Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

kartano

Kurkistus valtion edustustiloihin – Königstedtin kartano, Vantaa

Reilun kahden sadan vuotensa aikana Königstedtin kartano on nähnyt monenlaista kulkijaa. Päärakennuksen yläkerrasta löytyy eri omistajien vaakunat ja niitä on aika pitkä rivi.  Königstedtin kartano siirtyi vuonna 1961 valtion omistukseen. Sen jälkeen siellä on käynyt monia valtiollisia arvovieraita. Muun muassa vuonna 2005 Martti Ahtisaari isännöi Vapaa Aceh -liikeen ja Indonesian hallituksen välisiä rauhanneuvotteluja kartanossa.

Königstedtin kartano oli myös yksi Matti Kassilan elokuvan ”Vodkaa, komisario Palmu” kuvauspaikoista. Ja nyt Mummo istuu illallista Maa- ja metsätalousministeriön vieraana toimittajille suunnatussa taustatilaisuudessa. Ennen illallista meille kerrottiin viimeisimmät kuulumiset maatalouden kannattavuudesta, eläinten hyvinvoinnin eteen tehtävistä toimenpiteistä ja Kalakumouksesta.

Kalakumous oli kiinnostavaa kuultavaa. Olenkin jo pitkään ihmetellyt kalapurkkien epäsuhtaa marketeissa. Vielä kymmenisen vuotta sitten hämmästelin kuinka tuhansien järvien maassa marketeista löytyy hyllymetreittäin tonnikalapurkkeja ja niiden jatkeena vain jokunen muikkupurkki.  Särkisäilykettä sai oikein hakea, yleensä kauempaa. Samoin tuoreen kalan tiskejä. Sittemmin olen ilokseni huomannut, että tonnikalat ovat saaneet seuralaisekseen muitakin kalapurkkeja ja kalatiskejäkin löytyy jo kotia lähellä olevista kaupoista.  Jotain on siis tapahtunut, mutta nyt asian eteen tehdään lisää toimenpiteitä. Kotimaisen kalan syömistä halutaan lisätä jo kansanterveydellisistä syistäkin. Lisää kalakumouksesta Maa- ja metsätalousministeriön Kalakumous verkkosivuilta.

Nykyään Königstedtin kartano toimii valtion edustuskartanona. Hyvä sijainti kauempaa tuleville vieraille, sillä kartano sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Helsinki-Vantaan lentokentästä.

Kartanon päärakennus valmistui vuonna 1816. Epäselvää on kumpi sen suunnitteli, Carl Ludvig Engel vai Pehr Granstedt.

Tämä tila täyttyi tiedonhaluisista toimittajista, joille esiteltiin viimeisimmät kuulumiset maatalouden kannattavuudesta, eläinten hyvinvoinnin eteen tehtävistä toimenpiteistä ja Kalakumouksesta. / Valtion edustuskartano Königstedt, Vantaa, Suomi

 

Kurkistus ruokasaliin. Valtion edustuskartano Königstedt, Vantaa, Suomi

 

Ruokasali. Valtion edustuskartano Königstedt, Vantaa, Suomi

 

Alakerran kahvisalonki. Valtion edustuskartano Königstedt, Vantaa, Suomi

 

Joulu lähestyy. Tonttujen aika asettua yläkertaan johtaville portaille. / Valtion edustuskartano Königstedt, Vantaa, Suomi

Seuraavaksi kurkistamme yöpymistiloihin.  /Valtion edustuskartano Königstedt, Vantaa, Suomi

 

Tässä on hyvä tarkistella onko asu kunnossa. Valtion edustuskartano Königstedt, Vantaa, Suomi

 

Tukeva sänky, tukevien neuvottelujen ja illallisen päätteeksi. /Valtion edustuskartano Königstedt, Vantaa, Suomi

 

Saniteettitilat. Kartanossa on tehty lukuisia korjaus- ja uudistustöitä viimeisen sadan vuoden aikana. Myös näitä saniteettitiloja on uudistettu. /Valtion edustuskartano Königstedt, Vantaa, Suomi

 

Valtion edustuskartano Königstedt, Vantaa, Suomi

 

Kartanon omistajien vaakunoita. Valtion edustuskartano Königstedt, Vantaa, Suomi

 

Yläkerran salonki.  /Valtion edustuskartano Königstedt, Vantaa, Suomi

 

Toimittajien taustatietoillan aikana ehti jo lumipeite laskeutua marraskuiseen maisemaan. /Valtion edustuskartano Königstedt, Vantaa, Suomi

Kreiviä tapaamassa Malmgårdin kartanossa

On se vaan kiva, kun aina löytyy uutta jo entuudestaan tutusta kohteesta. Sekin on kiva, kun pystyy itsekin antamaan jotain uutta kohteelle. Näin kävi viime viikolla Malmgårdin kartanossa, jossa olen jo useita kertoja aiemminkin käynyt. Nyt vierailu kuului Visit Kotka-Haminan järjestämään arkkitehtuuriesittelyyn.

Kreivi Henrik Creutzin tarinoita ei väsy kuuntelemaan. Hän kertoo – ja kertoi nytkin – niin elävästi esi-isiensä elämästä ja saavutuksista ja vastaa lukuisiin kysymyksiin. Paitsi siihen, kuinka suuri on Malmgårdin kartanon linnamaisen päärakennuksen kunnossapitobudjetti.

”Se on liikennesalaisuus”, kreivi kuittasi kysymykseeni. Miten viehättävää sanasolmua! Tuli mieleeni edesmennyt mieheni, suomenruotsalainen taustaltaan, joka yritti ostaa ärrältä kuukautislippua.

Henrik-kreiville taas uutta oli simpukan kanssa valokuvatuksi tuleminen. Avauskuvassa näkyvä simpukka päätyi kuvaan siksi, että linnan edustalle kurvatessamme suihkulähteelle johtava käytävä oli koristeltu simpukoilla. Se näytti kummalliselta, mutta simpukoita on kuulemma käytetty vanhoissa kartanoissa.  Avauskuvan simpukan kreivi nappasi linnan ikkunalaudalta kuvausta varten. Malmgårdiin se on päätynyt Karibialta noin sataviisikymmentä vuotta sitten.

Malmgård sukupolvelta toiselle – tavoitteena antaa seuraavalle paremmassa kunnossa kuin itse on saanut

Henrik Creutz on Malmgårdin linnan 13. sukupolven edustaja. Linna on ollut saman suvun omistuksessa jo 1600-luvun alkuvuosista lähtien.

”Seuraavalle sukupolvelle tilukset jätetään hieman paremmassa kunnossa kuin itse on saanut.” Sillä tavalla homma toimii.

”Nykysukupolven haasteena on ratkaista lämmitys. Öljylämmitystä korvaamaan haetaan taloudellisesti kestävää ratkaisua. Aurinkopaneeleja ei voi asentaa katoille. Hybridiratkaisu, ehkä maalämpö ja joku muu,” kreivi uumoilee.

Linna täytyy pitää lämpimänä ympäri vuoden, vaikka huoneissa ei asutakaan. Henrik-kreivin vanhemmat asuvat linnassa, mutta Henrikillä on oma talo lähistöllä.

”47-vuotias poika ei halua asua vanhempiensa kanssa. Tilaa olisi, mutta olisi sama keittiö”.

Luomua jo ennen kuin luomu tuli muotiin

Aamukahvitkin kreivi tarjosi. Ja äitinsä leipomaa suussa sulavaa kakkua. En ole varsinaisesti kakkufani, mutta tämä maistui. Tuntuu äiti tartuttaneen poikaansa keittiötatsin. Kuvassa jäljempänä couscous, jonka Henrik on valmistanut ja koristellut.

Malmgårdin puodista löytyy lähipeltojen sadosta tehtyjä tuotteita. Linnan tiluksilla aloitettiin luomuviljely jo 26 vuotta sitten. Moni käy tilalla varta vasten  luomua ostamassa, mutta minulla oli nyt linnaesittelyn lisäksi erinomainen tilaisuus ostaa tuliaisiksi luomurypsiöljyä.

Sitä pohdin, miksi kummitukset ovat aina naisia. Ei osannut Henrik vastata. Malmgårdissa kummittelee kuulemma Selma.

Vuoden jokaiselle viikolle löytyy Malmgårdin kartanosta uusi huone ja jokaiselle päivälle uusi ikkuna.

 

Italian Muranossa valmistettu kattovalaisin. Joskus aikoinaan lapset pelasivat tennistä Malmgårdin linnan salissa ja Muranon kattokruunusta rikkoutui yksi osa. Vanhemmat tietenkin vihastuivat, mutta toisin kuin nykyään, kaikkeen löytyi varastosta varaosia.

 

Henrik Creutz esittelee 1700-luvun kannettavaa. Kyllä ennen oli kaikki paremmin, miettii Mummo. Kun raottaa pohjaa, kannettavan kirjoituskoneen alta paljastuu juomaosasto.

 

1700-luvun sänky. Mummo on siihen liian pitkä. /Malmgårdin linna, Suomi

 

Malmgårdin linnan hallissa portaita koristaa neljä vuodenaikapatsasta. Tässä kevät.

 

Biljardipäytä, tuhtia tekoa. / Malmgårdin linna.

 

Biljardipöytä on Pietarista. /Malmgårdin linna

Metsästyksen muistomerkkejä. Malmgårdin kartano, Suomi

 

Henrik Creutzin valmistama couscous.

 

Ai niin, olihan puodissa myynnissä panimon tuotteita. Tämä pullo lähtee tänään kanssani lenkkisaunaan.

Malmgårdin Panimon omaa olutta.

Makkaraa, olutta ja olutmakkaraa – Kotkassa ja kartanomaisemissa

Seuraavassa kohteessa Kotkan Lihamestarit maistattivat makkaraa. Raavaiden ukkien lautasille soveltuvia makkaroita, sanoo Mummo. Klassikkomakkaran Hookooblöön vannoutuneena ystävänä, bratwurstit ja muut klimppejä (lihaa säästämättä) sisältävät makkarat jäävät helposti lautaselle. Ehtaa viljaa pitää Mummon makkaran sisältää. Mutta monista kesäisistä nuotioilloista tiedän, että näille lihaisimmille makkaroille on suosijakuntansa.

Tarjolla tuoremakkaraa, makuvaihtoehtoina olut- ja chilimakkara. Tommi grillaa / Kotkan Lihamestarit, Kotka

Kyllä olisi maistunut olut makkaran kanssa. Mutta ei hätää, sillä seuraavassa kohteessa on luvassa olutta. Matka jatkuu Loviisaan, Malmgårdin kartanoon ja panimoon. 

Kumpikaan ei ole avoinna yleisölle vaan kartanokierros tai panimovierailu tulee tilata etukäteen. Mutta Malmgårdin olutta saa joistakin olutravintoloista kautta maan.

Sen sijaan Malmgårdin kartanon kupeessa olevasta kartanopuodista voi käydä ostamassa herkkuja. Aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen edellä olevasta linkistä.

Tänä kesänä 2019 järjestetään Malmgårdissa keräilyryhmävierailuja kartanokierrokselle ja panimoon. Katso ajankohdat tästä linkistä.

 

Hollantilaista uusrenesanssia –  Malmgårdin kartano

Creutzin suku on hallinnut Malmgårdin kartanoa aina 1600-luvulta lähtien. Creutz – tarkoittaa ristiä.  Salin seinällä olevassa vaakunassa näkyy  myös risti.

”Se on Apostoli Andreaksen risti”, kertoo kreivi Creutz. Kartano edustaa hollantilaista uusrenessanssia.

Isä ja poika Creutz toivottavat toimittajat tervetulleeksi Malmgårdin kartanon ovella Loviisassa. ”Tämä on meidän kotimme. Toki itäsiivessä on pienemmät yksityiskäyttöön  tarkoitetut tilat.”

 

Malmgårdin kartano, Loviisassa on Creutzin perheen koti.  Melkein kaikissa huoneissa kattomaalaus. Myöskin joissain vaatekomeroissa.

 

Malmgårdin kartano, Loviisa

 

Malmgårdin kartano, Loviisa

Kattokruunu Muranosta, Italiasta Venetsian liepeiltä. Malmgårdin kartano, Loviisa

 

Malmgårdin kartano, Loviisa.

Tuoksua antava kippo täynnä laventelia. Malmgårdin kartano, Loviisa.

Malmgårdin kartanon puodista niin herkut kuin reseptitkin

 

Malmgård, Loviisa

Ruusuja Malmgårdin kartanossa koristeena.

Malmgårdin panimo

Vaikka ruusuiselta näyttääkin, aina ei kartonoelämä ole ruusuilla tanssimista.

”Kartanon ylläpitäminen on kovaa maataloustyötä. Pienestä jyvästä saa huonon hinnan. Satsaamme kovasti raaka-aineen jalostamiseksi lopputuotteeksi. Olutpanimo on yksi tuotekehityksen tulos”, kreivi Creutz kertoo. Pian pääsemme maistamaan suvun tuotekehityksen tulosta.

 

Kreivin aikaan kartanossa – vihdoin olutta / Malmgårdin panimo, Loviisa