Suomen suurin matkablogiyhteisö

Tuliset paikat Auroran puistossa Espoossa

On kiva kokeilla kaikenlaista, kuten valomaalausta teräsvillalla. Sitä teimme pikkuporukalla Kara-Kameroiden kerhoiltana Auroran puiston aukealla alueella.

Olennaista valomaalauksessa on pimeys ja sitähän riittää. Lisäksi paikan tulee olla sellainen, että syttymisvaaraa ei ole.  Tulta pyörittävän tulee sonnustautua palamattomiin vaatteisiin pipoa myöten.  Ei siis toppatakkeja, fleecejä ja muita herkästi syttyviä vaatteita, sillä kipinöitä saattaa lentää.  Suojalasit ja sammutin on hyvä olla matkassa. Ja tietenkin täytyy katsoa ettei sivulliset joudu vaaraan.

Valomaalaukseen käytimme 000-karkeusasteen teräsvillaa sekä metallista pyörövispilää ja narua, johon vispilä ja teräsvilla kiinnitettiin.   Koiranhihnoja lukkomekanismeineen olen myös kuullut käytettävän narun sijaan. Pääasia on, että teräsvillaa sisältävä vispilä pysyy pyörittäessä kiinni narussa tai hihnassa.  Sytkärillä saimme teräsvillan palamaan.

Katso tästä linkistä miten Kara-Kameroiden Ursula saa teräsvillan pyörimään. 

Osan valomaalauksista teimme pitkiä sädetikkuja polttamalla. Valomaalausta voi tehdä myös taskulampuilla. Sitä kokeilin kerran sisätiloissa, auditoriossa. Ihan kivoja kuvia taskulampuillakin sai aikaiseksi, kun auditorion lavalla oli monta lampun heiluttajaa.   Auditoriossa penkkirivit toimivat jalustoina.  Maastossa sellainen täytyy ottaa mukaan, sillä aina ei löydy paikkaa johon kameran saisi tukevasti.

Harvoin käytän kamerassani M-kuvausasetuksia (kuulen kuinka lukuisat käymieni valokuvauskurssien ohjaajat huokaisevat syvään) mutta nyt valomaalausta varten säädin  kuvausasetukset käsin. Asetin himmenninaukoksi F8, herkkyydeksi ISO 100.  Valotusajaksi tuli mitä tuli. Käytin Bulbia ja pidin laukaisinta painettuna eripituisia aikoja. Suurin osa muista kuvaajista näytti käyttävän kaukolaukaisinta. Hieman hankalaa asetusten vaihtaminen on pimeydessä ja taskulamppu olisi hyvä lisä tässäkin asiassa, sen avulla näkisi kameran asetukset  helpommin. On hyvä laittaa jotkut sopivat asetukset valmiiksi jo ennen kuvauspaikalle tuloa.

Taskulampun lisäksi on hyvä ottaa mukaan roskapussi, johon voi kerätä jäänteet. Keräsimme luonnollisesti talteen  ne palaneet sädetikut, mutta varmuuden vuoksi myös teräsvilloista syntyneet tuhkajäljet, kun emme olleet varmoja niiden ympäristövaikutuksista. Lumesta ne oli helppo kerätä.

Jos kokeilet valomaalaamista teräsvillalla, tee se varovasti! Tulella ei ole hyvä leikkiä varomattomasti.

Tässä muutamia kuvia.

Valomaalausta teräsvillalla.

 

Valomaalausta. Sininen väri saatiin aikaan lampuilla.

 

Valomaalausta teräsvillalla.

Valomaalausta teräsvillalla, taustalla jalo lehtipuu. /Auroran puisto, Espoo, Suomi

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin lauantai, 22 tammikuun, 2022 at 00:24

    Oho, tämä olikin itselleni aivan vierasta, mutta näytti varsin kiinnostavalta. Pitääkin perehtyä aiheeseen enemmän ja kokeilla itsekin joskus!

    • Reply Mummo matkabloggaa maanantai, 24 tammikuun, 2022 at 12:51

      Joo, hauskaa kokeilla kaikenlaista uutta. Luulisi, että kuuma tulee. Niin tuleekin, jos pyörittää mutta minua ainakin palelsi niinä hetkinä kun en pyörittänyt. On kyselty mistä teräsvillaa saa. Me hankimme sitä rautakaupasta.

    Leave a Reply