Suomen suurin matkablogiyhteisö
kaksi naista istuu retkituoleissa rannalla, taustalla vuori

Senjan saari – vuonoja, vuoria ja peikkoja Pohjois-Norjassa

Senjan saari vuonoineen ja vuorineen on loistava roadtrip-kohde lyhyemmällekin Norjan reissulle. Ajomatkat ovat melko lyhyitä verrattuna Lofootteihin ja upeiden maisemien lisäksi myös vaellusreiteistä löytyy valinnanvaraa. Ja jos retkeilystä tarvitsee välipäivän, voi aina viettää rantapäivän tai lähteä hämmästelemään kummallisia trollihahmoja Senjatrollet-puistoon…

Senjan nähtävyydet

Meidän viime kesän Pohjois-Norjan roadtrip jatkui Andenesista autolautalla Senjan puolelle Gryllefjordiin. Suunnitelmia ei juurikaan ollut, vaan ajeltiin kaikessa rauhassa kohti Ersfjordin rantaa, jonne tähdättiin yöksi. Matkan varrelta löytyi muutamia kivoja näköalapaikkoja, kuten Bergsbotn ja Tungeneset, sekä erittäin hämmentävä Senjatrollet-puisto täynnä omituisia peikkohahmoja. Paikalla on aikaisemmin ollut valtava peikko, jonka sisällä on ollut pieni huvipuisto, mutta koko komeus paloi vuonna 2019 ja kesällä 2020 paikalla oli enää pienempiä peikkoja sekä kahvila matkamuistoineen. Jos oudot nähtävyydet kiinnostavat, niin täällä kannattaa pysähtyä.

näköalapaikka vuonossa senjan saarella
Senjatrollet-puiston trollihahmoja

Majoitus löytyi Ersfordstrandalta

Senjalta löytyy kivan oloisia huoneita ja mökkejä eri budjeteille, mutta me jatkettiin edelleen telttailua. Telttapaikaksi valittiin Ersfjordstranda, josta oli enää noin puolen tunnin ajomatka seuraavan päivän vaellusreitin alkuun. Ersfjordin rannalla on turha uneksia omasta rauhasta, mutta näkymät ovat kyllä upeat ja rannalta on ihana pulahtaa Jäämereen. Aamulla nähtiin parin lapsen pulikoivan meressä kumiflamingon selässä, heitä ei tainnut jääkylmä vesi häiritä. Ja bajamajoja inhoaville ilouutinen – rannalla on myös kultainen vessa.

Suomalaisia kaikkialla

Olin etukäteen kuullut paljon juttua siitä, kuinka Lofootit on lähestulkoon pilalla turisteista ja Senjalta löytyy vielä aitoa oikeaa norjalaista menoa. No, meidän kokemus oli melkein päinvastainen. Koronan takia ulkomaalaisia turisteja ei juurikaan ollut ja Lofoottien puolella tavattiin lähinnä norjalaisia. Senjalle ehdittäessä tuntui siltä, kuin koko Suomi olisi lähtenyt Norjaan – joka puolella kuului suomea ja tiellä näkyi jatkuvasti Suomen rekkareita. Autolautallakaan ei ollut lainkaan ruuhkaa Senjalle päin, mutta satamassa vastassa oli pitkät jonot, joten uskoisin suurimman osan aloittaneen reissunsa Senjalta ja jatkaneen sitten Lofootteja kohti. Luultavasti tilanteen normalisoituessa Lofooteilta kuitenkin löytyy ne suuremmat turistilaumat.

teltta ja retkituolit ersfjordstrandan rannalla senjan saarella

Segla-vuori ja vaellus Hestenille

Segla-vuoren huiputus on varmastikin tunnetuin vaellusreitti Senjalla, mutta me jätettiin se tällä kertaa kokonaan väliin ja kivuttiin viereiselle Hesten-vuorelle. Näissä kuvissa taustalla näkyy Segla-vuori Hesteniltä kuvattuna. Suurimmaksi osaksi polku oli melko helppokulkuista ja vasta lähellä huippua joutui hiukan kiipeilemään. Hesten nousee 556 metrin korkeuteen ja matkaa huipulle oli noin kaksi kilometriä.  Autot piti parkkeerata sekä Seglalle että Hestenille lähdettäessä samaan paikkaan Montessorikoulun taakse ja sieltä oli noin puolen kilometrin kävely kylän läpi varsinaisen Hestenin reitin alkuun.

Meillä oli alun perin suunnitelmissa huiputtaa mahdollisesti myös Segla, mutta ei jaksettu lähteä reitille enää samana päivänä Hestenin jälkeen. Tehtiinkin sitten suunnitelmien muutos ja päätettiin jatkaa matkaa illaksi Tromssaan. Jäipähän jotain seuraavallekin reissulle. Näiden vuorten lisäksi Senjan saarelta löytyy toki muitakin kivoja reittejä ja meille suositeltiin ainakin kovasti Husfjelletin reittiä, joka on hieman pidempi, mutta samalla myös loivempi.

nainen vaeltamassa hesten-vuorella, taustalla Segla-vuoren huippu

Onko sulla joku lempparipaikka Senjalla? Tai mitä haluisit siellä erityisesti nähdä?

Previous Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply