Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Kotka

Serkkuillallinen

Yllätys haluttiin järjestää meille Visit Kotka-Haminan kutsuvieraille ja siksi hieman salaperäisesti meille esiteltiin mitä tuleman pitää. Ja yllätyksistähän Mummo tykkää! Sen verran paljastettiin, että ravintola Meriniemeen mennään ja teatteri-illallisesta on kyse.

Paikan päällä ravintola Meriniemessä kävi ilmi, että illallisvierailta odotetaan arvokasta ja hillittyä käytöstä. Kovasti vaikeaa Mummolle. Sitä ennen olin jo ehtinyt järkyttyä seurueemme pukeutumisen kirjavuudesta. Kenelläkään ei sentään ollut shortseja. Teepaidassa ja housuissa tunsin itseni kyllä alipukeutuneeksi niiden muutamien ”pukeutuneiden” rinnalla.

Ravintolan sisäänkäynnin kohdalla silmiin pisti Aluehallintovirastolle suunnattu koronataudin leviämisen ehkäisemisen suunnitelma. Ajankuvaa parhaimmillaan.

Ravintola Meriniemi on myös Kotkan Pursiseuran tukikohta.

Keisarinnan ja kuninkaan kanssa illalliselle

Venäjän Katariina II Suuren saapumista Meriniemen aulassa odotellessa meille jaettiin uudet identiteetit. Jostain syystä niitä riitti vain osalle vieraista. Miksiköhän, sillä niitähän olisi voinut keksiä kaikille.

Minun roolihahmoni oli Katariinan rakastaja, tallimestari Mihail Sergejevitsh (johdonmukainen sukunimi) Potemkin Hiljainen (joka kyllä herätti hilpeyttä kollegoissa).

Ennen kuin asetuimme pöytään, harjoittelimme hovikumarruksia. Aih ja voih, liian vähän on viime aikoina tullut venyteltyä, millään ei meinannut nenä laskeutua riittävän matalalle. Aikanaan Katariina saapui ja pääsimme kumartelemaan. Hän saapui kuulemma 129 hevosen saattueella. Tallimestarina minua tietenkin kiinnosti, olivatko hyviä hevosia ja unohtui, että roolihahmoni on Hiljainen. Suomalaisiksi koneiksi Katariina hevoset luokitteli (ei tosin näillä sanoilla). Kun Katariinan serkku Ruotsin Kustaa III saapui, alkoi illallinen.

Tehtävänämme illallisella oli Katariinan tai Kustaan esitellessä seuruettaan toisilleen  nousta seisomaan ja kumarrella asiaankuuluvasti, ja tietenkin syödä. Tämä yleisön osallistaminen tuli muotiin joitakin vuosia sitten, mutta vastaavanlaiseen teatteri-illalliseen en ole vielä missään törmännyt. Hauskaa olla mukana, mutta hieman valmistautuneempana olisin päässyt pikemmin juoneen kiinni.

Pian pääsee matkailijakin majesteetilliseen seuraan

Serkkuillallinen on Itku ja Nauru -tuotannon ohjelmisto ja sitä voi tilata vähintään kymmenen hengen ryhmille sovittuun ravintolaan tai omiin tiloihin.

Näytelmä tulee myyntiin Cursorin hallinoimmaan elämysten verkkokauppaan. Tulossa myös kaikille avoin, lipullinen yleisöillallinen. Ennakkotietojen mukaan hinta tulee olemaan 150 euroa henkilöltä.

Meriniemen keittiö pani parastaan

Ensi-illan menu oli Ravintola Meriniemen keittiön käsialaa. Näitä maistelimme.

* Saaristolaisleipä ja parsamousse
* Myskikurpitsakeitto ja paahdettuja kurpitsansiemeniä
* Härkätartar, rosmariinikreemi, graavattu keltuainen
* Kampasimpukat, valkoviinivaahto, omena-fenkolisalaatti
* Limoncellosorbetti
* Paistettua ankanrintaa, palsternakkapyree ja kirsikkapunaviinikastike
* Suklaakakku ja laventelimousse

 

Serkkuillallisen esiintyjät: Katariina II Suuri – Anna Vanhala, Kuningas Gustaf III – Tommy Larvi ja Ruhtinatar Daskova – Katariina Myller

 

 

Tästä on hyvä alkaa! Lasissa kuohuvaa, lautasella ja saaristolaisleipää ja parsamoussea.

 

Kasvispainotteiseen ruokavalioon tottuneelta raaka liha jäi syömättä – Härkätartar

 

Ankanrintaa Katariinan kanssa seurustellessa.

Kustaa III sanaili pöydän toisessa päässä.

 

Suklaakakku ja laventelimousse

Uutta ohjelmaa matkailijoille Kotkassa – pressimatkalla koettua

Viime viikolla Cursor järjesti pressimatkan Loviisan ja Kotkan seudulle.  Joskus minulta on kysytty, miten pressimatkat oikein toimivat. Usein on kyseessä jonkin alueen matkailutoimi, joka kokoaa lehdistölle esiteltäväksi alueensa helmiä. Tahti pressimatkoilla tuppaa olemaan rivakka. Niinpä naurua riitti, kun erään reissun jälkeen toimitsijat kyselivät palautetta ja kerroin olevani tyytyväinen matkan antiin ja siihen, että vaatteet ehti vaihtaa ennen illallista ja vessaan pääsi aika ajoin.

On niitäkin kertoja, jolloin illallispöytään on siirrytty lähes saunan lauteilta. Tai aikataulujen pettäessä, lounaan jälkeen on siirrytty muutaman kilometrin päähän illalliselle, kuten eräällä ruokaretkellä, maata en muista.

Töitä näillä reissuilla tehdään ja kaikilla osallistujilla on omat tarpeensa. Järjestäjille haastavin yhdistelmä lienee monikansallinen pressireissu, jossa on mukana toimittajia, valokuvaajia ja bloggareita (tai nykyään heitä kutsuntaan vaikuttajiksi). Bloggarit naputtelevat hermostuneena sormiaan ”eikö tästä nyt päästä eteenpäin” kun toimittajat kaivelevat tietoa ja valokuvaajat säätelevät linssejään.

Mummon kannalta taas haastavin on bloggariryhmä. Aamusta pitää jo olla ihmisen näköinen, kun ei tiedä milloin osuu linssin eteen ja singahtaa bloggarien tuhatpäisten seuraajien töllisteltäväksi. Journalistien ryhmissä ei yleensä kuvata kollegoja. Paitsi se viimeisen päivän kuva, jolloin reissusta ryytyneenä istutaan illallisella ja joku muistaa, ettei ole otettu yhteiskuvaa.

Yleensä kohteet on valittu huolella ja varmaan kohteiden henkilökuntaa valmennettu. Harvoin jää muuta kuin mukavia muistoja, vaikka toki  parannusehdotuksiakin löytyy. Vaikka pressiporukka hakee uutta kerrottavaa yleisölleen, se katsoo matkailupalveluja hieman eri silmin kuin lomamatkalla oleva. Parannusehdotukset tietenkin laitetaan jakoon, sillä sehän on kaikkien etu.

Samankaltaisia kiertomatkoja matkantoimistot järjestävät myös lomamatkailijoille. Erona vain se, että nämä pressimatkat tehdään pikavauhdilla. Yksi kultainen sääntö on olemassa. Oli sitten loma- tai pressimatka, jotain suuhunpantavaa tulee tarjoilla kolmen, viimeistään neljän tunnin välein. Ei paljon, pienikin määrä riittää. Muuten tulee mummot, ukit ja kuka tahansa iästä riippumatta kärttyisiksi. Ja vettä tulee olla saatavilla.

Uutuuksia Kotkassa

Viime viikon Visit Kotka-Hamina matkailutoimen järjestämä linnoitusteemainen ohjelma oli kaksipäiväinen.

Ensimmäisenä aamuna kahvit Tuhannen tuskan kahvilassa, jonka jälkeen kiertelimme jalan Loviisan alakaupungissa. Lounastimme ravintola Localessa 
Iltapäivällä vene kuljetti meidät Svartholman linnoitukseen, jossa saimme kuulla linnoituksen historiaa.
Ennen illallista käväisimme tuoksuttamassa yrttejä Redutti-Kotkan yrttipuutarhassa.
Illallista söimme keisarillisessa seurassa. Kyseessä oli ensi-ilta. Paikalliset teatterilaiset olivat rakentaneet esityksen Serkkuillallinen Ravintola Meriniemeen.

Serkkuillallisesta postaan myöhemmin. Se on tulossa Itku ja Nauru -tuotannon ohjelmaan kesällä 2021.

Kakkospäivänä kävimme Merikeskus Vellamossa ja Suomen puuvenekeskuksessa

Merikeskus Vellamon vetonaula on Kohtalona Ruotsinsalmi! -näyttely ja teemaan liittyen Seilori Jepsu vei meidät veneellä Ruotsinsalmen taistelupaikoille. Tämäkin on uutta tarjontaa matkailijoille.

Lounaan söimme Varissaaressa ravintola Vaakussa  ja siellä yllätysnumerona Kotka Steam Breweryn olutinfo, jossa kerrottiin Captain Marshall oluesta ja Suomen ensimmäisestä olutjäätelöstä.  Uutuusolut on nimetty Ruotsinsalmen taisteluissa hukkuneen brittiupseeri Samuel Marshallin mukaan.  Olutjäätelöä emme ehtineet maistamaan, mutta sitä saa kuulemma kauppakeskus Pasaatin pienpanimomyymälästä.

Kaikkea sitä onkin!

Et ole ideoinesi yksin – pressimatkalla

Kotkan kävelemään – Kävelykilometrikisa

Kotinurkkia on nyt koluttu ja varmaan jossain vaiheessa puskat alkavat tuntua liian tutuilta. Olenkin miettinyt sopivia kaupunkikohteita ja heti tulee mieleen Kotka. Toki monia muitakin lähimuistissa on, esimerkiksi Heinola, jossa toissakesänä kiertelin ympäriinsä. Suomessa monet kaupungit ovat käveltävän kokoisia. Mistä sitä tietää mihin Mummo eksyy seuraavaksi.

Kotkassa olen vieraillut useaan kertaan, sekä yksityisesti että muutamilla lehdistölle tarkoitetuilla reissuilla.Valokuvaamisesta kiinnostuneelle Mummolle Kotkasta löytyy kuvattavaa. Kauniita puistoja, merenrantamaisemia, Kymijokea ja sen kuohuja voisi kuvata loputtomiin. Tai vaikka vain katsella ja nauttia näkemästään.

Puistot ovat Kotkan must

Mielikuvani Kotkasta muuttui jokunen vuosi sitten kun kiersimme autolla Etelä-Suomessa.  Nostalgiareissuksi nimeämästämme reissusta voit lukea tästä linkistä. Aloitimme Kotkasta, jonka olen mieltänyt teollisuus- ja satamakaupungiksi. Olin aivan ällistynyt kun kävimme parissa puistossa. Sittemmin ällistyin lisää kun Cursor kutsui toimittajia Kotkaan ja kiersimme puutarhaneuvos Heikki Laaksonen kanssa puistoja.

Sapokan Vesipuisto, joka ei siis ole mikään lasten liukumäillä varustettu alue tai rakennus, vaan erilaisia kasveja esittelevä puistoalue on puutarhaneuvos Heikki Laaksosen luomus. Hänen nimeensä törmää jatkuvasti, kun puistoista tulee puhe.

Katariinan meripuistosta käsin pääsee kuvaamaan kimmeltävää merta. Hauska yksityiskohta: valtava kivinen pöytä, jonka ääreen mahtuu bussilastillinen ruokailijoita.

Kotkan entinen öljysatama on saanut uuden ilmeen. Se on nykyään laaja puistoalue, jossa voi viettää päivän jos toisenkin erilaisten aktiviteettien parissa. Katariinan meripuisto, Kotka

Yrttien ystävät löytävät itsensä helposti Redutin Yrttipuutarhasta. Siellä kannattaa myös tuoksutella. Moni keittiöstä tuttu tulvahdus vihreyden keskeltä.

Pelkästään Kotkansaaren alueella on kymmenkunta puistoa. Mieleisiä voi etsiä Puistojen Kotka -sivuilta.

Viiden kilometrin pituisella Kotkan puistokierroksella näet useimmat puistot.

Kotkan keskustan veistospromenadilla voi kartuttaa kahden kilometrin verran kävelykilometrejä.

Kiipeilystä pitävä Mummo kapusi myös Haukkavuoren näkötorniin.

Luontopolkuja Kotkassa

Aloitin Santalahdessa aamukävelyn parin kilometrin mittaista Merireittiä, mutta kuten usein käy nälkä yltyy syödessä. Energiaa riitti vielä  Metsäreittiin. Hyvä combo! Siinä tuli koettua monenlaista maisemaa.  Yhteensä viitisen kilometriä.

Suo kiinnostaa aina, en osaa sanoa miksi. Niinpä tartuin heti tilaisuuteen kun syyskuisella Cursorin pressireissulla tarjottiin mahdollisuutta Valkmusan kansallispuiston suoelämykseen . Oppaana toimi Kirsi Kallio, Kikan Patikat -luontoelämysfirmasta. Hänen avullaan lintulajit tulivat tutummiksi.

Luonto-opas Kirsi Kallion kanssa kävelimme Valkumasan lintutornille tähystelemään lintuja.

 

Kotkan kierroksia – pyörällä tai jalan

Kotkan puistoreitti tulikin jo mainittua.

Toinen pyöräilyreitti, jota voi myös hyödyntää kävelyyn, on Aleksanterin pyöräilyreitti. Sen pituus yhteen suuntaan on 12 kilometriä. Jos jalkoja riittää Karhulassa on hieno Jokipuisto.

Varsinaisesti pyöräilyyn ajatellun 24 kilometriä pitkän Kymijoen koskikerros voi kävellä useammassa osassa tai vaikkapa vain Kotkansaarelta lähtevän puolimatkan, jonka varrelle osuu monta käyntikohdetta muun muassa Langinkoski keisarillisine kalastusmajoineen. Opastettu kierros oli Mummon mieleen, sieltä päivittyi moni kouluajoista hämärtynyt historian käänne. Langinkoski on yksi varhaisimmista kouluretkimuistoistani.

Lisää pyöräilyreittejä Kotkan ja Haminan seudulla

Vinkki sinulle, joka haluat pyörän selkään: kaupunkipyöriä Donkey Republic, ohjeet kaupunkipyörien käyttöön www.kaakau.fi

 

Santalahden Merireitin maisemia.

 

Santalahden merireitin varrelle joku viitseliäs on tehnyt kivistä Suomen.

 

Santalahden Metsäreitin maisemia, Kotka.

Karhulan Jokipuisto, Kotka

 

 

Vitosen ipaa Espoossa ja vähän Kotkassakin

Harvemmin postailen oluista. Se johtuu siitä, etten ole oikein ymmärtänyt niiden hienouksien päälle. Olen se tyyppi, joka baaritiskillä arpoo pyytäisikö baaripirkkaa nykäisemään koffia vai karhua hanasta.

Espoolainen yllätys

Kesäjano yllätti pyöräretkellä ja kaverin kanssa pistäydyimme Tapiolassa perinteisessä kippolassa, joka on ollut Heikintorin kupeessa iät ajat. Samassa, jossa aikoja sitten Arto Paasilinnan kanssa kumosimme kuppia kirjoittajapäivien jälkeisillä. Veikeä mies oli!

Kippola on muuttanut monesti nimeä sen jälkeen, muistaakseni Pickwick nykyään. Se sulkee muuten kohta ovensa, kuulin kuinka vakkareita kutsuttiin jäähyväisiin.

En tiedä mistä tuo vitosen ipa tuli päähäni. Jostain sen olen kuullut. Arvelin kyseleväni tiskillä mahdottomia, mutta ei! Baaripirkka luetteli koko liudan outoja nimiä. Pyysin rajaamaan kotimaisiin. Liikaa yhä. Uudenmaan rajaus tuotti espoolaisia lueteltavaksi asti. En ole edes tiennyt, että Espoossa on panimo. Sen tiesin että on ollut, sillä ostin joskus pari lamaa sitten aloittavan yrityksen – nykyään puhuttaisiin varmaan start-up-yirtyksestä – osakkeita. Yrityksen piti aloittaa panemaan Kustaa olutta. No rahathan siinä menivät ja kun viimeisen kerran olin vastuullisiin yhteydessä, linjan toisesta päästä kuului epämääräisiä selityksiä iloisen rantaelämän säestyksellä.

Tapiolan perinteisen baarin valikoimista Karvasmäki-olut tuli valituksi. Se on Espoon Panimon oluita, listoilta löytyy kaupunginosien nimikko-oluita Suvelasta Westendiin. Hauska idea!

En edelleenkään tiedä mitä tuo vitosen ipa tarkoittaa. Ensin luulin, että kyse on prosenteista (joista syntyy kropassa mystisesti promilleja). Kun kuukeloin vähän, vaikutti että vitonen sittenkin tarkoittaisi hintaa. Tai ehkä jopa arvostelua asteikolla 1-5.

No, mitä hyvänsä, Mummon suuhun sopivaa Karvasmäki oli.

Tällaiset nimioluet ovat hyviä tärppejä matkoilla. Sen lisäksi, että löytää paikallisia tuotteita oppii alueen nimiäkin.

Albatross IPA Kotkassa

Nyt kun osaan kysyä oikein, niin Kotkassa käydessäni löysin myös vitosen ipan.  Espoossa olin niin hämmentynyt uudesta löydöstäni, etten tullut ottaneeksi kuvaa. Kotkan Albatross IPA -oluttölkki tuli dokumentoitua. Se näkyy avauskuvassa.

Kotkassa lomailin viime kesänä. Hieno paikka. Blogissa lisää tästä nostalgiareissuksi nimittämästämme lomasta.  Ajoimme Loviisa-Kotka-Hamina-Kouvola-Heinola reitin. Viikko siinä vierähti leppoisasti lomaillen. Reissu löytyy aikajanalta heinäkuu 2019.

Tässä pari tärppiä monista Kotkan nähtävyyksistä.

Merikeskus Vellamo 

Sapokan hienosta vesipuistosta löytyy kuvia ja pieni pätkä juttua  tämän postauksen lopusta. 

 

 

Nostalgia-reissu /Merikeskus Vellamo, Kotka

Pitipä palata vielä takaisin Kotkaan, sillä edellisessä postauksessa mainitsemani Vesipuisto Sapokka vei huomion ja käytettävissä olevan ajan,  kun olimme pari päivää sitten Kotkassa. Sapokka ei siis nimestään huolimatta ollutkaan Mummon vieroksuma lasten vesipuisto,  joissa on tullut vietettyä liiankin kanssa aikaa ja saavat nyt jäädä väliin tässä elämänvaiheessa. Vaan Sapokka osoittautui kauniiksi puistoalueeksi, johon suorastaan unohduimme ihailemaan putouksia ja kukkaistutuksia.

Merikeskus Vellamo – kansan suussa merimuseo – sai aika paljon huomiota, kun se avattiin ja sen jälkeenkin. Odotukset olivat siis suuret. Mutta Mummolle museossa oli liikaa kaikkea. Tai ehkä se tuntui siltä, kun olin ajatellut meneväni merimuseoon. Fiksu olisi rajannut käyntinsä yhteen osaan, vaikkapa Suomen merimuseoon, joka on yksi osa Vellamoa. Sen lisäksi rakennuksessa sijaitsee Kymenlaakson museo, Merivartiomuseo ja vaihtuvia näyttelyitä. Ulkoaltaassa jäänmurtaja Tarmo.

Tämän hetken vaihtuvan näyttelyn teema oli rakkaus. ”Tahdon! Rakkauden tarinoita. Kuplivaa iloa ja onnenhetkiä.” Esillä oli hääpukuja ja häihin liittyää aineistoa sadan vuoden ajalta, Kymenlaakson alueelta.  Vielä ehtii tutustumaan, sillä näyttely avattiin kesäkuussa ja on avoinna 30.10.2022 asti.

 

Merikeskus Vellamo, Kotka

Tahdon -näyttelyssä oli sovitushuone. Siitä vaan katsomaan mikä hääasu sopisi. Merikeskus Vellamo, Kotka

 

Merikeskus Vellamo, Kotka

 Paljon videomateriaalia löytyy niille jotka haluavat syventyä tiettyyn aiheeseen.  Telkkaritilat oli usein sijoitettu oudosti. Ne olivat liian avoimia ja lähellä lapsia innostavia kohteita. Innostus tietenkin lisää ääntä, eikä telkkaria kuule. /Merikeskus Vellamo, Kotka

Infotiskiltä saamani tieodn mukaan Vellamossa vierailee vuosittain 50 000 museovierasta. Toki siellä järjestetään muutakin, tapahtumia ja konferensseja.

Jäänmurtaja Tarmo ulkoaltaassa jäi seuraavaan kertaan, sillä kierros olisi kestänyt tunnin. Se on tämän kesän avoinna.

Merikeskus Vellamo, Kotka

Tätä en tiennyt: Näiden lippujen avulla annettiin käskyjä ja lähetettiin viestejä merillä ollessa. Merikeskus Vellamo, Kotka

Merikeskus Vellamo, Kotka

Suomen merimuseossa voi kokeilla viestien lähettämista lippujen avulla. Merikeskus Vellamo, Kotka

Merikeskus Vellamo, Kotka

Näissä kerrosängyissa on laidat, Merikeskus Vellamo, Kotka

Merikeskus Vellamo, Kotka

Venehallissa on näytteillä isojakin aluksia. Merikeskus Vellamo, Kotka

 

Nostalgia-reissu – Suuntana Hamina – Kotka – mitä kaikkea nähtävää

Tämän kesän lomareissun ideana oli matkata – ennen vanhaan olisi sanottu ”minne nenä näyttää” – nykyään varmaakin ”minne booking osoittaa”. Suomea moititaan kalliiksi matkailumaaksi. Kokeilimme miten reissu sujuu jos valitsee edullisimman majoituksen. Muutamia elämyksiä halusimme kuitenkin mukaan: leirintäalue ”kuin silloin ennen” ja hostelli. Alue rajattiin booking.com -sivustolla Etelä-Suomeksi.  Kaksi yötä kerrallaan, jotta ehtii tutkia ympäristöä rauhassa.

Ja sitten matkaan kohti ensimmäistä majoitusta: Haminan Camping Pitkäthiekat.

Matkalla pysähdyimme ensiksi Loviisassa ja tutustuimme tuon lähiön kokoisen pikkukaupungin satama-alueeseen.

Loviisa, Suomi

Karl laivan pienoismalli Loviisan satamassa, Suomi

Loviisa, Suomi

Hauskannäköisiä harjoja myynnissä. Näilläkö teet työsi leikiten. Loviisa, Suomi

Loviisa, Suomi

Matkamuistoja /Loviisa, Suomi

Loviisa, Suomi

Tämän ostaisin, mutta auton takakontissa on jo kaksi riippukeinua odottamassa makaajaa. /Loviisa, Suomi

 

Janne Wiljakaisen taidemyyntinäyttely, Loviisa

Janne Wiljakaisen taidemyyntinäyttely

Loviisa, Suomi

Janne Wiljakaisen taidemyyntinäyttely /Loviisa, Suomi

Loviisa, Suomi

33-vuotias kahvila Saltbodan/ Loviisa, Suomi

Lisää Loviisan nähtävyyksiä Visit Loviisa

Keisarin jalanjäljillä – Langinkoski

Langinkoski, muistojeni mukaan ensimmäinen luokkaretkikohteeni, osuu reitille. Sattuupa niin hyvin, että Langinkosken museossa alkoi opastettu kierros hetimmiten kun saavuimme alueelle.

Aleksanteri III:n ajoista Suomen itsenäistymiseen saakka kolme  kalastajaa saapui kesäksi Langinkoskelle kalastamaan lohia, siikaa, nahkiaisia. Joskus myös itse keisari osallistui kalastamiseen. Nykyään  Langinkoskella voi kalastaa myös tavankansalainen, lupa tarvitaan toki.

Langinkoski, Suomi

Langinkoski, Suomi

 

Langinkoski, Suomi

Keisarin kalastuskivi. Aika korkea, en päässyt ylös vaikka kuinka yritin. Liian lyhet jalat. /Langinkoski, Suomi

Tässä taulussa kerrotaan, miten pääsee osalliseksi kosken meritaimenista. Koskikalastusta eräluvat.fi / Langinkoski, Suomi

Vesipuistoon – Sapokka, Kotka

No enpä taida sinne lähteä. Se oli ensimmäinen ajatus kun minulle suositeltiin käyntiä Sapokan vesipuistossa. On kuulemma Kotkan ykkösnähtävyys – niin sanottu ”must”.  Harhaannuin pahasti mielikuvissani. Niissä lapsilauma loiskii kesäpäivänä erilaisissa altaissa.  Ei, siitä ei ole kyse vaan Kotkan kansallisen kaupunkipuiston osasta, jossa riittää silmäniloa. Patsaita, istutuksia, vesiputouksia, siltoja.

Kotka, Sapokka

Sapokan vesipuiston haikarat.

Kotkan kansallinen kaupunkipuisto palkittiin vuoden 2018 parhaana maisemahankkeena.

Kahvivaunu Nostalgia

Sapokan vesipuiston laitamalla oleva vanha asuntovaunu (avauskuvassa) sopi kuin nenä päähän, sillä nostalgia-reissullahan tässä ollaan. Asuntovaunu Nostalgia toimii nykyään kesäkahviona. Aukioloajat vaihtelevat, niitä voi katsoa Facebook-sivuilta Kahvivaunu Nostalgia 

Perinneköysitöitä

Mikäli haluat ostaa perinnekäsitöitä, niin käy katsomassa Sapokassa venesataman tuntumassa olevaa perinnekäsityökauppaa. Erityisesti viehätti monikäyttöinen köydestä punottu pannunalusta, jonka hapsuisella päällä murut saa lakastua samalla pöydältä. Monikäyttöisyys viehättää aina!

Kotka, Sapokka

Merimies perinneköysitöitä, Kotka, Sapokka

Merimies perinneköysitöitä, Kotka, Sapokka

Monikäyttöinen pannunalusta /Merimies perinneköysitöitä, Kotka, Sapokka

Merimies perinneköysitöitä, Kotka, Sapokka

Merimies perinneköysitöitä, Kotka, Sapokka

Sapokka Meriniemi, Kotka

Puistossa vaellellessa tulivat mieleen monet muut maailman puistot niin Marokossa kuin Ecuadorssakin. Kaunista katseltavaa, Kotkan kansallinen kaupunkipuisto, Kotka

Sapokka Meriniemi, Kotka

Taidetta siellä täällä. Eero Hiironen,, Lähtevä vesi – terästeos vuodelta 2003 / Kotkan kansallinen kaupunkipuisto, KotkaKotka

Sapokka Meriniemi, Kotka

Eero Hiironen Veden nainen /Kotkan kansallinen kaupunkipuisto, Kotka, Kotka

Kotkan Vellamo-museo täytyi jättää seuraavaan päivään, sillä nyt on aika suunnata kohti nukkumapaikkaa. Siitä seuraavassa postauksessa.