Suomen suurin matkablogiyhteisö

Viisisataa kilsaa takana – Kävelykilometrikisa 2021

Pari postausta sitten kerroin, että seuraava lisähaaste tulee olemaan muistot. Eli bongata kuvauskohteita, jotka herättävät muistoja. Vähänpä tiesin tulevasta.

Muistoja on tulvinut bongaamatta. Nyt ne eivät kysele aikaa sen paremmin kuin paikkaa. Viime sunnuntaina äitini kuoli. Vasta iltapäivällä olin hänen luonaan Espoon sairaalassa ja illalla hän oli poissa. Avauskuvassa tuon iltapäivän maisema Glimsin talomuseon suuntaan. Glims sijaitsee sairaalan vieressä ja olin siellä Espoon kirjailijoiden järjestämässä kesätapahtumassa, jonka jälkeen menin äitiäni tapaamaan.

Maisemat olivat mustanpuhuvia. Tuuli vihmoi Glimsin pihalle pystytetyissä telttakatoksissa, niin että henkilökunta tähyili valmiustilassa. Kirjailijat lausuivat tekstejään.

Käveleminen on terapeuttista. Jotenkin mieleeni tulee ensimmäisellä Santiagon teiden vaelluksella tapaamani mies, joka käveli pois vaimon kuoleman tuskaansa. Kahdeksansataa kilometriä hänen matkansa oli ja tapasin hänet noin kaksisataa kilometriä ennen päätepistettä. Mies kertoi, että askel askeleelta tuska hälvenee.

Minulla ylittyi viidensadan kilometrin raja tässä Kävelykilometrikisassa. Sijaluku paranee koko ajan.

#kävelykilometrikisa2021

#bongaa kohteita, jotka herättävät muistoja

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply