Onko oikein unohdella?

Tässä ostarissa menee pää pyörälle.

Ehdin jo ostaa kahdet vaelluskengät urheilukaupasta ennen kuin löysin Espiral-ostarin. (Spriaali)

Matkalaukulla on mittansa ja lentoyhtiöllä sääntönsä. Riskillä menin, kun vielä yhdet lenkkitossut ostin Espiralista. Riski kannatti, sillä matkalaukkuni oli keventynyt kuukauden aikana. Moni psykologisesti loppuunkulutettu vaatekappale sai reissun aikana uuden omistajan. Näin ainakin toivoin antaessani (tosi nolona) tai jättäessäni tavaroita hotellihuoneeseen kassissa roskiksen viereen.

Makukysymykset ovat vaikeita ja eri kulttuurien mieltymykset mahdottomia aavistaa. Siksi usein mietin, että kauheeta jos lisään jonkin alkeellisen lajittelumaan jätekuormaa. Onko oikein jättää tai peräti unohdella tavaroita? En tiedä, mutta niin teen. Unohtelen joskus tahallani , esimerkiksi puistonpenkille. Erityisesti jos lähistöllä näkyy rääsyisesti puettuja porukoita. Näin syntyy kotona kaappiin tilaa uusille ostoksille.

Ostamani vaelluskengät näyttivät hyvälaatuisilta. Myyjä vakuutteli vedenpitävyyttä. Jäälläkin pysyy pystyssä. Saas nähdä. Toisaalta, Ecuadorissa on paljon vaellusmahdollisuuksia ja lumihuippuja näkyy myös. Kai niitä kenkiä sitä ajatellen tehdään.

Espiral-ostari sijaitsee Mariscalin kaupunginosassa. Lähellä on myös Mercado Artesanal La Mariscal, katettu torialue, josta löytyy kaikki turistin tuliaistarve. Villapaitoja, ponchoja, peittoja, koriste-esinettä. Voi kun olisin jaksanut katsella alpakka-huivia.

Torilta tarttui mukaan kuitenkin yksi panamahattu. Yhden olin jo ostanut ennen Amazonille lähtöä. Kannattaa tarkistaa hattua ostaessa, voiko hatun viikata pienen pieneksi paketiksi. Se on hyvä ominaisuus matkustavaiselle. Molemmat hattuni viikattiin ja ne laitettiin vielä puuaskiin.

Panamahattu tekeillä. Nimestään huolimatta panamahattu on kotoisin Ecuadorista.

Panamahattu voi maksaa useita satoja dollareita.

Olisin ostanut keittokirjan ”Cocinemos con Kristi”, mutta se oli kaikkialta loppu. Espanjan ope kehui sitä. Se on kuulemma peruskeittokirja, josta suuri osa ecuadorilaisista on  keittiöoppinsa ammentanut. En minä niiden reseptien takia olisi kirjaa halunnut, vaan nimen. Tiedän jo entuudestaan mihin eksoottisen maan reseptit johtavat. Tavaat ensi hiki essussa tekstiä, sitten mittoja, tutkit uunia ja viimein toteat, että jokin raaka-aine vaatii uuden reissun ko. maahan.

Lentokiloista: Kosteat vaatteet painavat enemmän. Ja kosteita ne ovat Amazonin viikon jälkeen. Samoin kuin vaellusmatkoilta palatessa.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply