Koli – kotimaanmatkailua Suomen kansallismaisemissa

Kolin kuuluisan kansallismaiseman olen nähnyt ensimmäisen kerran lapsena, mutta siitä reissusta ei ole juurikaan muistikuvia. Siitä matkasta muistuttaa ainoastaan pari haalistunutta valokuvaa. Heinäkuun alussa oli hyvä käydä päivittämässä mielen sopukoihin maisema, jonka Järnefelt aikoinaan ikuisti tauluksi. Majoituimme reissussa ystävien mökillä, josta oli noin tunnin ajomatka Kolille. Ukko-Kolilta avautuva näköala Pieliselle tunnetaan Suomen kansallismaisemana. Järvi, metsä ja jylhät kalliot, niistä on Suomi tehty. Koli syntyi kaksi miljardia vuotta sitten, kun mannerlaatat työntyivät vastakkain ja tästä puristuksesta syntyi Karelidien vuorijono. Korkeat vuoret muuttuivat vuosien saatossa vaaroiksi ja ihminen muokkasi omalla toiminnallaan 1700-luvulla ympäröivää maisemaa muun muassa kaskeamalla ja antamalla karjan vaeltaa vapaasti metsissä. Kolin matkailusta saamme kiittää Juhani Ahoa, jonka Kolista kertovat kirjoitukset innoittivat muitakin matkustamaan paikan päälle. Pilvisessä säässä Kolille Lähdimme aamulla hyvissä ajoin liikkeelle. Sää oli puolipilvinen ja sateita oli luvattu vasta illaksi. Hyvä niin, koska halusimme nähdä Kolin maisemat ilman että edessä keikkuisi kymmeniä sateenvarjoja. Myös huipuille vievät polut muuttuisivat sateella liukkaiksi ja onhan se nyt muutenkin kiva nauttia luonnosta kuivan sään aikana. Kun pääsimme perille oli parkkipaikka ja tien vieret jo täynnä autoja, vaikka kello oli vasta vähän yli kymmenen. Hämmästelimme miten aikaisin olisi pitänyt tulla, ettei parkkipaikka olisi ollut täynnä. Täydennäköisestä parkkipaikasta huolimatta ajoimme siellä lenkin josko … Jatka artikkelin Koli – kotimaanmatkailua Suomen kansallismaisemissa lukemista