Suomen suurin matkablogiyhteisö

Loviisan henki hakusessa

Koulussa hoettiin aikoinaan rimpsua ”Porvoo, Loviisa, Kotka, Hamina” samalla tavalla kuin ”hauki on kala”. Arvaat varmaan, että yksityiskohtia ei jäänyt mieleen. Langinkoskelle teimme luokkaretken, sen muistan. Myöhemmin olen kyllä matkustellut Itäisen Suomenlahden rannikkokaupungeissa, mutta Loviisa on jäänyt jotenkin varjoon.

Kaikista muista kaupungeista tulee jotain mieleen: Porvoosta väriliiturasia, jonka kannessa Porvoon kirkko; Kotkasta öljysatama, jolle kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksosen on antanut uudenlaisen kaupunkipuiston hengen; Haminakin on muuntautunut kielikuvaksi ”pää on kuin Haminan kaupunki” sen ympyräasemakaavan vuoksi; mutta Loviisa?

Loviisan Laivasillan alueella olevassa Cafe Saltbodanissa ravintoloitsija Timo Kühn esittelee mediaryhmällemme ravintolaa ja sen historiaa. Syystä tai toisesta minulle on muodostunut kuva, että näissä Itäisen Suomenlahden rannikkoreitin varrelle sijoittuvissa kaupungeissa tuli on riehunut lukuisia kertoja. Kirkkoja on palanut, asuntoja tuhoutunut ja kaupunkikaavoja pantu uusiksi tulipalon vuoksi ja mitä lie. Saattaahan olla, että kyse ei ole niin suurimittaista kuin mielikuvani, mutta en yllättynyt, kun Timo Kühn kertoi remontista, joka Cafe Saltbodanin tiloissa on tehty ja tullaan vielä tekemään parin vuoden takaisen tulipalon jälkeen. Miten palo alkoi, sitä ei tiedetä. Ravintola on nykyään käytössä ja aivan kelpo antimia saimme maistella.

Toki keskustelimme myös Loviisan alueen matkailusta ja markkinoinnista yleisemminkin. Kysymykseeni, mitä sellaista Loviisassa on, mitä ei olisi kolmessa muussa kouluaikaisen ritirampsun kaupungissa, Kühn vastasi hetken mietittyään: ”Täällä saa kävellä rauhassa, kukaan ei tule tyrkyttämään tavaroita.”

Mummo saa kyllä kävellä rauhassa melkein missä vaan, mutta erityisesti Suomessa. Mutta Kühn ymmärtääkseni viittasi kaupallisuuteen. Totesi vielä jotakin siihen suuntaan, että loviisalaiset eivät halua massoittain matkailijoita kaupunkiinsa, vaan maltillisesti, niin että kaikilla on viihtyisää.

Satuimme kaupunkiin Loviisan päivänä, jolloin kaupunki tarjoaa kansalaisille perinteiset munkkikahvit. Tapahtuman valmistelu oli meneillään torilla.

Mikä on se Loviisan vetovoima? Pikkuruinen viehättävä kaupunki, Loviisan Wanhat talot -tapahtuma, monia kauniita rakennuksia, puinen Seurahuone, torin laitoja reunustavat vinopäätyiset talot, joiden ovi osoittaa torille, mitä kaikkea sitä onkaan. Joku näistä tai ihan joku muu? Ehkä Timo Kühnin mainitsemat kaupunkilaiset? Loviisan kaupungin henki? Kuka keksii? Katso mitä kaikkea löytyy Loviisasta.

 

Cafe Saltbodan, suola-aitta, Loviisan Laivasillan alueella.

 

Merihenkistä koristelua tietenkin. Cafe Saltbodan, Loviisa.

 

Cafe Saltbodanin ravintoloitsija Timo Kühn havainnollistaa miltä Laivasilta ennen vanhaan näytti. Loviisa, Suomi

Hiiren jäljillä – Loviisan kaupungin museo

Voi kun Mummon nuoruudessa olisi houkuteltu lapsia museoon. Ei houkuteltu, museoon vaan joutui. Onneksi ajat ovat muuttuneet.

Loviisan kaupungin museossa piileksii hiiriä siellä sun täällä. Lapset ja lapsenmieliset mummot siitä ihastuvat.

 

Loviisassa on paljon keltaista, museorakennuskin. /Loviisan kaupungin museo

 

 

Loviisa on ollut kylpyläkaupunki.

Löytyi museohiiri. Lapset keräävät hiirihavaintoja  lappuun ja lähtiessä saa palkinnon. /Loviisan kaupunginmuseo

Sitten ihanasti narisevia rappusia myöten kohti muita Loviisan nähtävyyksiä. / Loviisan kaupunginmuseo

 

Asuntomessut on Loviisassa 2023.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply