Suomen suurin matkablogiyhteisö

Savuja enemmän kuin asukkaita vai miten se olikaan/ Äkäslompolo

Kolarin yöjuna saapui jo aamupäivällä ja mökkiin pääsi vasta neljältä iltapäivällä. Pieni kierros Lapin lumisissa maisemissa vei meidät tuhannen kuudensadan savun  Äkäslompoloon. Savujen lukumäärä on peräisin Kolarin kylien kehittämishankkeen julkaisusta Kylien Kolari. Hanketta on rahoittanut muun muassa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Asukkaista samaisen julkaisun mukaan on seitsemänsataa. Sittemmin savut ja asukkaat  on varmaan laskettu uudelleen, sillä vihkosen tiedot eroavat nettisivujen tiedoista. Niin tai näin, kannattaa käväistä Kylien Kolari – sivuilla. Sieltä löytyy niin historiaa kuin nykypäivääkin, ei ainoastaan Äkäslompolosta, vaan paristakymmenestä Kolarin alueen kylästä.

Jounin kaupan pihalla valtava poropatsas tervehtii tulijoita. Se on tietenkin kiva yllätys lapsille ja turisteille. Kyllä sitä kuvattiinkin, samoin kuin kaupan takamaastossa olevaa puista kehikkoa, jonka keinussa vauhtia ottivat pakkasesta huolimatta niin suuret kuin pienet paikalle saapuneet.  Siinä avaraa tunturimaisemaa katsellessaan viimeistään pääsi Lapin lumoon. Sattuipa aurinkokin pilkistelemään vielä ennen maate menoaan.

Eväskorin Päkäpizza

Ruokapaikkaa etsiskellessä kiepautimme rinneravintoloiden kupeesta äkkiä pois. Liikaa häslingiä. Korona ahdisti sen verran, että halusimme syrjäytyä ruokapöydässämme rauhassa. Pienen ajelun jälkeen löytyi Eväskori, joka kutsui tyhjyydellään.  Tuntui mukavalta, kun aikaa ruokailuun oli loputtomiin, siis  siihen loputtomaan minkä kaksivuotias sallii.  Pikkuhiljaa ravintolaan valui muitakin. Me olimme tosi aikaisessa, käytännössä roikuimme jo ovenkahvassa,  kun henkilökunta vielä asetteli kapustojaan työasentoon.

Eväskorin parasta antia on kuulemma pitsat. Sellaisia tilasimme ja jättikokoiset saimme. Näytti muillakin kuin meillä alumiinifolio kiiltelevän laskua odotellessa. Sinänsä hyvä juttu, iltapala oli valmiina.

Tunturimaiseman avaruutta kuvaavat viestit singahtelevat tästä keinusta maailman eri kolkkiin. /Ylläs, Lappi, Suomi

 

Liekö tässä majassa kanoottien koti. Aika pieni! /Ylläs, Lappi, Suomi

 

Jos kanoottien koti takapihalla oli pieni, niin etupihan poro ainakin on suuri. /Ylläs, Lappi, Suomi

 

Ravintola Eväskori, Ylläs, Lappi, Suomi

 

Päkäpizza on uusi tuttavuus. Siihen on käytetty lammasta. /Ravintola Eväskori, Ylläs, Lappi, Suomi

 

Ravintola Eväskori, Ylläs, Lappi, Suomi

 

Noinkin voi lettupannua käyttää /Ravintola Eväskori, Ylläs, Lappi, Suomi

 

Ravintola Eväskori, Ylläs, Lappi, Suomi

 

 

Eipä kaiu joikut korona-aikaan / Joiku Pub, Ylläs, Lappi, Suomi

 

Ravintola Eväskori, Ylläs, Lappi, Suomi

 

Pojilla selvennys 🙂 Ravintola Eväskori, Ylläs, Lappi, Suomi

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Marika / Matkalla Missä Milloinkin torstai, 24 helmikuun, 2022 at 03:58

    Ylläksen Yöpuu on kyllä suosittu kuvauskohde. Siellä taitaa jopa keinua enemmän aikuiset kuin lapset. Ja komeathan siinä on maisematkin. Kerran satuimme Jounin kaupalle auringonlaskun aikaan ja kipitimme Yöpuun luo, ihmeeksemme paikalla ei ollut ketään muuta. Kyllä siinä kelpasi keinua auringonlaskua katsellen.

    • Reply Mummo matkabloggaa maanantai, 28 helmikuun, 2022 at 11:10

      Olipa teillä tuuria kun saitte yksityis”tunnin” keinussa ja vielä auringonlaskun aikaan. Varmaan sävähdyttävä hetki.

    Leave a Reply