Suomen suurin matkablogiyhteisö

Mätäjoella ja vähän muuallakin – Espoo – Helsinki

Aika lähteä kaupunkikävelylle. Tärkeimmät varusteet maksukortin lisäksi ovat kunnon kengät. Reppu selkään. Reppuun vaihtovaatteet, pikku pyyhe, aurinkolasit, sateensuoja ja juotavaa.

Tämän kertainen kävelymme kesti reilut kolme tuntia. Espoo/Viherlaakso – Helsinki/Sofiankatu noin 17 km. Sofiankatu valittiin päätepisteeksi siksi, että halusimme maistaa paljon poristun Pizzeria Tribunalin tuotteita. Ravintola on erikoistunut napolilaisen pitsan valmistamiseen. Sitä varten tuotiin pitsauuni Italiasta asti. Pari tonnia painava uuni vaati alleen kestävät rakenteet ja sai sopivan tilan hakemisen aikoihin huomiota mediassa.

Espoosta Taliin: 1 ja 4. Kielot ja rentukat kukkivat nyt yhtä aikaa. 2) Kevyen liikenteen väylillä tapaa milloin minkäkinlaisia esteitä. Tässä jätelava, mutta ei siitä ole aikaakaan kun raahasin polkupyörääni ojanpohjia pitkin, koska pyörätiellä seisoi parakki. 3) Mätäjoki, voi mikä nimi! Siellä puskissa pongasi lintuharrastajat.

 

Matka jatkuu Talista Munkkiniemeen

1 ja 2. Entisessä toimistohuoneessani pelaa ilmastointi nykyään. Ns. Koneen talon toimistot muuttuvat pian julmetunhintaisiksi penthouse-asunnoiksi. 3) Siivouspäivä meneillään. Munkkiniemen puistotiellä kirppari. Sivukujilla miehittämätön kirppari . Laatikon sisältö odottaa ottajaansa.

 

Saa ottaa! Ja mehän otamme. Reilun kolmen tunnin kävelyn jälkeen palkinto.  Alkuun Gini ja Tonic ruokaa odottaessa. Pizzeria Tribunalissa GT tarjoillaan teräspillillä varustettuna. (Samanlainen putkilo kuin tyttäreni marsuilla. Nyt tiedämme miltä marsusta tuntuu. Mutta marsut eivät taida tietää, että meillä teräspillistä tulee vettä väkevämpää. ) Vertailun vuoksi tilasimme erilaiset GT:t, toisen palkintojakin saaneella suomalaisella ginillä ja toisen englantilaisella. Pizzeria Tribunali ei ota vastaan pöytävarauksia. Meillä kävi tuuri, sillä pääsimmme suoraan päytään. Siciliana maistui.

Helsingissä tapahtuu – Maailma on tullut kylään

Pakkohan Maailma kylässä -festareilla oli pistäytyä ennen kotiinlähtöä.

Reilu matkailu. Miten siirtäisi kauniit ajatukset käytäntöön? Olen suosinut paikallisia tuotteita ja palveluja jo kauan ennen kuin kukaan puhui reilusta matkailusta täällä Suomessa. Ei mitään pyhimyksenrengasta pään päälle! En vain ole osannut heti yhdistää mieltymystäni matkailun rahavirtoihin. Paikallinen on yksinkertaisesti ollut mielenkiintoisempaa. Miksi juoda tai syödä kansainvälisiä tuotteita, kun voi maistella jotain tyyystin erilaista. Tuota vesien roudaamista Ranskasta Kiinaan ja ties minne, en ymmärrä alkuunkaan. Paitsi jos kohteessa ei ole vettä.

 

Tässä syntyy hennatatuointi. Habiba taiteilee.

 

Ja kun on kerran maailma kylässä, pikku annos tiibetiläistä. Kokkina Tobden.

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply