Tanssi kuuluu kaikille

Tämän viikon tanssitunnilla tapahtui jotain, mikä laittoi ajattelemaan. Tanssistudion ovesta astui sisään kaksi sokeaa naista. He halusivat tulla tanssimaan.  Sekä opettajat että muut oppilaat olivat melko hämillään näistä tulokkaista, mutta lämpimästi heidät toivotettiin tervetulleeksi tunnille. Suoraan sanoen oma keskittyminen tunnilla oli täysin hukassa, kun vilkuilin koko ajan sivusilmällä, että miten näillä naisilla sujuu. Tanssikoulun omistaja piti naisille seuraa salin takaosassa ja yritti selittää heille liikkeet suullisesti parhaansa mukaan.

Miten vaikeaa voi olla tehdä liikkeet oikein, jos ei näe mitä tekee ja varsinkaan, jos ei ole ikinä elämässään nähnyt. Monesti tanssiopettajan puhe ei kerro kirjaimellisesti sitä, miltä liikkeen teknisesti pitäisi näyttää, vaan puhe lähinnä tukee liikettä. Oli upeaa nähdä, miten nämä naiset eivät vaikuttaneen välittävän tekivätkö ”oikein”, vaan jammailivat täysillä musiikin tahdissa ja tekivät asioita parhaansa mukaan. Heillä, jos joilla, näytti olevan hauskaa. Loppujen lopuksi, mitä sillä on väliä miltä näyttää tai mitä muut ajattelevat, jos vain itse nauttii tekemisestään. Tämän kaltaisissa tilanteissa oman elämän pikkuongelmat unohtuvat hetkessä.

Täällä ajankohtaista on niinkin mielenkiintoinen asia kuin veronpalautusten hakeminen. Jenkeissä tästäkin asiasta on tehty ihana paperisotku, jota harva tekee yksin. Veronpalautuksen saa helpoiten hoidettua ulkopuolisen firman kautta, joka toki ottaa palautuksesta provikkaa korvauksena tehdystä työstä. Ongelmana on, että harva näistä firmoista osaa hoitaa ulkomaalaisen veronpalautuksia ja M:lläkin on ollut ongelma saada apua yliopistoltaan.

Jotta pääsisin itse mahdollisimman vähällä ja tekisin kaiken oikein, niin päätin käyttää viisumisponsorijärjestön suosittelemaa firmaa. Heidän nettisivuillaan oli hieno laskuri, jonka avulla he arvioivat alustavan veronpalautussumman. Seuraavana vuorossa olisi papereiden täyttäminen ja kuittien etsintä, sillä kävi ilmi, että harjoitteluuni liittyvistä kustannuksista voisi saada rahaa takaisin. Ei toki tullut mieleen säilyttää joka ikistä kuittia. Takapakkia asiaan toi  myös se, että M löysi tästä kyseisestä firmasta todella huonoja arvosteluja, että alkoi epäilyttää koko homma. Voi olla, että teenkin sitten koko paperityön itse ja toivon, että jotain rahaa saan takaisin, vaikka se ei olisi yhtä iso summa kuin kyseinen firma lupasi.

Lähiviikkoina sain myös tutustua paikallisen terveydenhuollon palveluihin.  Kiitos matkavakuutuksen, käynti hoitui melkeinpä ongelmitta. Kävin paikallisessa Health Care -klinikassa, johon pystyi tekemään joko varauksen etukäteen tai kävelemään suoraan paikan päälle. En tosin suosittele kenellekkään kävelyä suoraan paikan päälle, sillä loppujen lopuksi odottelin siellä toista tuntia, koska kaikki ajan varanneet pääsivät edelleni. Itse lääkärillä käynti sujui loppujen lopuksi yllättävän hyvin, vaikka etukäteen jännitti englanniksi vaivan selittäminen, kun välillä se on vaikeaa suomeksikin. Lääkärillä käynnin maksun sain hoidettua suoraan matkavakuutustodistuksellani  ja lääkkeisiin pystyin hakemaan korvausta vakuutusyhtiöltä jälkeen päin kuittia vastaan. Eli aivan turhaan pelkäsin ja jännitin etukäteen, että miten homma hoituisi. Matkavakuutus on ihana asia. Suosittelen.

Viime viikonloppuna osallistuttiin Suomi seuran 50-vuotisjuhliin tai paremminkin 50-vuotis lounaaseen. Tilaisuus oli yllättävän kiva ja saatin uusia kontakteja. Ruoka ei tosin ollut suomalaista lukuunottamatta Runebergin torttua, joka ei nyt ihan maistunut siltä miltä pitäisi. Ohjelma koostui lähinnä puheista ja suomalaisesta klassisesta ja iskelmämusiikista. Juhlat olivat järjestäjinsä näköiset. Saa nähä mitä seuralle käy tulevaisuudessa, kun nykyinen maahaanmuutto on tehty niin vaikeaksi. Pelkäänpä, että Coloradon suomalaiset kuolevat ennemmin tai myöhemmin sukupuuttoon ellei muutosta tapahdu.

Lähiaikojen kelit eivät ole olleet henkilökohtaisia lemppareita. On ollut pakkasta ja kylmää ja saimme kokea ensi kertaa jenkkiläisen lumimyrskyn. Toisin kuin Suomessa kouluja suljetaan, autoilua vältetään, harrastukset perutaan ja ihmiset jumittuvat kotiin myrskyn ajaksi.

Lopuksi vielä tarinaa kevään riennoista kuvien muodossa.

Goldenin kotiWP_20150110_013

M:n synttäritarjoilut: voileipäkakkua ja tres leches -kakkuaWP_20150125_001

Avalanche vs Tampa Bay LightingIMG-20150222-WA0013

Rodeo ShowWP_20150116_010

Suomi-ikävään tekaistut Runebergin tortutWP_20150205_011

Pikku pyräkkä
WP_20150221_003WP_20150221_002WP_20150221_008

Eldora
WP_20150207_002(1)
WP_20150207_004(2)

Finlandia Foundation of Colorado 50 v.
WP_20150228_010

Ystävänpäivä – Loveland Fire&Ice Festival
WP_20150214_003

Copper Mountain
WP_20150307_001 WP_20150307_008

Laskettelupäivän herkku ”puolikas” Muchos Nachos
WP_20150307_016

Kolminkympin suojakerroin ja Coloradon aurinko teki sen taas!