Browsing Tag

Camino del Norte

Comillasista San Vicente de la Barqueraan – 13 km, klo 11 – 16


Ylämäki alamäki ylämäki. Niiden merkeissä kului tämä päivä. Kumma juttu El Galeon -alberquekin (majatalo) on varmaan paikkakunnan korkeimmalla kukkulalla. Mutta ne maisemat.

2016-10-23 20.49.25

Aamu alkaa Gaudilla. El Capricho de Gaudi. Taloa käytiin katsomassa ja sitten matkaan. (Comillas)

2016-10-23 20.48.52

 

2016-10-23 20.48.01

Etäällä häämöttävään niemenkärkeen tähtäämme.

2016-10-23 20.45.30

Ranskalainen vapaaehtoistyöntekijä (hospitalero) Carine rekisteröi meidät.

 

Hipelöintiä pyhällä tiellä

Cerrado – suljettu. Sellaista kylttiä ei haluaisi nähdä kun saapuu määräpaikkaansa. No niin kuitenkin kävi tänään. Majatalo suljettu toistaiseksi. Satunnainen ohikulkija, lähistöllä asuva mies lähti oppaaksi hakemaan Villa de Comillas -pensionaattia. Paikalliset aika helposti lähtevät näyttämään ennemmin kuin selostavat meille puolikielisille. Valpastun aina tämän kaltaisissa tilanteissa, kokemus opettanut. Niin nytkin, vaikka taas kerran sain häpeillä ajatuksiani.

Mies johdatti meidät pensionaattiin, huuteli isännän tiskin taakse meitä palvelemaan ja ennen poistumistaan kevyesti hiveli kummankin käsivartta. Kamuni tiesi kertoa, että aikoinaan on uskottu, että omat synnit lähtevät pyhiinvaeltajan matkaan, kun koskettaa häntä. Täällä Nortella on aiemminkin nähty sama. Olen pannut sen kulttuurin piikkiin. Espanjalaisethan koskettelevat, huitovat ja tulevat muutaman kymmennen sentin päähän siinä missä suomalaisen intimiteettiraja on metrin verran.

Requehajasta Caborredondoon – 13 km klo 11-19

Lyhyt vaellus toisena päivänä. Perillä Izzarra-majatalossa meidät ottaa vastaan tähtiluokan hospitalero Isaac Risas ja panee uusiksi meidän caminomme.

Tätä majataloa on kehuttu netissä,  eikä ihme. Ammoisina aikoina navettana toiminut rakennus on kunnostettu pyhiinvaeltajien majataloksi, jossa  nukutaan lakanoissa. Izarra on eruskia ja tarkoittaa tähteä.

Isaac – tähti tähdessä – on suuri caminofani ja hän ehdotti meille uutta reittiä. Sellaista jossa on vähemmän asfalttiteitä.

2016-10-22 07.06.06

 

 

Kuva eilisen reitin varrelta.

2016-10-21 22.42.45

Pyykkipäivä caminollla.

2016-10-21 22.37.50

Ihmeitä Santiagon tiellä

Minulla on piileviä korjaustaitoja. Eilen manasin sauvoja ja kannoin niitä koko päivän palasina. Pari ranskalaista pyöritteli putkia ja sitten päätään, ja kehoittivat hakeutumaan urheiluliikkeeseen.

Aamulla kun vaelluskaverini kaiveli jeesusteippiä rinkastaan, kaikki palaset loksahtivat kohdalleen. En tiedä miten enkä  kyllä osaisi tehdä uudelleen.

Voi kun sallisivat omien sauvojen kuljettamisen käsimatkatavarana. Ois niin paljon helpompaa.

Vaellus alkaa Santaderista Requejadaan – 27 km, klo 9 – 20


 

Eka aamu on aina kauhea, riippumatta siitä monesko camino on menossa. Ahdas makuusali, tavarat hukassa ja rutiini hakusessa. Järkeäänkin tulee kyseenalaistettua. Kaikesta selviää kun muistaa, että yleensä kolmanteen kävelypäivään mennessä tavarat ovat löytäneet paikkansa rinkassa ja majatalojen tohina alkaa kuulua osana rutiiniin.

Vaellus  lähtee sujumaan kun löytää polunpään tai kaupungissa simpukoin merkityn caminoväylän. Santaderissa meidät tielle ohjasi lehtimyyjä.

Vaellussauvat ostimme Santanderin alberguesta. Lapsia ohjeistan aina, että kaikenlaisia virheitä – suuria, pieniä, sinisiä, kiiltäviä – saa tehdä kerran, mutta vain kerran ja sitten on opittava virheestään. Auts! Viime caminolla ostin kokoontaitettavat sauvat ja kaduin sitä, että vain katsoin myyjän ohjeistusta. Olisin pyytänyt laitamaan täyteen mittaan. Itse onnistuin rikkomaan ne, vedin yli stop-merkin. Niin kävi nytkin. Sauvat kappaleina ja toiveikkaana, että jostain löytyy korjaaja.

27 kilsaa ja 11 tuntia. Miten tässä nyt näin kävi? Piti edetä vajaat 20. Sanopa se. Joko kartat tai me elimme omia kilometrejämme. Viitat omiaan. Aina oli viisi kilsaa jäljellä. Usko horjui iltakuudelta ja melkein hyväksyimme baarissa paikallisen tarjoaman kyydin. Mutta vain melkein, sillä huomasin, ettei mies ollut kaffilla baarissa.

 

Ajoimme välin Boo de Pielagos – Morgo junalla. Niin suositeltiin ja kun junan ikkunasta katselin siltaa, jossa kulki juna ja peregrinot, niin ymmärrän miksi. Vaelluskaverini muistelee nähneensä vastaavanlaisesta vaarallisesta paikasta videon, jossa nuoret miehet uhoavat tarkistaneensa junien aikataulut ja jatkavat tunneliin, jossa käytännössä ei näyttäisi mahtuvan kävelemään. Huh. Huh. Tänäänkin juna-aikataulut olivat sekaisin sähkökatkojen vuoksi.

”Joku nuori, ketterä, nopea ja omasta mielestään kuolematon, varmaan tuosta voi mennä”, vaelluskaveri toteaa kun junamme ylittää siltaa .

2016-10-21 07.16.17

Matkan varrelta ojanpientareilta löytyy monenmoista yrttiä. Tässä minttua.

Vihdoin iltakahdeksalta monien kyselyjen ja kartantutkimisten jälkeen rojahdamme Requejeron majataloa vastapäätä sijatsevaan El Puerto -baariin kyselemään illallista. Käy ilmi, että baarista saa jotain sinne päin. Ja lisäksi se, että baarinpitäjä on samalla alberquen hospitalero (majatalosta huolehtiva henkilö).

Jos meillä oli edellispäivänä tiukka hospitalero Santanderin alberquessa, joka komensi porukat punkkiinsa tasan kello 22, niin tämä on nyt toisesta laidasta. Antoi avaimen, saa tulla ja mennä miten haluaa. Pieni majatalo, pari huonetta,  alle 20 punkkaa.

 

 

Santander turistina

Täällä Santanderissa riittää tilaa sekä turistille että peregrinolle (Santiagon teiden vaeltajat). Pitkän ja monivaiheisen matkan ja bussissa vietetyn yön jälkeen, vietämme päivän turistina. Teimme lenkin La Magdalena palatsille – ilman rinkkaa. Palatsin sisätiloihin emme jaksaneet paneutua mutta ympäröiviin maisemiin ja majakkaan kyllä. Rannoilla satunnaiset lenkkeilijät hoitavat kuntoaan. Palatsilla riitti vierailijoita, espanjalaisia lähinnä.

Viime vuorokausi vilahti ja tuntuu kuin kauheasti olisi tapahtunut. Niinhän sitä onkin, olemmehan ehtineet kolmentuhannen kilsan päähän. Alsan busseja täytyy kehua. Sen lisäksi että olivat aikataulussa, istuimet olivat mukavat. Telkkaria myöten kaikki.

Avauskuvassa kalamestari perkaa bacalaoa – sitä täällä tarjoillaan joka käänteessä.

Kymmenkunta kaupunkikilometriä tulee helposti turistipäivän aikana.

2016-10-19 16.39.59

2016-10-19 16.42.51

Tuoleissa on varmaan mukava katsella merelle lähtijöitä sesonkiaikoina. Nyt rannat ovat lukuisten veneiden vallassa.

2016-10-19 16.41.02

Varjoselfie ja yksi ihanista puista Magdalena palatsia ympäröivässä monipuolisessa puistossa. Eukalyptysta muistuttaa mutta ei ole. Mikä lie?

Ensitreffit lentokentällä

Jotkut menevät naimisiin sokkona (näin olen ymmärtänyt tv-ohjelman esittelystä) ja jotkut hieman varovaisemmat lähtevät sokkona caminolle. Tänään näen henkilön, jonka kanssa lennämme Madridiin ja jatkamme yöbussilla Santanderiin, josta on tarkoitus  reilun kolmen viikon ajan tepastella kohti Santiago de Compostelaa .

Tiedän matkakumppanistani hyvin vähän, oikeastaan vain nimen ja asuinpaikan ja sen, että Assisissa hän käväisi vastikään. Kun loppukesästä tilasin lentoliput, tuli eteen se ettei kukaan edes tuttavistani päässyt lähtemään, saati sitten siippani.

Matkaseura löytyi netistä. Näin itseni esittelin:

Seuraan HBL:n toimittajan Norte vaellusta ja nyt varpaat väpäjää siihen malliin, että haen kaveria Nortelle Santanderista eteenpäin.
Löytyisikö tätä kautta joku naishenkilö, jolla olisi mahdollisuus caminoida 13.10-11.11. Muukin kuin Norte käy.
Mukavuusrajani: kävelen parikymmentä kilometriä noin neljän kilsan tuntivauhdilla tasamaastossa, jyrkissä vähemmän ja vielä hitaammin. En pelkää vettä.
Rahavarat ovat vähäiset, mutta suosin valmista peregrino-menua ja selviän hyvin siihen kuuluvista viiniannoksista 🙂 Majoitun mielelläni edullisissa majataloissa.
Käsi kädessä ei kanssani tarvitse vaeltaa, mutta samanhenkinen vaelluskaveri yksinäisillä osuuksilla olisi mukava ajatus.
Jos nappaa, laita yv.

Hänellä nappasi. Sanoi lukeneensa kerta toisensa jälkeen ilmoitukseni. Ei antanut rauhaa.  Ja nyt sitten mennään.

Ensi kerran matkaan käsimatkatavaroin ja huomaan pakatessani, etteivät ne kilot ole vaeltajan ongelma, vaan ne rinkan mitat. Mitenköhän saan puristettua pakaasini 55x40x23 -kokoon?

Caminoa tämäkin

Espanjan kuulut Santiago de Compostelaan johtavat pyhiinvaellusreitit on merkitty keltaisilla nuolilla tai simpukankuvilla.

Monet kuvaavat kuinka he vaeltavat pikkukylissä nilkkoja myöten lehmänlannassa. Mutta tällaistakin menoa löytyy. Kuva on Bilbaon läheltä olevasta Portugaleten kaupungista, jonka läpi pohjoinen reitti kulkee. Kaupunki näytti ikivanhoine siltoineen niin viehättävältä, että sinne voisi suunnata muutoinkin kuin camino-vaelluksella.

 

Vielä päivä Barcelonassa

Jos haluaa välttyä jonottamiselta Sagrada Familia –kirkkoon (joka on siis kuuluisa sekä arkkitehdistaan Antoni Gaudista, että siitä että on yhä kesken) lippu kannattaa tilata netistä. Online ticket 15 euroa, ja pääsee jonon ohi.

Sagrada Familia nostokurkien koristelemana IMG_0400

Sagrada Familia nostokurkien koristelemana.

Sagrada Familia tullaan katsomaan kaikkialta päin maailmaa IMG_0397

Sagrada Familia tullaan katsomaan kaikkialta päin maailmaa.

Parc Güell, ns.”Gaudí-puisto” sijaitsee kukkulan päällä. Kannattaa katsoa mistä päin lähestyy puistoa, ettei käy niinkuin meille. Yritimme kävellen Sagrada Familialta suorinta reittiä Gaudí-museoon ja puistoon. Kiipesimme ja kiipesimme. No joo…bussi ei sovi peregrinolle… Bussilla pääsee parinsadan metrin päähän, josta sitten liukuhihna vie puiston portille.

Park Güell by Antoni Gaudí IMG_0413

Park Güell by Antoni Gaudí

Puisto on saanut nimensä teollisuusjohtaja Güellin mukaan. Gaudí palkattiin suunnittelemaan asuinaluetta tälle paikalle. Asuinalue kutistui muutamaksi taloksi ja yleisöpuistoksi, jossa viihtyvät nykyään niin lapset, nuoret kuin mummotkin.

Peregrinon hotellivalinta

Hotel Cuatro Naciones, jonka varasimme etukäteen sijaitsee hyvällä paikalla Ramblas 40. Jos junalla tai bussilla saapuu caminolta, kannattaa jäädä pois Nord-asemalla ja jatkaa taksilla. Caminolla kulkeneelle hotellin sijainti on hyvä. Ei tarvitse välttämättä kävellä enää yhtään metriä, sen kun vääntyy hotellin edessä olevaan katukahvilaan ja katselee maailman menoa.

Aamuyöstä pistäydyin katsomaan elääkö Ramblas yötä päivää, niin kuin kerrotaan. Kyllä elää.

Katukahviot olivat tosin suljettuja mutta yökerhoissa näytti olevan täysi meno päällä. Viiden pintaan jotkut tilailivat taksia, olivat varmaan tutusemaan menossa. Katukauppiaat houkuttivat janoisia olut- ja kokistölkkeineen.

 

Ramblas päiväsaikaan IMG_0425

Ramblas päiväsaikaan.

Kohta alkaa rivitanssin opiskelu Ramblasilla IMG_0448

Kohta alkaa rivitanssin opiskelu Ramblasilla.

 

Katalonia

Katalonialla (7,5 miljoonaa asukasta) on oma kieli ja tuhansien vuosien historia. Se ylpeilee omalla ruokakulttuurillaan ja talouselämän dynaamisuudella.

Katalonian aluehallintovaalit 27.9.2015: Kataloniassa on viime vuosina voimistunut valtiollista itsenäisyyttä ajava liike. Kannattajat yrittävät saada taakseen alueen äänestäjien selvän enemmistön.

Lipuilla otetaan kantaa IMG_0390

Lipuilla otetaan kantaa Katalonian itsenäistymispyrkimyksiin.