Suomen suurin matkablogiyhteisö
Juustot

Perspektiiviä ruokapöytään – Mummon jämäjuustokeitto

Matkustaminen on tuonut eteen monenlaista ruokaan liittyvää, ihan kirjaimellisestikin. Lautaselta on löytynyt aivoja, korvia, hyönteisiä ja mitä lie sellaista, josta ei tiedä ja on parempi olla kyselemättä. Myös aikamatkailu avartaa, tuo perspektiiviä ruokapöytään.

Lantuista luomulanttuihin

Varhaisimpiin ruokajuttuihini kuuluvat isovanhempieni kertomat sota-ajan lanttutarinat. Niistä on onneksi päästy ja lanttu on taas arvossaan.

Piakkoin sodan jälkeen alkoi ”lautanen tyhjäksi” – kausi. Ruokapula oli vielä tuoreessa muistissa, ainakin isovanhemmilla. Sitä nuoremmilla kaukaisen maanosan sisällisota – Biafran kriisi – siirtyi ruokapöytiin. Nigeriassa sodittiin vuosina 1967-1970. Tuolloin Suomessa televisiot yleistyivät ja sen myötä myös tieto maailman tapahtumista. Vanhemman väen näpäytys siitä miten etuoikeutettuja olemme ja television välittämä näkymä Biafran nälkäisistä sai, jos ei tyhjentämään lautasen, niin ainakin nurisemaan hiljempaa.

Lautasen tyhjentäminen unohtui kun alkoi matkailun seiväsmatkakausi possujuhlineen ja ruotsinlaivojen ”seisovat pöydät”, joiksi noutopöytiä aluksi kutsuttiin. Possujuhlakuvauksia on moni ainakin Mummon ikään ehtinyt kuulla ja kokea. Laivojen seisovasta pöydästä ruokaa kahmittiin lautaselle yli reunojen. Se oli maan – tai oikeastaan laivan – tapa. Hävikkiruosta ei puhunut kukaan. Possuille loput, ajateltiin. Tuolloin ei vielä kuitenkaan koeteltu lasin reunoja, sillä laivojen buffet-ravintoloihin olut- ja viinihana ilmaantuivat vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

Elokuvista tiedämme, että on ollut sellainenkin aika, jolloin oli hienoa näykkiä, jättää lautaselle. Tämä koski naisia.

Maailma muuttuu ja onneksi tiedostavampaan suuntaan. Kunnioitus ruokaa kohtaan on lisääntynyt. Onhan tietenkin hetkiä, jolloin hävikkiruoalle ei voi mitään. Lasten ruokahalua on vaikea ennustaa, niillä kun tuppaa menemään kurkku tukkoon ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Jotkut vanhemmat syövät lapsen lautasen tyhjäksi. Hyvä vai huono, vaikea sanoa, mutta kalorit saattavat siirtyä väärälle vyötärölle.

Ruoan roskiin heittämiselle on tullut vaihtoehtoja. Netistä löytyy reseptejä ruoanjämien hyödyntämiseen. Kaupan hyllystä bongataan nykyään täplätuotteita eli niitä parasta ennen päivämäärää lähestyviä alennuseriä keventämään ruokalaskua. Monenlaiset fixuruokapalvelut ja ravintolat hyödyntävät tuottajien ylijäämiä palveluissaan.

Lantustakin on tullut salonkikelpoinen, erityisesti luomulantusta.

Muun muassa Marttojen sivuilta löytyy vinkkejä ruoantähteiden käyttöön.

Voiko juustotarjottimen jämäjuustoja käyttää?

Juustoiltaa viettäessä juustoja ja keksejä pitää nykymeiningin mukaan olla sen seitsemään makuun ja koristeet vielä päälle. On selvää, ettei kaikkea tule syötyä. Se mikä jää, arveluttaa sillä juustojen täytyy makuuntua huoneenlämmössä tunti tai pari ennen nauttimista. Voiko jämäjuustoja enää käyttää, kun ilta on ohi?

Mummo otti selvää. Marttojen kehittämispäällikkö Emmi Tuovinen vastasi:

”Kovat juustot eivät pilaannu heti lämpimässä, joten niitä voi käyttää myös juustotarjottimella tarjoilun jälkeen. Pehmeät juustot (sekä kovat juustot, jos niin haluaa) voi hyvin käyttää ruokiin, piiraisiin, juustokeittoon tai vaikka makaronilaatikkoon. Aistinvaraisesti on toki hyvä arvioida, että tuoksu ja maku ovat edelleen ennallaan. Juustot kannattaa myös nostaa heti syömisen jälkeen kylmään, etteivät jää
ikään kuin turhaan pöydälle lämpiämään.

Tuorejuustojen osalta kannattaa olla tarkempi, mutta jos juusto on pastöroitu ja pöydällä tarjolla pari tuntia, käyttäisin sen jäljelle jääneen taas johonkin kuumennettavaan ruokaan.”

Jämäjuustoista saa herkullisen keiton helposti

Näin teet Mummon jämäjuustokeiton

  • Ruskista kevyesti öljyssä yksi sipuli.
  • Lisää kattilaan sipulin seuraksi pari ruokalusikallista vehnäjauhoja.
  • Sekoita ja kaada joukkoon litra kasvislientä. Keitä viitisen minuuttia.
  • Lisää joukkoon ruokalusikallinen paprikajauhetta tai kourallinen tuoretta paprikaa pikkupaloina.
  • Raasta juustoja pari desiä ja lisää joukkoon.
  • Ennenvanhaan lisättiin myös kermaa ja voit lorauttaa kermaa jatkoksi, mikäli kolestroliarvot sallivat. (Nykyäänhän noita kolestrolitasoja kytätään kovastikin. Ennen vanhaan ihmiset ilmeisesti vain kuolla kupsahtivat kalkkeutuneiden verisuonen tuomiin vaivoihin.)
  • Terveysopin mukaan tulee aina olla jotain vihreää, siispä koristele keitto persiljalla.

Nami, nami!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply