Suomen suurin matkablogiyhteisö
mathildedal-mylly

Ilta Mathildedalin tunnelmallisessa ruukkikylässä

Nousin autosta ja venyttelin puutuneita jäseniä. Kolmen tunnin automatka oli tehnyt tehtävänsä. Hengitin raikasta meri-ilmaa ja katselin uteliaana ympärilleni. Vai tältä näyttää Mathildedal! Olin kuullut sitä kehuttavan hurmaavaksi ja pittorestiksi ruukkikyläksi ja ensisilmäyksellä paikka näytti juuri niin upealta kuin sitä oli kehuttu. Loppumatkasta tie oli vain kaventunut ja maisemat käyneet entistä vihreimmiksi. Navigaattori ohjasi minut ensin mökkikylään, jonka kapeilla teillä harhailin hetken ennen kuin löysin tieni satamaan.

Nappasin takapenkiltä laukkuni ja kävelin sisälle Matildan Marinaan, josta olin varannut huoneen yhdeksi yöksi. Sisäänkirjautumisen yhteydessä vastaanottovirkailija mainitsi aamupalasta, jota olisi tarjolla klo 9-11. Siinä kohtaa hälytyskellot alkoivat soida päässäni. Yhdeksältä minun pitäisi olla jo Teijon kansallispuistossa luontopolkua kiertämässä, eikö aamiaista olisi mahdollista saada aikaisemmin, parahdin. Vaikka edes kahvia ja leipää. Olimme sopineet ystäväporukalla tapaamisen seuraavaksi päiväksi Saloon ja minun pitäisi olla siellä jo aamupäivästä. Sen vuoksi aamun aikataulusta tulisi kiireinen, koska halusin samalla reissulla käydä myös kansallispuistossa. Keittiöstä riennettiin apuun ja vakuuteltiin, että aikaisempi aamupala onnistuisi. Vaikka olin helpottunut, että asia järjestyi, samalla myös nolotti. Joutuisiko joku heräämään normaalia aikaisemmin minun aikataulujeni takia.

Minut ohjattiin huoneeseeni ja mainittiin samalla, että hotelli on täynnä ja muista huoneista saattaisi kuulua meteliä. Hotellissa on vain kuusi huonetta, joten ei mikään ihme, jos se myydään nopeasti täyteen. Huone oli todella viihtyisä ja siisti. Jäin silti miettimään mitä metelillä tarkoitettiin. Huoneeni oli alakerrassa ja yläkerrasta kuului puheensorinaa, mutta toivoin sen laantuvan siihen mennessä kun pitäisi nukkumaan käydä. En ehtinyt miettiä asiaa kuitenkaan sen enempää, vaan hyppäsin takaisin autoon ja otin suunnan kohti kyläravintolaa.

Suosittu kyläravintola Terho

Olisin voinut taittaa matkan satamasta kyläravintola Terhoon myös kävellen, mutta tiukan aikataulun vuoksi ajattelin hurauttaa sen autolla. Koronarajoitusten vuoksi ravintola meni kiinni klo 20 ja keittiö tuntia aikaisemmin. Kello lähenteli siinä vaiheessa jo puolta seitsemää enkä halunnut jäädä ilman ruokaa.

Kun astuin Terhon ovesta sisään, minua vastaan leijaili pizzan herkullinen tuoksu sekä pitkä jono. Lähes kaikki pöydät olivat täynnä ja hetken epäröin pitäisikö kääntyä takaisin ja mennä hotellin ravintolaan syömään. Asettauduin kuitenkin jonon jatkoksi ja samalla silmäilin ruokalistaa. Jono liikkui onneksi aika nopeasti. Juuri kun pääsin tiskille tekemään oman varaukseni, kuulin tarjoilijoiden supattavan, että he ottaisivat enää jonossa olevien ruokavaraukset. Huokaisin helpotuksesta, että ehdin ajoissa tekemään omani.

matildan-marina-huone

Matildedal-kylaravintola-terho

terho-pizza

mathildedal-kylaravintola-terho

Jonottamiseni aikana muutama pöytä oli tyhjentynyt ja valloitin pienen nurkkapöydän. Siitä oli hyvä seurailla kyläravintolan touhuja. Sisustus oli kodinomainen. Seinillä oli tauluja. Viherkasvit ja kodikkaan näköiset sohvaryhmät näyttivät kutsuvilta. Ei mikään ihme, että Terhoa mainostetaan koko kylän yhteisenä olohuoneena. Paikan vetovoimaisuutta lisäävät paikalliset oluet, oman paahtimon kahvit sekä kiviarinauunissa paistetut herkulliset lankkupizzat. Omaani odotellessa lueskelin seinällä olevaa keikkakalenteria; heinäkuusta lähtien tarjolla olisi myös olohuonekeikkoja. Takapihan Beer Garden näytti myös viihtyisälle. Ilta oli kuitenkin jo sen verran viileä, että pysyttelin mieluummin sisätiloissa.

Pizza tuli lopulta nopeasti ja oli todella herkullinen. Ohuen ohut pohja ja maittavat täytteet viimeistelivät kokonaisuuden, Kun viimeinenkin murunen oli syöty ja nousin lähteäkseni, muut pöydät olivat tyhjentyneet ja ainoastaan yhteen nurkkapöytään jäi pieni seurue viimeistelemään ateriaansa.

Mathildedalin ruukkikylän raitilla

Ajoin takaisin satamaan, mutta en malttanut jäädä vielä huoneeseen, koska kaunis kesäilta suorastaan huusi liittymään seuraansa. Hain huoneesta takin viilenevää iltaa varten ja palasin tutustumaan paremmin ruukkikylän ympäristöön. Mathildedalin raitilta löytyy vaikka mitä; kyläpanimo, kyläleipomo ja suklaapuoti Petris Chocolate. Illalla myymälät ja puodit olivat jo kiinni eikä seuraavan päivän tiukka aikataulu antanut myöten niissä vierailuun. Mutta seuraavalla reissulla olisi mahtavaa tutkia niiden tarjontaa. Petriksen suklaaherkkuihin sain esimakua huoneessa tarjolla olleen maistiaisen ansiosta.

Kävelin ruukkikylän hiljaista tietä pitkin, seurasin hetken aikaa kesäteatterin harjoituksia ja sitten suuntasin alpakoiden luo. Kyllä, luit ihan oikein. Mathildedalissa pääset seuraamaan myös alpakoiden touhuja. Nyt ne natustivat tyytyväisenä ruohoa ja huomatessaan kameran, käänsivät sille takapuolensa. Taisi olla merkki siitä, että jätäpä meidät rauhaan.

mathildedal-mylly

mathildedal-alpakat

mathildedal-alpakka

mathildedal-tammitie

Mathildedalista löytyy monipuolisesti kaikenlaista tekemistä koko perheelle. Keskuspuistossa voi esimerkiksi pelata tennistä, padelia tai minigolfia. Kävellessäni tenniskentän ohi, siellä oli reipas pariskunta pelin pyörteissä ja äänistä päätellen ei tainnut ihan leikkimielinen matsi olla käynnissä.

Nähdessäni luontokeskuksen kyltin, sain idean kävellä sinne katsomaan mistä Teijon kansallispuiston luontopolkujen reitit lähtevät. Kyltissä oleva matka 1 km ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, koska kävelin tovin kyltin viitoittamaan suuntaan eikä luontokeskus vielä vastaan tullut. Lopulta katsoin kännykän reittikarttaa ja sinne olisi ollut matkaa sen verran, että päätin kääntyä takaisin.

mathildedal-vesiputous

matildan-marina

mathildedal-vierasvenelaituri

Ennen huoneeseen paluuta, kävelin vielä hetken satamassa. Laiturit näyttivät tyhjiltä mutta kesän edetessä ne tulisivat varmasti täyttymään.

Ota blogi seurantaan myös FacebookissaInstagramissa ja Blogit.fi:ssä

Previous Post Next Post

You Might Also Like

11 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin perjantai, kesäkuu 4, 2021 at 23:45

    Käytiin viime viikonloppuna Strömforsin ruukki-kylässä, viihtyisältä vaikuttava paikka. Ollaan joskus käyty myös nopeasti Mathildedalin ruukki-kylässä, mutta ihan lähiaikoina on tarkoitus lähteä käymään uudestaan, kun käydään Teijon kansallispuistossa kiertämässä Sahajärven kierros, joka viimeksi muut rengasreitit kiertäessämme jäi väliin. Täytyy pitää Terhon pitsat mielessä.

  • Reply Pirkko / Meriharakka sunnuntai, kesäkuu 6, 2021 at 21:42

    Käytiin tuolla viime keväänä ja ainakin vuorokauden reissun verran Mathildedal jaksaa hyvinkin viihdyttää. Mekin pidimme Terhon pizzoista – ja siippa myös olutlaudasta!
    Teijoon ehkä mekin vielä palaamme, sillä aika lyhyesti sitä tuolla kertaa katsastimme, lähinnä järven ympäri menevää kierrosta.

  • Reply Arja/ Elämänmakuisia matkoja sunnuntai, kesäkuu 6, 2021 at 22:00

    Mathildedahl on kyllä hurmaava. Mietin joskus siellä käydessäni, että siellä viihtyisi vaikka eläkkeellä tai etätöissä pidempäänkin. Terhon pizzat on hyviä ja Petri’s Chocolate herkkuineen ihan huippu 💕

  • Reply Maapalloilija maanantai, kesäkuu 7, 2021 at 07:30

    Täytyisi kyllä Suomessa näitä ruukkikyliä kierrellä, kun ainoa, missä olen käynyt tähän mennessä, on Fiskars.

  • Reply Stacy Siivonen maanantai, kesäkuu 7, 2021 at 17:29

    Paljon monipuolisempi tutustuminen Mathildedaliin kuin itselläni. Olen ollut siellä käymäseltään, eikä koskaan yötä. Teijossa olen kierrellyt sitten enemmän. Nyt tiedän, mikä on lankkupizza. Viimeksi söin pizzaa vuosi sitten.

  • Reply Anne | Elämää Nomadina tiistai, kesäkuu 8, 2021 at 13:44

    Mielenkiintoinen paikka, jossa voisi ehkäpä pistäytyä jo tänä kesänä, kun tullaan Suomen kesää ihastelemaan. Näin olutharrastajina tietysti kiinnostaa myös tuo kyläpanimo, ja samalla reissulla voisi tutustua myös Teijon kansallispuiston reitteihin.

  • Reply Teija / Lähdetään taas lauantai, kesäkuu 12, 2021 at 06:17

    Jo viime kesänä lueskelin juttua tuolta monestakin eri blogista ja katselin somessa kuvia. Olisi kyllä kiva itsekin vierailla, mutta saa nähdä onko sen aika vielä tänä kesänä.

  • Reply Annemaria/Samppanjaa muovimukista lauantai, kesäkuu 12, 2021 at 20:42

    On hieno juttu, että näihin vanhoihin ruukkikylään on noussut uutta elämää ja etenkin artesaanit ja muut taiteilijat ovat paikan löytäneet. Samalla perässä tulevat matkailijat ja elinmahdollisuuksia on myös muille yrittäjille. Niin paljon on Mathildedahlista ollut hyvää julkisuutta, että pitäisi ehdottomasti käydä.

  • Reply Aila ja Juha sunnuntai, kesäkuu 13, 2021 at 07:10

    Mathildedahl ja Teijo ovat jo pitkään olleet ns. aikomislistallani. Kiva taas lukea, mikä kaikki sinne voisi houkuttaa. Kiitos!

  • Reply Anna - Tämä matka -blogi sunnuntai, kesäkuu 13, 2021 at 07:15

    Olen vieraillut useissa ruukki-kylissä, mutta Mathildedahl on vielä käymättä. Tai itse asiassa olen ajanut siitä kerran läpi, mutta en jalkautunut. Se oli joskus talviaikaan ja kävin vain nopeasti kurkistamassa paikkaa. Pitäisi mennä nyt kesällä ajan kanssa.

  • Reply Kohteena maailma / Rami maanantai, kesäkuu 14, 2021 at 10:25

    Mathildedahl on tosi kiva, olen siellä ollut useasti. Viimeksi Terhossa oli kyllä huono päivä ja palvelu sen mukaista, mutta muuten kylän kokoontumispaikasta on mukavia muistoja. Saas nähdä, koska Teijo ja Mathildedahl kutsuu seuraavan kerran.

  • Leave a Reply