Suomen suurin matkablogiyhteisö

Hossan kansallispuisto: Jylhiä maisemia Ölökyn ylityksellä

Hiekka pöllysi takanamme, kun ajoimme mutkaista hiekkatietä kohti Julma-Ölkkyä. Olin laittanut navigaattoriin osoitteeksi Julma-Ölkyntie 86 ja toivoin päätyvämme parkkipaikalle piakoin. Tie oli huonossa kunnossa enkä olisi halunnut ajaa sitä enää metriäkään. Tien alussa oli lukenut ”ajaminen omalla vastuulla” ja se oli saanut epäilykseni heräämään. Muita kulkijoita ei näkynyt, ellei lasketa paria poroa ja yksinäistä autoa, joka kuului jollekin hillan poimijalle. Mietimme ollaanko edes oikealla tiellä.

Kai nyt Julma-Ölkky kiinnostaa kuumimpaan kesäsesonkiin muitakin kuin meitä.

Mielessä pyöri myös uhkakuvat rengasrikosta. Sepelitie kun ei ollut kovin armollinen auton renkaille. Kun pääsimme navigaattorin mukaan perille, näkyi ympärillä vain metsää eikä mitään opasteita kansallispuiston reiteistä. Tien alussa oleva kyltti oli näyttänyt Julma-Ölkyn olevan pidemmällä, joten meidän ei auttanut muu kuin uskoa sitä ja jatkaa matkaa. Joko netistä löytämäni osoite oli väärä tai navigaattori-parka oli mennyt korpimetsässä sekaisin.

Huokaisin helpotuksesta, kun Julma-Ölkyn parkkipaikka vihdoin tuli vastaan. Vastakkaisesta suunnasta tuli asuntoautojen letka ja myöhemmin selvisi, että se olisi ollut lyhyempi reitti. Tämä selitti sen, miksi tiellä ei muita kulkijoita näkynyt.  Vaihdoimme vaelluskengät jalkaan ja jätimme pölyisen auton parkkipaikalle.

olokyn-reitit

olokyn-kyltit

Ennen patikointia ostimme jätskit ja kahvit lähtöpaikalla olevasta kioskista. Kyselin samalla venekuljetuksista, joilla pääsisi rotkojärvelle. Kyydit lähtivät kuulemma sen mukaan miten veneajelulle oli tulijoita. Sen tarkempaa aikataulua niille ei ollut. Veneretki kiinnosti, mutta päätimme miettiä sitä uudestaan patikoinnin jälkeen. Ensin  kuitenkin suuntaisimme viiden kilometrin pituiselle Ölökyn ylitykselle. 

Julma-Ölkky ja sen reitit

Julma-Ölkky sijaitsee Hossan kansallispuistossa Kainuussa, lähellä Suomussalmea. Kanjonia ympäröi jylhät kalliot ja mäntymetsät. Julma-Ölkyn rotkojärvi on noin kolmen kilometrin pituinen ja kapein kohta on vain 10 metriä.  Järven ympäri kiertää 10 kilometrin pituinen Ölökyn Ähkäsy. Vuonna 2017 rotkojärven yli rakennettiin riippusilta, jonka kautta matkan voi puolittaa. Tätä reittiä kutsutaan Ölökyn ylitykseksi. Molemmat reitit ovat vaativia eikä niitä suositella pienille lapsille. Jalkaan kannattaa laittaa hyvät kengät, koska reitit ovat kivikkoisia ja epätasaisia.

olokyn-ylitys-alkumatka

olokyn-ylitys-mantymetsa

olokyn-ylitys-maki

Aluksi polku oli helppokulkuista, mutta pian se muuttui haastavammaksi juurakoiden, kivien ja jyrkkien nousujen sekä laskujen vuoksi. Kun muutama hyttynen istahti kädelle ja niiden kaverit alkoivat hyöriä ympärillä, oli aika kaivaa repusta pullo hyttyskarkotetta. Suihkutin sitä iholle ja se toimi hyvin. Inisijät pysyivät pienen matkan päässä.

Pian kauempaa alkoi kuulua ukkosen jyrinää. Sitä emme onneksi päällemme saaneet, mutta kunnon sadekuuro alkoi ropista niskaan. Yritimme pitää sadetta ison puun alla, mutta koska siitä ei lopulta ollut merkittävää hyötyä, jatkoimme matkaa. Kuuro loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin, mutta siinä ajassa se ehti kastella meidät läpimäriksi. Kameran ja puhelimet saimme onneksi pelastettua reppuun pienen muovipussin sisään.

Riippusilta Ölökyn ylityksen puolivälissä

Harjun päällä vesi pilkotti puiden takaa, mutta näkymät eivät vielä päässeet oikeuksiinsa. Arvelimme, että maisemat paranevat myöhemmin ja niinhän siinä kävikin. Riippusilta oli reitin puolessa välissä ja sinne laskeuduttiin jyrkkää ja kivistä polkua pitkin. Laskeutumisessa auttoi köysikaide, josta sai tukea tiukimmissa kohdissa.

olokyn-ylitys-maisema

olokyn-ylitys-riippusilta-ylhaalta

olokyn-ylitys-koydetKun pääsimme riippusillalle takaamme kuului huutoja ja kirkaisuja, kun takana tuleva porukka yritti selviytyä jyrkästä laskeutumisesta. Vaikka siihen mennessä olimme saaneet kulkea omassa rauhassa, alkoi sillan kohdalle muodostua pieni jono. En nähnyt missään ohjetta kuinka monta henkilöä sinne sai mennä yhtäaikaa, mutta annoimme edellä kulkevan seurueen mennä ensin. Kun he pääsivät toiselle puolelle ja olimme astumassa sillalle, toiselta puolelta pariskunta huuteli saisivatko he tulla ensin. Annoimme tilaa, mikä aiheutti meidän takana olevissa pientä mutinaa.

olokyn-ylitys-hossa

julma-olkky

julma-olkky-rotkojarvi

Puolessa välissä riippusiltaa jäimme hetkeksi katselemaan ja kuvaamaan maisemia. Oli todella kaunista ja sitä näkymää olisi voinut ihailla pidempäänkin, ellei takana oleva porukka olisi alkanut kopistella kannoille. Sillan toisella puolella meitä odotti yksi reitin haastavimmista kohdista; kivikkoinen nousu ja metallikierreportaat kanjonin päälle. Kivikossa oli taas köysi apuna. Kun pääsimme kallion päälle, istahdimme hetkeksi vetämään henkeä ja ottamaan vesihörpyt.

olokyn-ylitys-riippusilta

olokyn-ylitys-kivikkoinen-nousu

olokyn-ylitys-nakyma-sillalle

olokyn-ylitys-metalliporaat

Kanjonin päällä on hyvä pysähtyä tauolle. Eväiden valinnassa tulee kuitenkin huomioida, ettei Ölökyn ylityksellä ole tulentekopaikkaa eikä laavua. Jos kiertää pidemmän 10 kilometrin reitin, sen päästä löytyy laavu. Meillä ei ollut eväitä mukana, koska arvelimme pärjäävämme viiden kilometrin lenkin ilman niitäkin. Vettä sen sijaan kului, koska päivä oli helteinen.

olokyn-ylitys-pitkospuut

julma-olkky-nakyma-rotkojarvelle

olokyn-ylitys-veneLoppureitti oli helppo kivikossa kulkemisen jälkeen, vaikka pieniä nousuja sielläkin tuli vastaan. Polku kulki osittain kanjonin reunalla ja siinä pääsi vielä ihailemaan kauniita maisemia. Meillä meni reitin kiertämiseen reilut pari tuntia. Loppumatkasta mietimme mitä tehdään veneajelun kanssa. Tytär halusi käydä Hossan poropuistossa, joten jätimme veneretken väliin.

Saattaisit olla kiinnostunut myös:
Roadtrip pohjoiseen
Lampivaaran ametistikaivoksella Luostolla
Suomen kauneimmalla maantiellä Tenojoen varressa
Kilpisjärven mahtava Saana

Merjan matkassa -blogia voit seurata myös FacebookissaInstagramissa ja Blogit.fi:ssä

Previous Post Next Post

You Might Also Like

20 Comments

  • Reply Eveliina / Reissukuume sunnuntai, 8 elokuun, 2021 at 15:16

    Jaksan aina ihmetellä, miten vaikeaa luontopoluille ja -kohteisiin on välillä löytää 😀

    Kiva että on reittejä, joista löytyy myös vähän haastetta 🙂 Muutenkin vaikuttaa mielenkiintoiselta kohteelta, jonne olisi kiva jossain vaiheessa päästä 🙂

    • Reply Merja / Merjan matkassa keskiviikko, 11 elokuun, 2021 at 17:35

      Kiitos Eveliina! Äläpä muuta, multa jäi kerran koko luontopolku löytymättä, kun sen lähtöpaikkaan ei ollut kunnon ohjeita missään 🙂

  • Reply Teija / Lähdetään taas sunnuntai, 8 elokuun, 2021 at 19:10

    On kyllä tosi kaunis reitti! Me käväisimme Hossan kansallispuistossa viime kesänä, mutta meille ei jäänyt aikaa kiertää näin pitkää reittiä. Hossasta jäi kuitenkin tosi hyvä kuva ja lähden kyllä vielä joku päivä sinne uudelleen.

    • Reply Merja / Merjan matkassa keskiviikko, 11 elokuun, 2021 at 17:37

      Kiitos Teija! Hossassa olisi kiva kiertää joku muukin luontopolku. Kalliomaalausten luo olisi ollut myös oma reitti, mutta sinne ei aika nyt riittänyt.

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin sunnuntai, 8 elokuun, 2021 at 19:11

    Ölökyn Ähkäsy ja Ylitys ovat mukavia reittejä. Ollaankin oltu siellä pariin kertaan, kesällä ja sitten ruska-aikaan. Pidemmän reitin osalta vasen puoli on muuten kokonaisuudessaan huomattavasti raskaanpi ja paluu myötäpäivään kierrettäessä puolestaan selvästi helpompi. Ja niin, auto on kyllä aina tuolla käydessä aivan pölyssä! 😀

    • Reply Merja / Merjan matkassa keskiviikko, 11 elokuun, 2021 at 17:44

      Toiko teidän mielestä pidempi reitti maisemien osalta jotain ekstraa? Olen kuullut monelta ettei, mutta riippuu tietysti aina vastaajan omasta mielipiteestä 🙂 Ylitys riitti meille ainakin tältä erää enkä usko, että ihan lähivuosina noille reiteille tulee uudestaan mentyä.

      • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin perjantai, 13 elokuun, 2021 at 01:11

        Ei juurikaan. Siellä 5 km kääntöpaikalla on pätkä varsin kaunista suomaastoa, mutta se nyt ei tuolla ole ”se juttu”. Siltä viimeiseltä 2,5 km paluupätkältä on käytännössä yhtä hyvät maisemat kuin pidemmällä reitillä.

  • Reply Stacy Siivonen perjantai, 13 elokuun, 2021 at 10:53

    Tämäkin paikka on muuttunut kovasti siitä, kun kävin siellä. Olisikohan vuosi ollut 1985 tai jotain. Joka tapauksessa silloin pääsin järvelle veneellä. Sieltä myös teoreettisesti näki kalliomaalaukset. No, mitään riippusiltaa ei siihen aikaan ollut ja luonnonrauhaakin oli enemmän.

    • Reply Merja / Merjan matkassa maanantai, 16 elokuun, 2021 at 18:21

      Kiitos Stacy! Julma Ölkky on varmasti ollut erilainen paikka 80-luvulla kuin tänä päivänä, jo pelkästään väkimäärän vuoksi. Riippusiltakaan ei taida kovin vanha olla.

  • Reply Terhi perjantai, 13 elokuun, 2021 at 14:03

    Aika haastavan tuntuinen reitti. Kyllä tuo Ölökyn ähkäsy on niin sopiva nimi pitemmälle reitille 🙂
    Tyypillistä, että kun itse on ajanut jotain maailmanlopun haastavinta reittiä paikalle niin toiselta puolen saapuu iloinen autokaravaani hyvää tietä pitkin.

    • Reply Merja / Merjan matkassa maanantai, 16 elokuun, 2021 at 18:22

      Kiitos Terhi! Se toinen tie oli myös hiekkatie, mutta lyhyempi 🙂 Koska menimme käymään poropuistossa ennen Luostolle lähtöä, meidän ei tarvinnut ajaa sitä karmeaa tietä enää takaisin. Huh!

  • Reply Maarit - niceMatkaaja perjantai, 13 elokuun, 2021 at 14:37

    Tunnustan tyhmyyteni: piti oikein kartasta tarkistaa, missä Hossan kansallispuisto sijaitsee. Ja johan selvisi. Samalla selvisi myös, että autottomalle helsinkiläiselle ihan liian kaukana. Harmin paikka, sillä johan oli komeat maisemat ja komea reitti! Mielelläni tuon taivaltaisi. Itse patikoin heinäkuussa Ahvenanmaalla Getavuorella ja todella huikeissa maisemissa sielläkin. Monesti parhaat paikat pääseekin näkemään jalkaisin.

    • Reply Merja / Merjan matkassa maanantai, 16 elokuun, 2021 at 18:45

      Kiitos Maarit ja hyvä huomio sijainnista. Kävin lisäämässä postaukseen lisää koordinaatteja 🙂 Siellä vierailu ilman autoa ei taida onnistua, koska julkisillakaan ei taida kansallispuistoon päästä. Se on muuten totta, että monesti upeimmat paikat ovat patikointimatkan takana. Huomasin tämän, kun reilu 10 vuotta sitten olin Nepalissa vaeltamassa. Niihin maisemiin ei myöskään päässyt kuin jalkaisin.

  • Reply Sanna I Seven Seas lauantai, 14 elokuun, 2021 at 13:04

    Hossa näyttää kyllä upealle! En ole itse siellä koskaan käynyt, mutta nuo maisemat ja tuo riippusilta on kyllä houkuttelevat. Joku päivä vielä tuonne(kin)! 🙂

    • Reply Merja / Merjan matkassa maanantai, 16 elokuun, 2021 at 18:46

      Kiitos Sanna! Suosittelen, kauniita maisemia ja sopivan haastava reitti 🙂

  • Reply Sari / matkalla lähelle tai kauas sunnuntai, 15 elokuun, 2021 at 08:54

    Hossa kiinnostaisi kovin mutta sinne pitää sitten etelästä oikein lähteä. Melkoiselta näyttää kyllä tuo 5 km. Riippusiltoineen päivineen. Upeat maisemat kyllä sitten on. Ilmeisesti 5 – vuotias kin pärjäsi, niin miksei sitten aikuinen🤔

    • Reply Merja / Merjan matkassa maanantai, 16 elokuun, 2021 at 18:49

      Kiitos Sari! Lapsille tuo reitti saattaa olla liian haastava, ellei ole tottunut patikointiin. Pieniä lapsia en reitillä nähnyt muuta kuin ihan loppumetreillä. Lapsiperhe käveli meitä vastaan, mutta puheista päätellen eivät olleet menossa sillalle asti.

  • Reply Sonja | FIFTYFIFTY sunnuntai, 15 elokuun, 2021 at 19:49

    Upeita maisemia! Ölökyn ylitys on mullakin kiikarissa sitten kun jossain vaiheessa Hossaan päästään. 🙂

    • Reply Merja / Merjan matkassa maanantai, 16 elokuun, 2021 at 18:50

      Kiitos Sonja! Suosittelen 🙂 Todella kiva ja riittävän haastava reitti.

    Leave a Reply