Suomen suurin matkablogiyhteisö
kaksi naista istuu kevon kanjonin reunalla

Upea Kevon kanjoni – 63km vaellus Kevon luonnonpuistossa

Oletko kuullut Kevon kanjonista? Se on mielettömän upea kanjoni Utsjoella Kevon luonnonpuistossa, mutta siellä vierailu ei ole ihan helpoimmasta päästä. Kanjonille päästäkseen on nimittäin ensin vaellettava noin 25km Kevon reittiä. 

Lähdimme Kevon reitille kaverini Suvin kanssa melko spontaanisti elokuun kesälomalla. Kevon vaellus oli kyllä molempien bucket listillä, mutta molemmilla oli haaveissa ruskavaellus. Sille ei kuitenkaan tänä vuonna olisi ollut riittävästi aikaa, joten päätettiin lähteä vaeltamaan loppukesästä, kun Inarissa jo valmiiksi oltiin ja yhteistä lomaa oli edessä kokonainen viikko. Edellisenä päivä oltiin juostu Pyhällä puolimaraton, joten vasta aamupäivällä tehtiin päätös, että jalat ei ole liian väsyneet, ja alettiin selvittää auton siirron mahdollisuutta ja suunnitella listaa ruokakauppaan.

Auton siirto Kevolla

Auton siirtomahdollisuuksia Kevon reitille on varmaankin useampia, mutta meidän lyhyellä varoitusajalla saatiin Kenestuvalta kuljettaja kiinni ja siirto onnistui muutaman tunnin varoajalla. Ajettiin auto ensin reitin loppuun Kenestuvalle, josta kuski hyppäsi kyytiimme ja ajettiin sitten Sulaojalle reitin alkuun. Siellä me hypättiin kyydistä ja kuski ajoi auton takaisin päätepisteeseen, jossa oli avaimille lukolliset säiliöt, samaan tyyliin kuin monissa lomamökeissä.

Nainen rinkka selässä pitkospuilla

1. päivä: Sulaoja (Suttesája) – Ruktajärvi (Ruktajávri) noin 12km

Päästiin lopulta liikkeelle noin puoli viiden aikaan iltapäivällä ja vaellettiin ensimmäiset 12km Ruktajärvelle. Maasto oli helppokulkuista ja kulki pitkään tunturikoivikossa harjulla kahden järven välissä.

Päätepisteenä oli reitin ainoa autiotupa, jossa päätettiin yöpyä ensimmäinen yö.

Kaksi naista rinkat selässä Kevon reitilläAutiotupa Kevon luonnonpuistossa

2. päivä: Ruktajärvi (Ruktajávri) – Fiellun putous (Fiellogahjohka) noin 18km

Toinen vaelluspäivä Kevon luonnonpuistossa oli kunnon nähtävyyspäivä. Tälle osuudelle osuu sekä Kevon kanjoni että Fjellun (tai Fiellun) putous. Wikipedian mukaan Kevon kanjoni on Suomen suurin rotkolaakso, iältään yli miljoonia vuosia. Kuvat ei tee sille minkäänlaista oikeutta, paikka oli todella vaikuttava. Kevon reitin voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa, mutta etelästä pohjoiseen kuljettaessa kanjoni avautuu yhtäkkiä todella näyttävästi, joten suosittelen siksi vaellusta juuri näin päin Sulaojalta Kenesjärvelle.

Kanjonin ja putouksen välillä on mukavasti nousua ja kivikkoa, ja lopussa vielä kunnon portaat alas Fiellulle. Juuri ennen telttailualuetta on vielä ylitettävä joki. Sitä varten on vaijerikahlaamo ja kannattaakin varata mukaan jotkut hyvät joenylityskengät, jotka eivät putoile pois jaloista pienessä virtauksessa kahlatessa.

Fiellun vesiputous oli myöskin yllättävän näyttävä, melkein tuntui kuin olisi jossain Balilla putouksia jahtaamassa. Putouksen yhteydessä on telttailualue, jonne jäätiin yöksi. Alue oli aika suosittu, sillä seuraavalle telttailualueelle oli lähemmäs 10 kilometriä.

nainen selkä kohti kameraa, taustalla kevon kanjoni ja vesiputousnainen kahlaamassa joen ylinainen kulkee jyrkissä rappusissa kevon kanjonissa

3. päivä Fiellun putous (Fiellogahjohka) – Gaskkamuš Njaggaljávri noin 22km

Noin kolmen kilometrin päässä putoukselta vastaan tulee risteys, josta voisi kääntyä Kuivin reitille. Kyseessä on 86,5km rengasreitti takaisin Ruktajärvelle, eli reitin ensimmäiset 12km kuljetaan uudelleen toiseen suuntaan Sulaojalle palattaessa.

Kolmantena päivänä saatiin hieman sinistä taivasta meidän reissulle ja reitti oli aikamoista ylös-alas-vaihtelua. Jokia ylitettiin taas kahlaamoista ja päivän päätteeksi vastassa oli loputtoman pitkät rappuset alas joen varteen kauniille telttailualueelle, jossa saatiin olla aivan yksin. Teltta-alueilla oli myös aina pieniä katoksia, joista löytyi puisia alusia telttoja varten.

kyltti Kevon reitillä ja valkoinen kivinainen istuu rinkka selässänainen vaeltaa tunturissanainen rinkka selässä jyrkissä rappusissa

4. päivä Gaskkamuš Njaggaljávri – Kenesjärvi (Ganešjávri) noin 11km

Viimeisenä päivänä aamu oli uskomattoman kaunis telttailualueella ja oli vaikea uskoa, että sateet tulisivat vielä iltapäivän aikana. Tavoitteena oli päästä ennen sateita reitin loppuun ja pidettiin vähän nopeampaa vauhtia yllä edellisiin päiviin verrattuna. Vastassa oli muun muassa lyhyt jyrkempi pätkä, jossa oli köysi kiipeilyn apuna, sekä reitin viimeinen vaijerikahlaamo.

Reitti oli aikaisempien päivien vaihtelevaan avotunturiin ja kanjonin pohjaan verrattuna huomattavasti metsäisempää ja lopussa oli myös pitkä pitkospuu-osuus.

kaksi naista teltan edessäaamupalaa trangiallajokimaisema kevon reitillänainen kiipeilee köyden varassa

Kokonaisuudessaan Kevon reitti nousi ehdottomasti mun suosikkivaelluksiin ja lähtisin ehdottomasti uudelleen ruskan aikaan, jolloin maisema olisi taas ihan erilainen. Myös Kuivin reitti voisi olla kiva, koska kyseessä on rengasreitti eikä auton siirron kanssa tarvitsisi säätää lainkaan. Kuivin reitillekin osuu sekä Kevon kanjoni että Fjellun putous, joten se voisi olla hyvä vaihtoehto ensi vuoden ruskareissulle. Tänä vuonna ruskareissu suuntautui Kilpisjärvelle ja sieltä yritän pian laittaa kuvia ja kertomusta tännekin.

Ootko käynyt jo Kevolla tai onko se ehkä suunnitelmissa? 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

11 Comments

  • Reply Eveliina / Reissukuume 17.10.2021 at 22:50

    Nimenä tämä oli tuttu, mutta herranjestas miten mielettömän hieno paikka tuo on! P-a-k-k-o päästä itsekin!

    Kiitos postauksesta, en ole aikoihin innostunut mistään näin paljon 😀

    • Reply miffas 20.10.2021 at 17:51

      Ihana kuulla, että innostus syttyi. Tuo oli kyllä livenä tosi upea, kannattaa ehdottomasti mennä 🙂

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 17.10.2021 at 23:08

    En ole käynyt Kevolla, mutta paikka on kyllä tuttu. Vaikka patikoin välillä useamman kymmenen kilometrin päivämatkoja, niin pidän enemmän päiväpatikoista ja mieluusti haluan yöksi sänkyyn nukkumaan. Jos näitä pidempia monen päivän patikoita tulisi koitettua, Kevo olisi aika vahva ehdokas heti ensimmäiseksi.

    Paljonko tua auton siirtäminen maksoi?

    • Reply miffas 20.10.2021 at 17:53

      Kevoa voin kyllä todellakin suositella, jos iskee innostus useamman päivän vaellukselle.
      Autonsiirto oli muistaakseni n. 120€ + tietty bensat 🙂

  • Reply Mari / kodinvaihtaja/ 20.10.2021 at 06:00

    Tää on ollut mun suunnitelmissa, mutta sitten tullut mieleen, että onhan näitä kanjoneita ja vesiputouksia heti Norjan puolella helpomminkin saavutettavissa. Upeahan tämä kyllä on ja pitkänä vaelluksena irtiotto arjesta!

    • Reply miffas 20.10.2021 at 17:54

      Hahah joo Norja on kyllä aina hyvä vaihtoehto, kovasti tekis sinne taas mieli lähteä… Mutta ehottomasti kyllä suositus Kevolle, jos iskee innostus pidemmälle vaellukselle 🙂

  • Reply Elina / elinanmatkalaukussa 21.10.2021 at 22:08

    Rengasreitit on aina kivoja, joten kuinkahan pitkä tuo Kuivin reitti siis on? Kevo on kyllä nimenä tuttu ja oon siitä kans haaveillut vaelluskohteena. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun jotain konkreettista Kevosta luin, mahtavaa! Kevon kanjoni on kyllä koettava! Eikä tuo matkakaan ole ylitsepääsemättömän pitkä kun jakaa useammalle päivälle.

    • Reply miffas 22.10.2021 at 10:06

      Kannattaa kyllä ehdottomasti suunnata Kevolle! Ei tosiaan mikään mahdoton matka, mutta vaatii kyllä useamman retkipäivän 🙂 Tuo Kuivin reitti on sen 86,5km, vähän siis vielä Kevon reittiä pidempi. Varsinainen rengasosuus alkaa Ruktajärveltä, eli ekat ja vikat 12km on samat Sulaojalta Ruktajärvelle ja takasin.

  • Reply Kaukokaipuun Monni 23.10.2021 at 16:23

    IHANAA! Kiitos tästä, aivan mielettömän hyvä artikkeli! Kevon kanjoni on ihan tuossa vieressä ja silti se on saanut odottaa vuoroaan. Onneksi nyt pääsin sinne edes näiden kuvien kautta.

    Sopiiko linkittää tämä omiin Lappi-vinkkeihin? On niin hyvä kirjoitus, että varmasti Kaukokaipuustakin löytäisi tänne uusia lukijoita. 🙂

    • Reply miffas 7.11.2021 at 21:31

      Voi ihana, kiitos! Mennyt ihan ohi tämä kommentti, mutta siis toki saa linkittää 🙂 Kevo on kyllä upea, ehottomasti sellanen paikka, johon haluun palata uudelleen .

  • Reply kiiom mikko 27.8.2022 at 13:58

    70-kymmenluvulla kanjonija pohjosest etelääv verkallee askeltaessanj vahvast tunsin, että jokkaesen suomalaesen nuorem, mieluust vanhemmanniip pitäsj vähintään kerra elläessään tämä kokkee. toella vaekuttava elämys!!!…yksinäenen kapustarinta kanjonil laejjalla, aotijon-näkösessä maesemassa ikkäänku issoo iäneev valittamassa…kevojoem mustassa suvannossa uijjessaenj aevanku avaruuvvessa leijjuin…fiellun yläpuolla vaalee, luonnol luaja uima-allas ja meikä siinä pulikoemassa…kuultokuvija kotona katellessa huomasim puttouksen kuohuissa kaoniin naesen sivukuvan kuin viehättäväv vellamo veen emännän siinä viksuillev vajeltajillen näöttäötymässä…

  • Leave a Reply