Suomen suurin matkablogiyhteisö
Search results for

saarenmaa

Paula Havaste, Pronssitähti

Pronssitähti – kirjavinkki /Saarenmaa ja Tallinna

Tämän kirjan lukisin tai ottaisin mukaan Saarenmaalle matkatessa. Siis sittenkun sinne taas pääsee vaikkapa valokuvauskurssille, jonne jo kertaalleen olin menossa, mutta peruuntui. Saarenmaata olen toki kolunnut aiemmin, montakin kertaa.  Saarenmaan juttuja löytyy tästä linkistä. 

Mummohan haluaa aina lukea jonkun matkakohteen kirjailijan tai kohteesta kertovan kaunokirjallisen teoksen mikäli sellainen on saatavilla.

Pronssitähdessä liikutaan neuvostoajan Saarenmaan ja Tallinnan maisemissa. Saarenmaalainen runoileva talonpoika Villem voittaa runokilpailun ja saa sen myötä kutsun Tallinnaan. Vaimo Vilja jää kotiin mutta toivoo, että Villem toisi porsaan tuliaisiksi Tallinnasta.  Porsas olisi tarpeeseen.
Tarpeeseen on myös salaisuuksien vaaliminen. Suu on pidettävä kurissa, ettei mikään lipsahda ja jouduta löyhäsuisille liukasta tietä Siperiaan.

Paula Havaste: Pronssitähti, Gummerus 2018

 

Vinkkejä Viroon – Tallinna, Muhu, Saarenmaa

Giniä maanantaina heti aamusta ja tanssia illan ja reissun päätteeksi tiistaina. Siinä välissä kävimme monessa kivassa kohteessa Tallinnassa, Muhulla ja Saarenmaalla. Kahteen päivään mahtuu paljon, kun pitää kiirettä. Lomallahan kiirettä ei tietenkään pidetä, mutta me olimme työperäisesti liikkeellä.  Estonian lifestyle -tutustumismatkan järjesti Thea Ekholm, Storytold Oü  ja Evelin Org, Your Brand Up Studiosta.  Virolaista lifestyleä oli kokemassa yksitoista suomalaista bloggaajaa.

Työviikko alkoi siis iloisesti giniä maistelemalla. Kävimme  Junimperium käsityöginitislaamossa Telliskivessä.

Junimperiumin artisan gin, Tallinna

Junimperiumin giniin käytetään Saarenmaan katajanmarjojen lisäksi kolmea eteläeurooppalaista katajanmarjaa.

 

Junimperiumin artisan gin, Tallinn

Marco maistattaa Junimperiumin jouluista giniä.

Junimperium artisan gin, Tallinn

Tarvo: ”Junimperiumin giniäpullon korkit ovat kaikki erilaisia”

Junimperium light in toilet, Tallinn

Junimperiumin vessan valaisimet ovat kierrätystavaraa. Ne on tehty vanhoista kupariputkista. Jos mielit samanlaisia, kysy Tarvolta tekijää.

Uusi kylpylä Tallinnan Mustamäellä

Vessakäynnin jälkeen matka jatkui  Visit Estonian ylläpitämän vaikuttajaresidenssin (kansainvälisten bloggareiden majapaikka) Storyteller´s Nestin kautta Tallinnan uusimpaan kylpylään Mustamäe Elamus Spahan.

”SPA on kuin seksi, mutta parempi ja kestää kauemmin”, kerrottiin elämyskylpylän seinällä.

No, meillä se ei kestänyt. Muovisuojukset jaloissa ja vaatteet päällä käväisimme.  Kaverit aina ihmettelevät, kun en koskaan istu alas laittaessani kenkiä jalkaan. Tässä syy. Mummojen täytyy pysyy notkeina ja harjoitella tasapainoa, sillä en aivan heti muista pressi- tai bloggarireissua, jossa olisin ehtinyt kylpeä. Muovisuojuksia sen sijaan olen asetellut siellä sun täällä ja kun porukkaa yleensä on enemmän kuin tuoleja, tästä taidosta on hyötyä.

”SPA on kuin hyvä kirja, aina löydät jotain uutta”, kertoi toinen kyltti Mustamäe Elamus kylpylän seinällä.

Uutta oli se, että Mustamäe Elamus Spassa voivat aikuiset (yli 18 vuotiaat) nauttia omassa rauhassa SPA 21+  osastolla. Sellaisia paikkoja pitäisi olla enemmän jo lasten vanhempiakin ajatellen. Sen kerran kun pääsee ulos vaippasirkuksesta, haluaa vain olla ja nauttia.

Tuo aikuisten puoli näytti houkuttelevalta. Suunnitteilla on yöpymismahdollisuuksia, sitten joskus. Tällä hetkellä voi käyttää keskustan hotelleja, joihin lyhyt taksimatka.

Estonia Tallinn Mustamäe Elamus Spa

Mustamäe Elamus Spa aikuisten osastolla voivat kylpeä täysi-ikäiset.

Estonia Tallinn Mustamäe Elamus Spa

Mustamäe Elamus Span seinillä on tarinoita siellä täällä. Toistaiseksi vain viroksi, myöhemmin tulossa myös englanniksi.

Estonia Tallinn Mustamäe Elamus Spa

Jalkahoitoa. Kyllä lähtee kovettumat! Mustamäe Elamus Spa

 

Virtsun satamasta Saarenmalle ja Muhulle

Iltapäivästä siirryimme Virtsun satamaan, josta laiva vei meidät puolessa tunnissa Saarenmaalle. Kaiken kaikkiaan matkaan kuluu nelisen tuntia,  jos Tallinnasta tulee suoraan Saarenmaan pääkaupunkiin Kuresaareen. Kätevä bussiyhteys Tallinnasta linja-autoasemlta on olemassa. Maksaa alle kolmekymppiä. Lux Express hinnat ja aikataulut. Hätäisemmille löytyy lentoyhteys 18-paikkaisessa koneessa Talllinnasta.

Yksi reissun kohokohdista oli  tutustuminen Muhu Veinitaluun. Pekka Peke Eloranta, yrittäjä, valokuvaaja, viinitarhuri, somalier ja mitä niitä titteleitä  hänellä olikaan esitteli  viinitilansa värikkään historian.  Varsin vähänlaisesti viinirankoja pilkisteli vielä tähän aikaan vuodesta, lehtiä vielä vähemmän, mutta viininviljelyn vaiheita tarinassa oli senkin enemmän.

Illallinen noudatti samaa polveilevuutta kuin Pekan tarinat. Ruokalaji toisensa jälkeen ilmestyi eteemme sopivan viinin kera.  Viinit eivät olleet jälkiruokaviiniä lukuunottamatta omaa tuotantoa, mutta Pekalle mieleisiä.

Rosvopaistiin päästyämme jouduimme hommiin. Paistia saivat vain ne, jotka osallistuivat paistin esiinkaivamiseen. Kiva idea osallistaa vieraat ja luoda yhteisöllinen illallinen.

”Viimeistään tässä vaiheessa alkaa puhe pulputa ihan toisilleen tuntemattomienkin kesken”, Peke kertoi.

Estonia Muhu Veinitalu

Muhu Veinitalu, Peke Elorannan isännöimä ilta alkaa. Kohta katkeaa kaula sampanjapullosta.

Peke Eloranta, Muhun Veinitala, Estonia

Siellä se muhii, lammasrosvopaisti. Kuka lapioi seuraavaksi. Peke Eloranta, Muhun Veinitalu, Viro

Muhun Veinitalun yläkerrassa voi majoittua.

Muhun Veinitalu, Estonia

Muhun Veinitalun yläkerta

Muhun Veinitalu, Estonia

Muhun Veinitalun yläkerran huone muhkeine vuoteineen houkutti illallisen jälkeen.

Muhun Veinitalu, Estonia

Muhun Veinitalun yläkerran makuuhuoneen vehreä näkymä.

Go Spa -kylpylähotelli -Kuressaari

Niinhän se meni pitkäksi tuo ilta. Seuraava kohde Go Spa- hotellin kylpyläosasto jäi vähemmälle. Tällä kertaa ehdin kuitenkin vaihtaa uimapuvun. Puolituntinen jo yöpuulle asettuvasssa kylpylässä vaivutti  mummonkin mukavasti uneen pitkän päivän jälkeen.

Go Spa on  perhehotelli, jossa panostetaan omaan keittiöön. Esimerkiksi aamianen lettuineen päivineen tehdään paikan päällä. Hotellin katolla on mehiläispönttöjä. Sieltä saadaan hunaja. Yrttejä kasvatetaan hotellin takapihalla.

Aamulla Estonian Lifestyle -workshopissa kuulimme mitä kaikkea Muhulla ja Saarenmaalla voi tehdä.   Samalla maistelimme paikallista tuotantoa olevia mehuja.

Tästä linkistä näkee Saarenmaan ja Muhun vuoden 2019 tapahtumat.

Öun Drinks mehuja. Estonia

Mari Arnover maistatti Öun Drinks -tehtaan mehuvalikoimaa. Raparperi näytti saavan suosiota.

Aamulla ennen takaisin Muhun saarelle siirtymistä käväisimme Kuressaaren linnassa.

Kuressaaressa on enimmäkseen matalaa asutusta ja vain muutama piehehkö kerrostaloalue vilahti bussin ikkunasta.

Kuressaare, Estonia

Kuressaaren kaupunkikuvaa hallitsee komea Kuressaren linnoitus.

Kahvilla Pädasten kartanossa

Muhun saarella käväisimme Pädasten kartanossa. Siellä kartanoyrittäjä Martin Breuer esitteli meille tiluksiaan. Kyllä kelpaa asustella. Pädaste on  viiden tähden hotelli ja kuuluisa ruuastaan.

Pädaste Manor, Estonia

Saneeratussa Pädasteen kartanossa näkyy myös ajan patina. Kukkaruukut odottavat vielä orvokkien nousua.

Pädaste Manor, Estonia

Näkymä Spa- ja saunarakennuksesta. Pädasten kartano.

Pädaste Manor, Estonia.

Pädasten kartanossa riittää yksityikohtia katseltavaksi. Nämä ovenkahvat ovat naistenhuoneen ovessa.

Siinä se kaksi päivää vierähti. Takaisin Tallinnaan ja Viking XPRS:llä Suomeen. Alkuillasta baarissa orkesteri laulatti kaikkia yhdessä ja illallisen jälkeen tanssitti. Lattialta löytyi mummonmentävä aukko. Ja kaikki jotka minut tuntevat tietävät mitä siitä seuraa…

Saarenmaan kierros

Kuresaari

Kylpylöistään tunnetussa Kuresaaressa ei kannata kysyä tietä torille, sillä joutuu kaupungin laitamille, lähes pellolle Tori nimiseen kaupunginosaan. Turg on tori eli turkua kun kysyy pääsee keskusaukion vieressä olevalle torille.
  
Keskusaukio näyttää keskeneräiseltä. Sen pitäisi tulla valmiiksi piakkoin tai joskus.  Suunnitelmia on mutta raha puuttuu. Piispanlinnan ympäristöön on rakennettu lasirakennuksia liian lähelle – ei siitä syystä kelpaa Unescon maailmanperintökohteeksi, kertoo oppaamme.
Trill ja Piret  tuovat kalaa rantaan Kuresaari
Viron saarilla silakka ja peruna ovat perusruokaa. Kalaa roikkuu talojen seinillä kuivumassa. Se suolataan, jottei kärpäset kiinnostu. Kala korvaa perunalastut oluen kanssa.

Saare Golfin kentän muoto ja vesialueet tekevät sen kuulemma haasteelliseksi myös hyville golfaajille.  Ravintolan lounashintoja kun katsoo, näyttää edulliselta. Se on avoinna kenelle tahansa. 

Viidumäen luonnonsuojelualue

Viidumäen luontosuojelualue on perustettu vuonna 1957. Se on myös
Saarenmaan korkein kohta, huikeat 59 metriä merenpinnan yläuolella.

Viidumäen luonnonsuojelualueen luontokeskuksen komeaa murattia
Viidumäe  – Luvassa näkymiä yli Saarenmaan, kiipeää ken uskaltaa – tuuli vihmoi

 Kevätesikon kukista tehdään keväällä yrttiteetä ja lehdistä salaattia.


Kevätesikon kukista valmistetulla teellä tulee uni – kokemusta on, kertoo Malle Kolnes.
Etana  etana näytä sarves tuleeko huomenna pouta – tulihan se


Loona 

Loonan kartano majoittaa monia Vilsandiin matkaavia. Siellä on myös opaskeskus luontoturisteille.
Loonan kartono on myös Vilsandin  kansallispuiston keskus.
Loonan kartanon näkymiä

Vilsandi

Vilsandi on Viron ensimmäinen luonnonsuojelualue. Joskus aikoinaan sinne tuli jopa laiva Tallinnasta.  Nyt sinne matkataan veneellä lähilaiturilta.
Takaisin mantereella – toiset ovat vasta lahdossa
Kadri Kullapere opas Vilsandissa
Saarella on paljon pieniä maa-alueita, maanomistajiakin 400.  Osa on muuttanut ulkomaille sodan aikana, osa joutui Siperiaan.
Saaren ainoa työpaikka löytyy sääasemalta.
Kuvakulma majakasta on tärkeää kuvaajalle.

Ratsukievari

Tuula Makkonen, yrittäjä: ”Hevoshulluus toi tänne. Päädyin kolhoosin vanhaan navettaan.”
Pikkuhiljaa toiminta on lisääntynyt: ratsastajat halusivat majoitusta, sitten aamiaista. Nykyään
pubissa on jo anniskeluoikeudet.
”Vaikeaa oli. Anniskeluoikeudet vaativat vesianalyysin. Viranomainen vaatii mutta ei kerro miten se pitäisi tehdä.”
Yrittäjät tekivät sen ensin väärin kun eivät saaneet ohjetta miten pitäisi tehdä.
”Ottakaa itse selvää, oli viranomaisen ohje”, kertoo Tapio Makkonen.
Virolaiset eivät ratsasta siinä määrin kuin suomalaiset.
”Neuvostoliiton aikaan työhevosia, ratsastus oli elitististä.”
Asiakkaat ovat pääosin suomalaisia ratsastuksen harrastajia. He löytävät ilman suurempaa markkinointia, sana kiertää.
”Rannat ovat hienoja ratsastusta ajatellen, Suomessa ratsastajat ovat aina tiellä, ei saisi olla missään.”

Tuula Makkonen Ratsukievarin omistaja

Luidoriksi taidettiin esitellä tämä Eestin hevonen 

Pidulan lomakylä

Pidulan Forelli  (kalapaikka)
Kalastamaan tai ostamaan valmista kalaa

 Panga

Pangan kylä on yksi Viron rikkaimmista kylistä

Panga rantatörmä – metriluvut eivät päätä huimaa 

Allika Villa – kotiruokaa ja majoitusta

Allika Villa majoitusta
Allika Villan lähinäkymiä

Pärnu, Narva vai joku muu – Viron vinkkejä

Tulipa mielenkiintoista juttua Pekalta, jonka matkassa olin viimeksi Itä-Virumaalla. Kävimme silloin muun muassa kaivoksessa, kartanossa, kylpylässä, entisellä tekstiilitehtaalla ja kuten arvata saattaa olutpanimossa. Myös Narva-Joesuun kuuluisalla hiekkarannalla tarvoimme, mutta uiminen täytyi jättää, koska oli vasta alkukevät ja ilma oli kylmä, vedestä puhumattakaan. Saunassakin kävimme ja se olikin sitten kuuma.

Mikäli kesälomareissusi suuntaa Viroon, käy katsomassa vinkkejäni

Itä-Virumaa

Pärnu 

Saarenmaa, Tartto ja vähän muitakin kohteita 

Itä-Virumaalla on kunnianhimoisia tavoitteita.  Pekka Linnaisen kirjoittaman jutun voi lukea tästä

Itä-Virumaa aikoo haastaa Pärnun matkakohteena

Pumput testissä #viro #Itä-Virunmaa #narvajoesuu #meresuuspahotel Lue lisää rantapallo.fi /mummomatkabloggaa

Narvasta pääsee siltaa myöten Venäjälle.

Kaivoksen uumenissa

Tarjolla Toilassa – Viron vinkkejä

Tallinnan satamasta Itä-Virumaalle Toilaan voi matkata bussilla, junalla ja tietenkin omin neuvoin autolla.

”Haemme myös vieraat Tallinnasta”, Toilan kylpylän myyntipäällikkö Kärt Purga lupaa.

Bussilla matka taittuu parissa tunnissa. Viivasuorat tiet, autobaanakulttuuri, ovat tuleet Viroon EU:n myötä ja monesti myös sen rahoittamana. Paljon ei ole suorilla teillä ole nähtävää, mutta bussit ovat aiemman kokemukseni mukaan mukavia. Netissä aika hujahtaa. Usein busseissa on ilmainen wifi, joka toimii-ei toimi-toimii.

Toila Spa Hotel

Toilan kylpylässä myyntipäällikkö Kärt Purga ja toimitusjohtaja Jaak Pruunes esittelevät tiloja. Kuulemme kuinka alunperin kaivosmiesten hoitolaitoksesta on kehittynyt uudenaikanen viihdekylpylä.

Kaikenlaista ovatkin kehitelleet turistin terveyden hyväksi.  Kryoterapian, huippukylmähoidon aikana hoidettava laitetaan muutamaksi minuutiksia kryosaunaan. Yleensä olen liittänyt saunan kuumuuteen, mutta kryosaunassa lämpötila on Kärtin mukaan -140 astetta. Huh! Mahdoinko kuulla oikein. Taisi joku mainita hoidon tepsivän peräpukamiinkin.

Marika Piilman ja hänen Jyväskylässä opiskeleva tyttärensä Airi nauttivat Toilan kylpylän rauhasta ja palveluista .

Mikä houkuttaa Toilassa

”Törmärannikko ja luonto”, kiteyttää Kärt.  Samaan hengenvetoon hän toteaa, että paikallisia tuotteita käytetään paljon.  Muun muassa käsille ja jaloille on tarjolla rypsiöljyhoito. Öljy saadaan lähipelloilta. Hyvä, hyvä! Kunnon meininikiä. Olenkin aina ihmetellyt, miksi kosmetiikkamaailmassa tehokkaimmiksi mielletään tuotteet, joissa käytetään mitä kummallisimmilta kuullostavia ainesosia. Niitä sitten roudaillaan maanosasta toiseen.

Avauskuvassa oleva valaisin herättää vieraiden huomion.

Raivon matkassa

Törmärannikkoon pääsemme tutustumaan heti lounaan jälkeen.  Toilan meripelastusseuran johtaja Raivo Rassak odottaa Toilan satamassa rib-veneineen.

”Minut usein sotketaan toiseen Raivoon, Raivo Roosnaan. En ole yhtä kuuluisa kuin hän”, Raivo Rassak pohjustaa.

(Netin mukaan Roosa ryösti kaverinsa kanssa Tillanderin kultasepänliikkeen 80-luvulla).  Tuo tuntui hyvältä lisältä, sillä kohta menemme lujaa. Merenkäynti on melkoinen. Reittiäkin Raivo muuttaa kertaalleen.

Raivo kertoo törmärannikosta rattia väännellessään. Yksityiskohdat putoavat mielestäni, sillä keskityn pysymään kyydissä.  Ensimmäisellä kerralla kun olin tekemisissä käsitteen ”törmärannikko” kanssa, en mitenkään pysytynt mieltämään tätä erikoisuutta. Seisomme rannalla – taisi olla Saarenmaalla – ja katselimme ylös juovikasta mäkimuodostelmaa, joka kohosi pystysuoraan merestä. Metrejä ei ollut monenmonta.

Sittemmin olen ajatellut, että Viro sijaitsee laattamaisella alustalla, joka on hieman vinossa ja tämä itäpuoli on enemmän kohollaan.  (Nyt saan varmaan geologit ja muut asiasta enemmän tietävät kimppuuni. Pitäisi varmaan lisätä kieleke Mummon mietiskelyt. Törmärannikot KG!)

Toilan lähistöllä törmät kohoavat yli 50 metriin. Veneestä käsin erotan korkeuksissa Valasten näköalatasanteen, jossa olimme aiemmin päivällä.

Niille jotka eivät tunne lyhenteitä KG ei ole kilo, vaan Kato Googlesta.

Matkailutoimittajien Killan lehdistömatka yhteistyössä Viron matkailun edistämiskeskuksen kanssa.

Hiidenmaalle

Hiidenmaan kapeimmalta kohdata on tapana heittää kivi mereen. Yritys yhdistää saari Saarenmaahan. Naapurusten leikkisä kisailu käy kuumana. Hiidenmaalaiset myöntävät vain yhden asian mikä on paremmin Saarenmaalla: heillä on parempi naapuri.

Sörun satama

Talon sahtia Dagen Haus lomakylässa Kassarissa.

 Orjaku

Vierasvenesatamaan on tulossa saunoja ja veneilijöille tarkoitettuja palveluja. Kesällä niitä käyttävät matkailijat, talvella kyläläiset. Ne voidaan myös sulkea tarpeen mukaan.
Orjaku vierasvenesatamassa polku kulkee heinikossa niemen nokkaan.

Vedenmittaustalo merkitsee veden korkeuden.

Valmistaudutaan tulevaan kesään ja veneilijöihin
Roose vierastalo

Reigin kirkko

Haudan vieressä on usein penkki – aikaa voi viettää kauemminkin edesmenneensä kanssa

Lehtman satamassa vielä ruoho kasvaa, mutta tulossa vierasveneille palveluja jonkun vuoden kuluttua.

Vaemlan  villatehdas



Vaemlan villatehtaan tuotteita
Voi kun pääsis mukaan – turistibussi ajaa ohi.

Lammas näyttää ajankin.

Tiiu Valdma

Jüri Valdma näyttää miten villa syntyy.

Villatehdas

Vaemla – tänne asti piti tulla ennenkuin sen tiesin. Puupinojen täsmällisyyttä saadaan aikaan metallilankatuella.
Kiipeämme Kõpun majakkaan. Se on nykyään kaukana merestä.




Yksityiskodissa 

Toomaksen kotitalon sisältä


Vierailemme Hiidenmaan ”pääkaupungissa” Kärdlassa.
Kärdlassa

Pitihän keinumista kokeilla.

Bussilla Virossa

Bussieksotiikkaa reissulta etsiville kerron heti, että sitä löytyy enemmän vaikkapa hengiltä kilpailutetuista Espoon paikallisrotiskoista, jolla matkamme aloitimme tänä aamun kuin näistä kahdesta Viron bussista, joilla matkamme on jatkunut. Aamuisessa Espoon bussissa kaikki penkintaustat olivat piirustuksia täynnä, vaikea valinta mihin istua, mikä olisi puhdas penkki. Kun hyväksyttävässä kunnossa oleva löytyi, piti hetken päästä muuttaa penkkiä, sillä katosta tippui vettä päähän.
Tallinnan satamasta paikallisbussi 2 vei meidät linja-auto-asemalle, Tarto mnt Autobusjaam (3-4 pysäkkiä). Pysäkiltä parisataa metriä takaisinpäin, kulmasta vasemmalle ja siellä ”loistaa bussiasema”. Tarttoon lähtee bussi puolen tunnin välein.

Tämä Tartoon matkaava bussi on mukava. Kaksi tuntia ja risat tasaista menoa ja maisemaa.
Paikalliset chattailevat netissä, sillä bussissa on langaton verkko matkustajien käytössä.
Vessaan mennessä pitää pyytää avain kuljettajalta. Töllöstä tulee kuvia Peipsijärveltä. Lehtiäkin voisi lukea, niitä on tarjolla bussin keskiosassa.

Maisemissa vihreyttä, välissä rypsipeltoja. Tönö siellä, toinen täällä. Haikaranpesien pongaus käy viihdykkeestä. Pellolla tepasteleva viisi pistettä, poikasia pesässä ja vanhemmat seitsemän pistettä, yksinäinen haikara kolme jne. Ensimmäinen pesä: kalja bongaajalle, kuten silloin kun olimme Suomen ympäristöopiston järjestämällä Saarenmaan reissulla. 

Tartto

Tartossa kävelykadulla myydään olutta metritavarana. Kahdeksan puolen litran Saku Originalia lankulla.  Seuraksi Praeleivad Küüslaugukastmega – leipää ja valkosipulia.
Ilahduttaa kun ei tarvitse, sopertaa käsittämättömiä suomen ja eestin sekaisia ajatuksia – joka tekee keskustelusta jotenkin älyttömän oloista – vaan voi reilusti puhua englantia, jota tunnutaan osaavan täällä enemmän kuin Tallinnassa.
Iivi Oja, Vaike 20
Yövymme kilometrien päässä keskustasta olevassa kotimajoituksessa. Rouva Oja on laittanut huoneet tuottamaan matkarahaa. Hän käy syksyisin ja keväisin Espanjassa, Egyptissä ja vaikka missä. Arvo sinänsä hänen ikäiselle ihmiselle, joka on saanut kokea suljetun Viron aikakauden.

Iivi on laittanut aamiaista vierailleen.

Aamiaisella tapaamme belgialaismiehen, joka matkustaa bussilla ympäri Viroa. Tuli edellispäivänä Saarenmaalta, kuusi tuntia bussissa ja sitten käveli tähän kotimajoituspaikkaan, jonne infopisteen mukaan oli 15 minuutin matka. Virkailija varmaan tarkoitti autolla. Uskon puute vaivasi meitänkin matkalla, tie vaan jatkui ja jatkui, ja laukut painoivat. Infovirkailija ei tainnut olla oikein tietojen tasalla, kroonitkin meni niiltä sekaisin. Hinta oli tuplasti enemmän kun olimme perillä, mutta kuka nyt lähtisi takaisin dallaamaan siinä vaiheessa. 
Belgialainen harmittelee kun ei pääse luonnonpuistoihin. Bussilla pääsee hyvin kaupungista kaupunkiin, mutta sitten on jumissa niissä. Kuresaaressa hän vuokrasi pyörän, se oli kuulemma ollut hyvä. Pääsi liikkumaan muuallakin. Teiden kunto ja kapeus eivät tosin aina houkuta pyöräilemään.

Kävelykierros keskikaupungilla -esite tutustuttaa Tarton tärkeimpiin nähtävyyksiin. Viitat ohjaavat turistia.

Kahden Wilden patsas

Suutelevat opiskelijat suihkulähde

Lisää patsaita. Valittunsa kanssa voi vaellella Toomemäellä, Emajoen rannalla tai kasvitieteellisessä puutarhassa bongaamassa patsaita, joita on lähes 80.

Näkymä Ruutikellarille
Emajoen rannalla nauttii ohikulkevista vesiliikennevälineistä

Lotja on pyöreä laiva, jolla aikoinaan kuljetettiin tavaraa jokiteitse. Uustuotanto alkoi vuonna 2006 ja nyt Lotjan voi vuokrata käyttöönsä. Niukan budjetin omaava voi seilata yleisöpäivänä
Tytöt haluu pitää hauskaa 

Kaarisillan kaarta myöten kävely on opiskelijoiden rohkeuden koetin