Suomen suurin matkablogiyhteisö

Satulasta satulaan – läskipyörällä Virolahdella

Aiemmassa postauksessa istuin hevosen satulassa, nyt läskipyörän. Kerran aiemmin olen kokeillut fatbikeä eli läskipyörää Kotkassa Santalahden leirintäalueella, joka vuokraa niitä.  Se oli tasaista menoa, mutta nyt mentiin maastoon päämääränä Miehikkälän Salpalinja-museolta parin kilometrin päässä oleva Myllylampi. Loppumatka Sihkarin kalliolle käveltiin.

Avauskuvan otti Seikkailupyöräiljä.

Pyörät haimme Salpalinjamuseolta.

Reipas nuori  opas Atte Endwald ja pyöräilyyn erikoistunut kollegani, reipas hänkin,  vetelivät tottuneesti pitkin maita ja mantuja. Mummo yritti pysyä perässä ja nipinnapin pysyikin. Läskipyörällä ajelu maastossa ei ole vahvuuksia, tulin huomaamaan.

Nostipa kollega vielä fillarin – joka ei ollut edes kovin kevyt – päänsä yläpuolelle kallion huipulle. Minun tehtäväkseni jäi kuvata tuo tapahtuma.

Opas Atte Endwald joutui töihin. Kalliolle on päästävä pyörän kanssa.

 

Läskipyörä kalliolle ja siitä menoksi. Miehikkälä, Suomi

 

Seikkailupyöräilijä -blogin pitäjä kohottaa pyöränsä.

Paikallisia herkkuja Sihkarinkallion kodalla

Sihkarinkallion kodassa tarjolla oli kahvia ja teetä. Onneksi kahvia oli tullut juotua sen verran paljon, että valitsin teen tai oikeastaan yrttihaudukkeen. Mitä herkkua sainkaan!

Kodassa hyörivä Heli Hyypiä tarjoili  haudukkeen ja maitohorsman kukista valmistamaansa marmeladia. Mikä makuelämys!

Sihkarinkallion kodassa herkkuja tarjoilee Heli Hyypiä. Taustalla näkötorni.

 

Hämeenkylän villit herkut valmistetaan Virolahdella. www.tulirepo.fi

 

Lyhyt oli tämäkin visiitti, makupala medialle siitä mitä kaikkea voisi tehdä Salpalinjamuseossa ja sen ympäristössä. Museossa pyörii videoesitys, josta saa vartissa hyvän kuvan mikä on Salpalinja, tuo puolustuslinja, jota ei koskaan tarvittu.

Metsässä näytti pyöräilevän muitakin ja Myllylammella nautittiin veden läheisyydestä ja grillauksesta. Tämä Sihkarinkallion kota sijaitsee hieman ylempänä. Ja jos vielä ylemmäs mieli, niin siitä vaan kiipeämään näkötorniin.

Panssarivaunun estekiviä. Yksi lohkare saattaa painaan 3000 kiloa. Salpalinjan varrella kiviä on arviolta 350 000.

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply