Browsing Tag

Malmö

Länsisataman kävelylenkki, Malmö

Maanantaiaamusta tein pienen lenkin uinuvassa Malmössä. Lähdin Teaterhotelista kävelemään Fersens väg -katua pitkin. Hieman ennen siltaa edessäni oli Malmön kaupunginkirjasto. Kannattaa pistäytyä sisälläkin.

Malmön kaupunginkirjasto Kungsparkenin lähistöllä.

 

Malmön kaupunginkirjasto – sisällä aukeaa uudenlainen maailma.

Ferners bro – sillan jälkeen katu jatkuu Slottsgatan nimisenä. Seuraavan kanaalin takana kohoaa kongressitaloja ja Clarion-hotelli, jonka yläkerroksen ravintolasta lienee huikeat näkymät.  En tosin päässyt tuota todistamaan, kun olin aamusta liikkeellä. Ravintola avaa ovensa ja maisemansa lounasaikaan.

 

Näillä seuduin kohoavat rakennukset kohti taivaita. Malmö

Kadun  (joka  tässä vaiheessa on jälleen vaihtanut nimeä Slottsgatanista Gibraltargatan  nimiseksi – en oikein pysynyt mukana näissä  nimiasioissa) toisella puolella on kauppahalli. Kurkistus sisään.

Kauppahalli on yksi Malmön herkkukeitaista.

 

Aika tyhjää ! On varhainen maanantaiaamu. Malmö, kauppahalli.

 

Ruotsissa suositaan yhteisvessoja. Se saattaa hämmentää aluksi, vaikka näyttäväthän nuo lisäänytyneen Suomessakin. Hyvä, jonot vähenevät. Malmo, kauppahalli, wc

Kauppahallista jatkoin Citadellsvägen -katua pitkin aina Mariedalsvägenille asti. En tarkkaan muista missä vaiheessa, mutta jossain kuitenkin kaduin etten ottanut vaarin (kumma sanonta!) respan bussiehdotusta.

Varvsbro – sillan jälkeen olin valmis kääntymään takaisin. Samanlaista rakennustyömaamiljöötä näkee Helsingissäkin. Länsisatama kummassakin kaupungissa, ja  on samantyyppisen muutoksen kohteena.

No jästipää kun olen (jäst on hiiva ruotsissa, mistähän tuokin sanonta tulee), jatkoin matkaa kohti Dianaparken -puistoa, josta on kuulemma hieno näkymä Juutinrauman sillalle.  Paikallisella kielellä Öresund bro.  Kuvamista varten minulle suositeltiin Utkiksvägeniä. Saatoin olla siellä, mutta saatoin olla olemattakin, sillä olin auttamattomasti hukassa mitä katujen nimiin näissä keskeneräisissä maisemissa tulee. Kuukelikin osoitteli milloin mihinkin. No, olin tyytyväinen maisemiin. Aurinko paistoi ja siltä häämötti jossain.

 

Juutinrauman silta Malmön Länsisatamasta nähtynä.

Kumma kyllä, olen kokenut tämän tyyppisiä maisemia jossain muuallakin. Malmö, uudenlainen Länsisatama.

 

Timantteja löytyy joka puolelta. Teos, kiillotettua kiveä, Sigurdur Gudmundsson.

 

Kram – Hali-paikka. Malmö, Länsisatama. Tästä voi jatkaa sitten pusupaikalle, varmaan sellainenkin on. Mitä sen jälkeen… no en taida ryhtyä fantasioimaan.

 

Scaniaplatsen, Malmö

 

Sacaniaplatsen, Malmö. Lupauksia on annettu ja  katseon ollut  kohti Juutinrauman siltaa.

 

Sacaniaplatsen, Malmö. Toivottavasti rakkaus kestää paremmin kuin lukot meri-ilmassa.

 

Turning Torso – 54-kerroksinen asuinrakennus. Malmön maamerkki. Hyvä apu suunnistamisessa.

Länsisatamassa pyörin  espanjalaisen arkkitehdin Santiago Calatravan  suunnitteleman Turning Torson ympärillä. Sen avulla on hyvä suunnistaa, sillä se näkyy. Joidenkin mukaan kuulemma hyvällä säällä Kööpenhaminaan asti.  Hauskan näköinen rakennus juurelta katsottuna. Aivan kuin olisi kierteellä. Niin varmaan onkin.

Turning Torsossa on alakerroksissa liiketiloja ja yläkerroksissa asuntoja.

Länsisatamasta jatkoin Ribersborgin kaupunginosaan, tarkemmin Ribersborgs Kallbadhus – meriuimalaan, josta jo postasinkin.

Turning Torsoa ihailemassa.

Ribersborgs Kallbadhus – siellä se vuoden aikoja mukaileva merivesi odottaa pitkän sillan päässä.

Ribersborgs Kallbadhus – meressä uidessakin näkyy Turning Torso,

Ribersborgs Kallbadhus – ja toisella puolen Juutinrauman silta.

 

 

 

Käveltävän kokoinen Malmö

Saatoin jo mainitakin, että Malmöön pääsee kätevästi Kööpenhaminan Kastrupin lentokentän kautta. Sieltä menee juna suoraan Malmön keskustaan. Juna pysähtyy useilla asemilla, joten kannattaa katsoa mikä on hotellia lähin asema. Minun tapauksessani se oli Triangeln, josta muutama sata metriä hotellille.

Junassa ihmettelin, miksi viereisessä loosissa istunut amerikkalaisseurue sai osakseen närkästyneitä katseita – jos kertoisin vastaavasta tapauksesta Suomessa, sanoisin mulkaisuja, sillä muuten vähäeleiset suomalaiset ilmaisevat yleensä tämän tunteen ruotsalaisia näyttävämmin – kunnes poislähtiessä huomasin tämän kyltin.

Hiljainen junavaunu Kastrup – Malmö -junassa.

 

Triangelnin asema, Malmö.

Malmön keskusta on pieni, kävellen pääsee helposti paikasta toiseen. Malmöläiset pyöräilevät paljon.

Stortorget ja Gustav Adolfs torg ovat keskeisiä paikkoja Malmössä.

Taiteilijoiden kengistä tehtyjä taideteoksia sillalla. Tässä ikuistettu balettimestasin jalkineet sievästi asennossa.

 

Möllevångstorgetin alueella löytyy lukemattomia etnisiä raviontoloita. Happy hour houkuttaa 45 kruunun (noin 4 euroa) oluttuopiellaan. Lounasaikaan ilmaantuvat toinen toistaan edullisemmat lounastarjoukset.

Friisgatan -kävelykatua pitkin Triangelnilta Folkets Parken -kansanpuistoon.

Valoa kansalle! Luulisi riittävän. Jättivalaisin Folkets Park -kansanpuiston sisäänkäynnin lähellä.

Tästä ura urkenee – paikallinen työkkäri – Arbetsförmedlingen, Malmö

Systembolaget  – paikallinen alko

Olen käynyt useita kertoja Ruotsissa, jopa asunut siellä,  mutta en ole ikinä käynyt Systembolagetissa. Jottei pyhimyksen kehä loistaisi liian kirkkaana, paljastan että asuessani siellä kävin usein kotona ja ostin tarvittavat juhlajuomat laivalta tai lentokentältä. Mutta nyt korjasin asian, kun paikallinen alko oli melkein hotellin vieressä.

Ovensuussa komeili palvelupalkintokyltti. Parasta palvelua jo viisi vuotta! Ihan kuin kotimaassa; jos haluaa hemmotella itseään palvelulla, niin Alkon myymälä on hyvä paikka.

Umamiin pääsi tutustumaan heti sisään astuttuaan. Pidemmälle kun ehdin hyllyjä syynäämään huomasin, että näytti heillä olevan vartijoitakin.

 

 

Falafelia Malmössä

Aiemmassa postauksessa jo mainitsinkin falafelin, tuon tuhdin pikaruoan, jota myytiin hotellin nurkan takana olevassa katukeittiössä, mutta hotellin respassa ei sitä tiedetty. Eipä falafelia mainittu toimittajan infopaketissakaan, vaikka siitä löytyi kiitettävä kokoelma ravintoloita, kahviloita ja ”fika” -paikkoja. ”Fika” on jotain niin ruotsalaista, että ihmettelen jos se ei tartu korviin jo ensimmäisenä Ruotsissa vierailupäivänä.  Ehkä sen voisi kääntää kahvitteluksi. Kahvia tai teetä ja jotain syötävää – pullaa tai suolapalaa – ilmestyi eteen kun ”fikattiin”.

Falafelista en olisi tiennyt ellen olisi jutellut paikallisten kanssa. Falafel on must Malmössä. Niin minulle vakuutettiin useammasta suusta. Se ei ole varsinaista ruotsalaista perinneruokaa, vaan maahanmuuttajien mukana tullut ruokalaji, jota löytyy niin katukeittiöstä kuin ravintoloistakin.

Kävinpä siis kokeilemassa. Katukeittiö löytyi puiston kupeesta Regementsgatanilta.

 

Malmö: Super Falafel -katukeittiössä valmistuu tuhti pitaleipä-falafel. Olemukseltaan falafelini muistutti jättiporilaista. Paahtoleivät oli vain korvattu pitaleivällä ja makkara kikherneistä ja muusta kasvisperäisestä valmistetuilla pyöryköillä. Minun falafelissani sujautettin pitaleivän väliin sipulia ja muuta lisuketta valintani mukaan.

 

Malmö: Super Falafel -katukeittiö. Pitaleipä-falafel käärittiin voipaperiin ja muovipussiin. Monet näyttivät vievän paketin mukanaan, sen sijaan että olisivat syöneet paikan päällä.

 

Malmö: Super Falafel -katukeittiön valikoimaa.

Taisin jossain Malmö-postauksessani mainita hinnoista sen, että olivat ällistyttävän edullisia. Esimerkiksi Burger Kingissä kokonainen kala-ateria maksoi 39 kruunua eli 3,80 euroa. Falafelini hinta oli 35 kruunua.

Lounaskin irtosi useimmissa paikoissa alle kympillä.

 

Antavassa saunamailmassa – Malmö, Ribersborgs kallbadhus

Pakkohan sitä oli käydä kokemassa ruotsalaista saunakulttuuria, etenkin kun kehitän parhaillaan suomalaista saunatuotetta ulkomaalaisille matkailijoille.  Monenlaista olen saunomiseen liittyen nähnyt, mutta en nähtävästi vielä kaikkea.

Ribersborgs kallbadhus – jonkinlainen ympärivuotinen saunamaailma sijaitsee kävelyyn tottuneen mummon köpötttelymatkan päässä keskustasta. Paikalliset kylläkin jessustellen ehdottivat bussia, jos toista. Ainakin linja numero 7 vilahti keskusteluissa. Kätevä hakukone Malmön bussilinjoista löytyy tästä  Skånetrafiken.se

Ribersborgs kallbadhus – saunamaailmaan astuminen avasi uudenlaisen maailman minulle, suomalaisen saunan viikkokäyttäjälle.

Kun olin selvinnyt muodollisuuksista eli saanut pyyhkeen ja lukon – oikein kunnon Kiinassa valmistetun möhkäleen varustettuna kahdella avaimella – astelin naisille osoitetusta ovesta sisään saunamaailmaan. Pukukopeilla reunustetulla laiturimaisella alueella makaili naisia kuka minkäkinlaisessa asennossa – täysin alasti, jalkovälit joillain niin antavassa asennossa, että hämmentyneenä käänsin pääni taivaisiin. Tarkempi silmäys olisi varmaan paljastanut hammaslääkärin laittamat amalgaamitkin näiden kylpijöiden läpien kautta.

”Här badar man naken”, opasti paikallinen nainen, joka osoittautui himokylpijäksi. Miestenpuoli ja naistenpuoli erikseen, siksi kylvetään nakuna.

Hän kertoi käyvänsä kylpemässä kolme kertaa viikossa ympäri vuoden, omalla lukolla ja pyyhkeellä varustautuneena, ja asteli tottuneen näköisenä tiloissa. Suomalaisena olen tottunut alastomuuteen, mutta jotenkin niukemmin esiteltynä. Yleensä pyrimme kietoutumaan pyyhkeeseen liikuskellessamme varsinaisen lämpöhuoneen ulkopuolella.  Kaikkien naisten seassa käyskenteli mies, joka putsaili paikkoja hissukseen.

Saunamaailmassa oli kolme erityyppistä saunaa. Kummallakin puolella oma puusauna ja  sähkösauna sekä kummallekin sukupuolelle yhteinen höyrysauna.

Höyrysaunankin näkymät yhtä antavia kuin ulkolaiturit. Erona vain se, että tällä kertaa lauteilla retkotti varsin tukevankokoinen mies. Miten olikaan päätynyt kävelemään koko saunatilan poikki naisten osaston oven viereen – ylälauteelle haarat levällään.

En sitten tullut ottaneeksi antavia kuvia. Tässä muutamia tiloista.

Ribersborgs kallbadhus, Malmö – saunasäännöt

Ribersborgs kallbadhus, Malmö näkymä Turning Torso – rakennukselle.

Ribersborgs kallbadhus, Malmö perustettiin 1898. Pukukoppeja seinustoilla.

Ribersborgs kallbadhus, Malmö

Saunomisen ja uimisen jälkeen voi istuskella ravintolassa. Naakkakin haluaisi osansa herkuista. Ribersborgs kallbadhus, Malmö

Teatterimiljöötä ja korkeita kerroksia – hotellivalinta Malmössä

Vertailin Kööpenhaminan ja Malmön hotellihintoja, sen mitä niitä nyt voi vertailla näinä kelluvien hintojen aikoina. Pienen otoksen perusteella väittäisin, että Malmössä yöpyy paljon edullisemmin kuin Köpiksessä.

Malmö kuuluu Suur-Kööpenhaminan alueeseen, johon lukeutuu alueita Juutinrauman sillan kummaltakin puolen sekä Tanskasta että Ruotsista. Vaikka malmöläiset eivät aivan mukisematta ole nielleet alueen markkinoinnissa käytettävää nimeä, on kahden maan yhteistyö tuonut paljon uusia mahdollisuuksia. Ennen kaikkea Malmöhön on helppo tulla mistä päin tahansa. Malmön oman lentokentän lisäksi Kööpenhaminan Kastrup sijaitsee parinkymmenen minuutin junamatkan päässä. Tiuhaan kulkevat junat vievät matkustajat kaupungista toiseen Juutinrauman siltaa pitkin.

 

Saunaa ja kuntoilua korkeuksissa – Scandic Triangeln -hotelli

Niin minäkin köröttelin siltaa pitkin ja ihailin merimaisemia. Juna vei lähes Scandic Triangeln -hotellin ovelle.  Piti vain älytä poistua junasta Triangeln -asemalla.

Triangeln hotellin voi luokitella helppoihin valintoihin. Värimaailma on tuttu. Sisustus on tuttu. Tavarat eivät huku tummanpuhuvien huonekalujen muhkeisiin fyllinkeihin.  Kaikki toimii, jopa suihkusta saa vettä kaltaiseni vajavaisella käytännön järjellä varustettu mummo.  Tämä ei totta vie ole aina ”the case”. Mitä vihreyteen tulee, kaikenlaista kestävän kehityksen sertifikaattia näyttäisi löytyvän.

Triangeln hotellin ylimmistä kerroksista aukenee Malmö .

Scandi Triangeln hotellin sauna sijaitsee 16. kerroksessa. Saunan voi käydä laittamassa päälle mihin aikaan vuorokaudesta tahansta. Puoli tuntia, ja löylyyn.

Scandic Triangeln kuntosalista lintuperspektiivi Malmön kaupunkiiin.

Ei niin ujot saavat kauneuskäsittelyn Scandic Triangeln aulassa, heti pyöröovien tuntumassa.

Tauluja ja teatteria – Teaterhotellet

Sunnuntain ja maanantain väliseksi yöksi minut sai asiakkaakseen Teaterhotellet,  sillä syystä tai toisesta Triangelin hinnat hipoivat luottokortilleni sopimattomia summia tuona yönä.

Teaterhotellet on Triangelnia pienempi hotelli, matalampi. Käytävien seiniä koristavat värikkäät taulut. Aamiaishuoneessa on vaihtuva pieni taidenäyttely. Kaiken kaikkiaan kelpo hotelli, hyvä sijainti. Äänimaailma tosin on huonosti nukkuvalle epäsopiva, ovet kolisevat liikaa.

Teaterhotellet – tunnelmaan pääsee jo hissinovien avauduttua.

Teaterhotellet – käytävätaidetta.

Respan porukka voisi tutkia hieman ympäristöä.

Paikallinen Daniel sanoi, että minun ehdottomasti täytyy maistaa falafelia kun olen Malmössä. Se ei varsinaista perinneruokaa, mutta niiiiiiiin malmöläistä.  Kun kysyin respasta, mihin pitäisi suunnata falafelia etsimään, niin neuvoivat kilometrien päähän Möllevångstorgetille vaikka lähes nurkan takana oli falafel-kioski.

Monikulttuurinen Malmö

 

Melkein tuupahdin reissujen vuoksi. Kuukauden sisällä kolme varsin erilaista, vaativaakin pidennettyä viikonloppua eri maissa: saarihyppely, Malmö, Berliini. Siitä tämä aika pitkä blogimykkyys.

Saarihyppelystä jo postasinkin. Nyt on Malmön vuoro.

Alun perin piti lähteä Malmössä järjestettävään Pohjoismaiseen freeseminaariin perjantaina ja palata sunnuntaina. Niin tapahtuikin seminaarin osalta, mutta kuhnin sen verran lentolippujen tilaamisen kanssa, että päädyin hintojen vuoksi viipyilemään Malmössä vielä maanantaihin. Hyvä niin, sillä ehdin katsella Malmössä muutakin kuin seminaaripaikkaamme Moriskania.

Hotellihinnat ehtivät kellua epäedukseni, niin että päädyin vaihtamaan Scandic Triangelnista Teater-hotelliin sunnuntain ja maanantain väliseksi yöksi. Sinänsä hyvä sekin, sillä nyt näin kaksi eri hotellia. Tämä kuitenkin osoittaa sen, että matkanjärjestelyissä kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Hinnat nousevat mitä lähemmäksi matkustusajankohta tulee.

Malmö herättää ajatuksia viimeaikaisten uutisointien takia. Autoja poltetaan ja levottomuuksista viestitään. Paikalliset kuitenkin vakuuttelevat, että Malmössä on turha pelätä sen enempää kuin muuallakaan. Autojen poltot ja muut hankaluudet keskittyvät Rosengårdin alueelle ja liitttyvät enemmänkin rikollisten omien välien selvittelyyn.

Superhelpon menomatkan jälkeen – lensin Kööpenhaminaan ja jatkoin junalla parikymmentä minuuttia Malmön Triangeln asemalle – jäi aikaa ennen illan free-tapaamista tutustua hotelli Scandic Triangelnin ympäristöön. Onhan Malmö aikamoinen kulttuurien sulattamo, sen näkee heti. Erään arvion mukaan lähes puolet malmöläistä on syntynyt ulkomailla. Kansallisuuksiakin löytyy 186.

Lähdin liikkeelle sen kummemmin kävelyreittiä suunnittelematta ja muutaman hetken päästä löysin itseni enemmän ulkomailta kuin olisin tällä reissulla olettanut päätyväni. Möllevångstorget – toriaukion ympäristö huokui monikulttuurisuutta. Oli intialaista, pakistanilaista, libanonilaista ja vaikka mitä etnistä ravintolaa, joukossa tanskalainenkin. Hinnat listoissa saivat minut epäilemään valuuttakurssivirhettä, niin edullisia olivat.

Tässä muutamia kuvia ensimmäiseltä iltapäivältä. Seuraava postaus käsittelee hotelleja.

Malmö Södra Förstadsgatan – tukka kuntoon 15 eurolla. Ei paha.

Malmö on pyöräilykaupunki.

Malmö on pyöräilykaupunki.

Sillagumman – vapaasti käännettynä sillieukko – Gunnel Friebergin teos 1980.

Möllevångtorgetin ympäristön katunäkymiä.

Puolukka-aika – Möllevångtorget

Möllevångtorget – hedelmäloistoa

Katunäkymässä myös irakilaista tarjontaa.