Kävin ukkini kanssa heinäkuussa lentämässä pienkoneella Lappeenrannan ja Saimaan yllä. Ukki on joskus muutama vuosi sitten käynyt serkkuni kanssa vetämässä saman rundin ja siitä asti olen kinunnut vihjaillut, että minä haluaisin päästä myös. Tänä kesänä kerkesin kerrankin viettämään vähän pidemmän pätkän ukin ja mummon luona, joten saatiin vihdoinkin mahdutettua lento meidän aikatauluihin.
Tämä oli ensimmäinen kerta kun olin pienkoneen kyydissä ja aluksi vähän mietitytti, että keikkuukohan kone paljonkin ja alkaako pieni tila ahdistamaan. Itsehän välttelen siis Hulluja Päiviä, koska en kestä sitä, kun on liikaa ihmisiä liian pienessä tilassa. 😀 Mutta onneksi koneessa oli ihan riittävästi tilaa, vaikka se kovin pieneltä näyttikin. Ilmakin oli onneksi lähes tyyni ja kyyti hyvin tasaista. Oli kyllä mahtavaa nähdä tutut maisemat lintuperspektiivistä. Entisenä lentäjänä ukki osasi hahmottaa asiat ihan eri tavalla kuin minä, enkä olisi kyllä meidän mökkisaarta tunnistanut ylhäältä mitenkään, ellei ukki olisi sitä suoraan minulle osoittanut. Huikea kokemus kyllä, menisin koska tahansa uudestaan. 🙂 Ja tää todisti taas niin hyvin sen, että on meillä täällä Suomessakin aikas upea luonto!
