Tepastelimme uskomattoman leveää tietä myöten kohti Vuokkiniemeä. Asvaltoituna se kävisi kaksikaistaisesta maantiestä. Kormilosta mukaamme liittynyt Antero tiesi kertoa, että EU on tukenut tien rakentamista miljoonalla eurolla. ”Alunperin piti tien tulla koko Kostamus-Kalevala -välille, mutta rahat eivät riittäneet”.
Vuokkiniemi: lähteestä raikasta juomavetta. Paikalliset noutivat vettä autoillaan. Kyltissä pyydetään säilyttämään lähde siistinä.
Vuokkiniemi: maitoa tarjolla keskellä metsää. Varmaan jossain puskien keskellä on maitotila.
Vuokkiniemi: Marjastajapojat Danil ja Timotej
Vuokkiniemi: kyltti näkyy mutta vielä hieman tepasteltava ennenkuin majapaikkamme piha häämöttää.
Vuoran talo
Talon vartija, Dzek katsoo silmä kovana pihaan pyrkijöitä. ”Vahtikoira on, vahtii ruokaa”, tokaisi Maria. Kun kyselin mitähän rotuja koirassa on, hän selvensi: ”Hyvää rotua on, ymmärtää kaiken”. Dzekin ikää ei tiedetä, sillä se tuli huonossa kunnossa taloon seitsemän vuotta sitten. Joitain vuosia sitten se jäi auton alle ja nyt ontuu etujalkaansa.
Uimarantaa etsimässä
Nelisen tuntia siinä meni kun kävelimme vajaat kymmenen kilometriä. Päivä oli kuuma ja uimaan mieli, kun pääsimme majapaikkaamme Vuoran talolle.
Näillä seuduin taloja ei näköjään rakenneta rantaan, vaan peltojen keskelle. Vuorassakin ruoppaamaton ranta löytyy lähistöltä, mutta sinne vievä tie oli sateiden vuoksi sellaisessa kunnossa, että kukaan meistä ei siihen rantaan halunnut lähteä. Maria, apulaisemäntä ohjeisti uimahaluiset vaihtoehtoiselle rannalle.
Uintiretkemme päättyi kuitenkin väärään rantaan. Sitä emme tienneet ennenkuin tulimme takaisin.
”Jos mies olisi ollut kotona, ei vastaanotto olisi ollut niin hyvä”, kauhisteli Maria.
Suunnistaessamme olimme parhaamme mukaan yrittäneet tulkita Marian ohjeita, mutta kun oli puskaa, polkua ja muuta vaikeasti käsitettävää ohjetta. Uimarannan taloa vahtiva koira pelotti, mutta etenimme kuitenkin kolmen naisen voimalla rantaan asti. Rannalla ystävällinen emäntä toivotti meidät tervetulleeksi uimaan vaikka joka päivä.
Kengät jätetään Vienan Karjalassa eteiseen. Tässä isäntäväen valikoimaan liittyvät lilanväriset puutarhatossut.
Vuoran talolla majoitus täysihoidolla maksaa 40 euroa hengeltä vuorokaudessa. Järjestävät myös ohjelmaa, vaikkapa illatsut, isommille ryhmille. Kahdeksan hengen ryhmät ovat sopivia jo senkin takia, että talossa on neljä kahdenhengenhuonetta.
Pyykkipata keskellä pihaa
Tukanpesu – luontoystävällistä sampoota mukaan
Viktorin mökkikylässä Kormilossa vesi saattoi loppua tykkänään suihkusta. Ranta oli liejuinen ja ehkä jopa sinileväinen, mutta suihku oli. Käyttövesi otettiin järvestä ja juomavesi lähteestä. Täällä Vuorassa ei ole suihkua, vaan sauna lukuisine kippoineen ja kuppoineen.
Tukanpesupäivä on koettelemus. Eilen pesin järvessä ja omaatuntoa soimasi, kun en ole varma samppoostani.
Ensi kerralla varustaudun Luontoliiton ohjeen mukaisella sampoolla ”mieto, ympäristömerkillä merkitty tuote, jonka ympäristöä kemikalisoiva ja rehevöittävä vaikutus olisi mahdollisimman pieni.”
Kippoa ja kuppoa saunan yhdistetyssä pesu- ja löylytilassa.
Vuokkiniemi 28.7.2016
