Lampaita niityllä. Keskellä teksti '5 vinkkiä Inariin'.

Lapin kesä kutsuu – 5 vinkkiä Inariin

Kesälomakausi lähenee, joten aika palata viime vuoden reissuihin ja jakaa vinkit Lapin kesään. Inariin kannattaa matkustaa jo Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan takia, mutta tässä postauksessa jaan parin Inarin reissun perusteella vinkkejä myös muihin nähtävyyksiin, luontokohteisiin ja majoitusvaihtoehtoihin.

1. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin Luontokeskus Siida

Viime kesän olin lähes kokonaan töissä, mutta viiden päivän vapaan koittaessa päätin heti suunnata roadtripille pohjoiseen ja lähteä katsastamaan alkukesästä remontin jälkeen avatun Siidan. Siidassa yhdistyy sekä saamelaismuseo että luontokeskus, mikä onkin ihan loogista, sillä saamelaiskulttuuri on tiiviisti sidoksissa luontoon. Päänäyttelyn nimi on Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme ja siellä on esillä runsaasti erilaisia esineitä, mutta myös digitaalista materiaalia, kuten saamelaista musiikkia kuunneltavaksi kuulokkeista.

Vanhoja esineitä museossa.

Tämä taisi olla itselle ensimmäinen museo, jossa kaikki tekstitkin olivat näytöillä perinteisten printtien sijaan. Varmasti fiksu valinta jo ihan sen takia, että kielivaihtoehtojakin oli paljon (ainakin kolme saamenkieltä ja suomi, ruotsi sekä englanti), mutta mahdollistaa myös tiedon päivittämisen ja virheiden korjaamisen jälkikäteen. Tilaa ympäröi upeat maisemat Ylä-Lapin luontokohteista ja näyttelyssä saisi kulumaan useita tunteja perehtymällä antaumuksella kaikkeen kulttuuriin, ilmastoasiaan, eläinjuttuihin ja luontokohteisiin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Digitaalisia näyttöjä, joissa luontokuvia museon näyttelyssä.

Lisäksi museorakennuksen takaa löytyy Siidan ulkomuseo, jossa vajaa kilometrin pituisella reitillä voi tutustua kulttuuriperintöön mm. erilaisten vanhojen hirsirakennusten sekä laavu- ja kotarakennelmien kautta.

Vanhoja hirsirakennuksia.

2. Ota patikointikohteeksi Pielpajärven tunnelmallinen erämaakirkko

Vietettyäni iltapäivän Siidassa, päätin lähteä iltalenkille kohti Pielpajärven erämaakirkkoa. Lähtöpiste on melko lähellä Siidaa Sarviniementiellä ja reitti parkkipaikalta kirkolle oli vajaa 5 km pitkä, eli yhteensä matkaa tulee lähemmäs 10 km. Erämaakirkko sijaitsee keskellä ei mitään, vanhan talvikylän paikalla. Luin hieman historiasta ja 1700-luvulla rakennettu puukirkko on siis ollut käytössä ensin 1800-luvun loppuun, ja se otettiin uudelleen käyttöön 1940, kun Inarin kylän kirkko oli tuhoutunut pommituksessa. Vielä nykyisinkin siellä järjestetään muutama jumalanpalvelus vuodessa sekä vihitään aviopareja.

Polku metsässä.

Reitti kulkee vanhassa metsässä ohittaen lampia ja järviä ja saapuu lopulta kirkkokentän laidalle, mistä löytyy päivätupa ja tulipaikka. Kävelin niityn poikki kirkolle ja puoli 8 aikaan illalla huomasin olevani ainut vierailija paikalla. Sain siis tutkia kirkkoa kaikessa rauhassa. Vaalea tila oli upea ja vei aikamatkalle vuosien taakse, jolloin kirkkokansa tuntui olleen huomattavasti lyhyempää, sillä polvet osuivat reippaasti edessä olevaan penkkiin näin 165-senttiselläkin. Kirkon tunnelmaa olisi voinut istua ihmettelemässä pidemmänkin aikaa, mutta lopulta oli lähdettävä paluumatkalle saunavuoron perässä. Tänne kannattaa ehdottomasti tulla, jos tulet Inariin tai olet ohikulkumatkalla pohjoisempaan.

Puinen vanha kirkko ja ympärillä paljon puita.
Vanha puinen kirkko sisältä.

Ennen kylälle paluuta sattui kuitenkin hauska kohtaaminen, kun paikalla ollut lammaspaimen paljastui ”vanhaksi tutuksi”. Kirkon pihassa on nimittäin lampaita, joita paimentamaan voi päästä, jos arpaonni osuu kohdalle. Haku Metsähallituksen paimenkohteisiin on yleensä alkuvuodesta ja paimenviikot ovat todella suosittuja. Joka tapauksessa, tämän viikon paimenen olin tavannut aikaisemmin kesällä Sallan kansallispuistossa talkooleirillä, jolla olin käynyt ottamassa kuvia työreissulla.

Toinen vaihtoehtoinen, hieman lyhyempi reitti kulkee kirkolle Pielpavuonosta, missä voi jäädä kyydistä Inarijärven risteilyltä. Paatit eivät kuitenkaan tietääkseni odottele matkaajia, joten tällöin pitää kävellä normaalia reittiä takaisin ja ellei parkkipaikalta saa sopivasti kyytiä, jatkaa matkaa jalkaisin vielä kylälle asti.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Lampaita niityllä.

3. Tee eväsretki Tuulijärven maisemakodalle

Jos aikaa on enemmän ja sää hellii, luontoretken suunnaksi voisi ottaa vaikkapa Otsamotunturin. Sinne en ole itse vielä kerennyt, joten tässä vinkki lyhyemmälle patikoinnille. Kun olin ensimmäistä kertaa Inarissa kesällä 2021, oli sää hieman sateinen ja aikaa ei ollut kovin montaa tuntia yliopiston (etä)orientaatiotapaamisen ja päivällisen välissä, joten lähdimme kaverini Suvin kanssa uhmaamaan sumusäätä Tuulijärven kodalle.

Puinen maisemakota järven rannalla. Sää on sumuinen.

Parkkipaikka sijaitsee noin 9 km päässä kylältä ja tunturimaastossa tunturikoivujen ja mäntyjen keskellä kulkeva reitti kodalle on vain 1,5 km yhteen suuntaan. Järkeilimme, ettei niin lyhyellä matkalla haittaisi, vaikka taivas repeäisikin kaatosateeseen, sillä pääsisimme nopeasti takaisin autolle ja kuivattelemaan. Tuulijärven maisemakota on kuin pieni mökki suurilla ikkunoilla järven suuntaan ja siellä passaa syödä eväitä huonommallakin kelillä.

Nainen kävelee metsässä sumuisessa säässä. Vieressä järvi, näkyvyys on huono.

4. Herkuttele ravintola Aanaarissa

Tuulijärveltä suuntasimme ruokapöytään palkittuun ravintola Aanaariin, jonne oli tehty pöytävaraus. Meidän vierailun jälkeen ravintolan koti, hotelli Kultahovi on muuttunut osaksi Wilderness-hotelliketjua, mutta ravintola jatkaa edelleen samalla nimellä ja ymmärtääkseni pitkälti samalla konseptilla lähiruokaa painottaen. Sisustus on kuitenkin muuttunut, ja itse haluaisin kovasti testaamaan ruuat uudistuneessa Aanaarissa. Parin vuoden takaisen viiden ruokalajin kokemuksen perusteella uskaltaisin kuitenkin ravintolaa suositella.

Aanaarin nettisivut kehottavat kokemaan Inarin villin luonnon kaikilla aisteilla, ja juuri tämä eri aistien huomiointi on jäänyt erityisesti ravintolakokemuksesta mieleen, samoin kuin monipuolinen alkoholiton juomapaketti. Annoksissa oli jänniä tekstuureja, sumua ja savuntuoksua, ja juomapakettiin kuului perinteisten holittomien viinien sijaan tuolloin esimerkiksi kuusenkerkkä-nokkoskomucha ja koivunmahla-hunajamehu.

Ravintola sijaitsee siis nykyään Wilderness Hotel Juutuassa, aivan Juutuanjoen rannalla. Lähiruokaa saa nautiskella joen kuohutessa vieressä. Edelleen Aanaarista näyttää löytyvän a la carten lisäksi sesongeittain vaihtuvat 3 ja 5 ruokalajin menut.

Nainen fine-dining-ravintolassa.
Annoksia fine-dining-ravintolassa.

Ps. Juutuanjokea kiertää myös noin 6 km pituinen Juutuan polku, mutta me käytiin vain pikaisesti Jäniskosken kohdalla kävelemässä, ennen kuin rankkasade yllätti.

Riippusilta kosken yllä ja nainen seisomassa joen laidalla.

5. Majoitu mukavasti järven rannalla

Inarista löytyy jonkin verran majoitusvaihtoehtoja ja itse yövyin viime kesänä Wilderness Hotel Inarissa. Olin ottanut matkaan myös teltan ja riippumaton, mutta loman ensimmäisen yön halusin viettää vähän ylellisemmissä oloissa. Inarijärven rannalla sijaitsevalta hotellilta on muutama kilometri matkaa kylälle ja sieltä löytyy perinteisten hotellihuoneiden lisäksi erilaisia mökkejä ja lasikatollisia revontulikotia. Itse majoituin hotellihuoneessa ja aamupalan lisäksi settiin kuului myös oma puolen tunnin saunavuoro maisemasaunassa järven rannalla. Järvimaisemat avautuvat myös päärakennuksen ravintolasta, jossa aamupalakin on tarjolla. Museokortilla saa muuten tänäkin kesänä pienen alennuksen hotellista!

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Hotellihuone, jossa parisänky. Vieressä kuva maisemasaunasta, jossa suuret ikkunat.
Hotellin aamupala. Ikkunasta näkyy järvimaisema.

Budjettimajoitusta löytyy esimerkiksi Uruniemi Campingista. Täällä oltiin pari vuotta sitten yö sekä mennessä että tullessa Kevon vaellukselta, ja halvimmat mökit taisivat olla muutaman kympin jaetuilla wc-tiloilla. Tämä leirintäalue sijaitsee samalla suunnalla Wilderness hotellin kanssa, hieman lähempänä Inarin keskustaa. Ei siis mitään suurta luksusta, mutta jos esimerkiksi telttailusuunnitelmat tekee mieli perua sadekelin vuoksi, niin näppärä vaihtoehto.

Mökki järven rannalta auringonlaskun aikaan. Vasemmalla kuva mökistä sisältä.

Onko Inari sulle tuttu kohde? Mitä lisäisit listan jatkoksi?

Kuvat minusta: Suvi Talja

Previous Post

You Might Also Like

3 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 21.5.2023 at 14:36

    Hyviä vinkkejä! Tuo Siidan museo-osuus on meiltä edelleen käymättä, vaikka luontokeskuksen puolella taannoin kävimmekin, taisi olla juuri silloin, kun siellä oli remontti menossa. Niin ikään Pielpajärven erämaakirkko on käymättä. Kiinnostaisi kovasti, mutta jotenkin nuo janareitit eivät yleensä niin innosta, jos sinne olisi rengasreitti olemassa, varmasti olisi tullut jo käytyä.

    Vaika kesävinkeistä olikin kyse, niin täytyy mainita, että tuo mainitsemasi Otsamotunturi oli ihan järjettömän hieno, ainakin pari vuotta sitten ruska-aikaan. Emme ole siitä (vieläkään) ehtineet kirjoittamaan, mutta häkeltyneitä olimme.

    • Reply miffas 22.5.2023 at 14:40

      Kannattaa ehdottomasti käydä Siidassa joku kerta nyt uudistuksen jälkeen, sitoutuu jotenkin tosi kivasti esiin siellä sekä museon että luontokeskuksen asiat 🙂 Ja joo, ymmärrän hyvin tuon janareittien välttelyn, itekin tulee suosittua rengasreittejä paljon enemmän, mutta tuonne kyllä suosittelen retkeilemään siitä huolimatta. Tuo Otsamo täytyy kyllä ottaa kohteeksi ensi reissulla!

  • Reply Informatika 22.5.2023 at 11:31

    Kiitos jaetusta matkavinkistä Inariin! Kuulostaa siltä, että olet viettänyt mielenkiintoisen ajan ja nauttinut monista upeista kohteista ja aktiviteeteista Lapin alueella. Please visit tel u

  • Leave a Reply