluunalla, johon kuuluu useita kertoja päivässä lahden ylittäminen ja vielä rahtireissut yöaikaan. Vessat olivat sotkuisia ja palvelu jumitti. Joka paikkaan piti jonottaa. Jonottaminen ei ole hauskanpitoa.  Kaukana takanapäin ovat ne ajat, jolloin laivaravintolassa pystyi tilaamaan sohvalta käsin värikkäitä drinksuja ja keskittymään nautiskeluun. Tällä lauantian riessulla tanssahtelevalle mummolle iloa onneksi tuotti reipastahtinen musiikki. Ei tarvinnut nojailupartneria vaan yksin, kaksin kuka kenenkin kanssa mentiin lattialle.

Ravintola Moon löytyy Eesti Maitsete Restoranijuht listalta sijalta 17. Söimme bors-keittoa alkuruoaksi ja blinit pääruoaksi. Porukkamme ole aika yksimielinen sekä ruuan että palvelun suhteen, hyvää olivat kumpikin.

2017-04-02 11.15.13

Ravintola Moon, Vörgy 3 ikkunasta näkymä vanhoihin tiilirakennuksiin.

2017-04-02 11.17.46

2017-04-02 11.20.10

Kahvikuppien uusi elämä.

2017-04-02 11.19.50

2017-04-02 11.19.23

Bors-keitto on Viron must.

2017-04-02 11.16.51

Moonin lasku ei päätä huimaa.

Ravintola Moon aukesi kahdeltatoista ja meille jäi pieni tovi, sillä laiva saapui yhdeltätoista eikä kävelyyn mennyt kuin kymmenisen minuuttia. Ravintolan kanssa samassa talossa, osoitteessa Vörgy 3,  on oluisiin ja kahviin erikoistunut Uba ja Humal -myymälä, jossa voi nauttia lasillisen pari. Istuimia ei riittänyt koko joukolle, mutta laseja kyllä.

Hyllyjen välissä touhuava myyjä kertoi, että olut on tosi nosteessa Virossa. Pienpanimoja on jo nyt 35 ja lisää tulee. Uba ja Humaliin tuodaan oluita myös Viron ulkopuolelta. Kaikenkaikkiaan noin 350 eri sorttia. Kaukaisimmat lienevät Japanista. Kallein olut näytti hyllytietojen perusteella tulevan Islannista. Osaavat kyllä hinnoitella tuotteensa.

Suomalainen Vuorineuvos 4,50 egee pullo kalpenee 13,90 maksavan islantilaisen oluen rinnalla.