Suomen suurin matkablogiyhteisö
Pielisjoen ranta

Viikonloppu Joensuussa

Viime lauantaiaamuna laitoimme auton nokan kohti Joensuuta. Tytär muutti sinne syksyllä poikaystävänsä kanssa ja nyt oli aika tehdä tupatarkastus heidän uuteen kotiinsa. Halusimme myös tehdä tuttavuutta tähän pohjoiskarjalaiseen kaupunkiin, jossa tulisimme lähivuosien aikana piipahtelemaan silloin tällöin nuortaparia katsomassa.

Neljän tunnin automatka Lahdesta Joensuuhun ei aluksi kuulostanut kovin houkuttelevalta, mutta lopulta se meni yhdessä hujauksessa. Mikkeli vilahti nopeasti ohi ja kun tulimme Juvalle, päätimme pitää pienen tauon. Huoltoasemalla pientä hiukopalaa, jaloittelua ja takaisin baanalle. Mitä lähemmäksi Itä-Suomi tuli, sitä kurvikkaammaksi maisemat muuttuivat.  Tie ei ollut enää piikkisuora, vaan maaston muodot kumpuilivat tehden tiestä paikoitellen mäkisen ja mutkikkaan. Härmistyneet puut reunustivat maaseutujen halki kulkevaa tietä. Katselimme tien vieressä olevia autiotaloja ja mietimme millä hinnalla niistä saisi kodin. Osa vaikutti aika ränsistyneiltä eikä kunnostamiseen ihan pieni pintaremontti riittäisi. Mutta rauhallista olisi, eikä naapurit olisi häiriöksi.

Matkalla Joensuuhun

Edellinen Joensuun reissu kesti alle vuorokauden

Muistelin automatkalla edellistä Joensuun reissua noin kolmen vuoden takaa. Silloin en viipynyt kaupungissa edes vuorokautta. Matkustin iltajunalla, kävin Joensuu Areenalla juoksemassa 12 tuntia ja aamujunalla palasin takaisin kotiin. Kaupungista en areenan lisäksi nähnyt muuta kuin räntäsateella kuorrutetun rautatieaseman.

Joensuu vaikutti heti ensi näkemältä kompaktilta kaupungilta. Keskusta oli aika tiivis ja siellä näytti olevan kaikki tarvittava. Luntakin oli enemmän kuin etelässä. Navigaattori ohjasi meidät sivukadulle, jossa vastassa oli iso lumikasa. Siitä olisi moni etelän latumestari maksanut maltaita. Pienen kompuroinnin jälkeen pääsimme perille. Nuoripari oli meitä vastassa ja yhdessä kipusimme hissillä 13.kerrokseen. Asunto oli uudessa kerrostalossa ja pohjaratkaisultaan oikein mukava. Näköalat olivat komeat, kun niin korkealla oltiin. Kun tupatarkastus oli tehty, kävimme kaupoilla sekä hoitelimme kahvihampaan kolotukset kahvilassa.

Viihtyisä Sokos Hotel Vaakuna

Majoituimme torin laidalla olevaan Sokos Hotel Vaakunaan. Sijainti oli loistava ja hotellin yhteydestä löytyi Sokos-tavaratalo, Alko, kahvila sekä muutama ruokaravintola. Vastaanotossa saimme ystävällistä palvelua ihanalla karjalan murteella. Se kuulosti niin leppoisalta, että aloin miettiä riidelläänkö täällä koskaan.

Hotellin hississä törmäsimme reippaisiin talviuimareihin. Joensuussa uitiin viime viikonloppuna talviuinnin suomenmestaruuksista ja osa kilpailijoista asui samassa hotellissa. Hatunnosto heille! Sen verran kylmä tuuli puhalteli ulkona, että minua ei olisi avantoon saanut.

Sokos Hotel Vaakuna Joensuu

Se perinteinen hotellihuonekuva

Halusin nähdä Joensuun keskustasta muutakin kuin nopean vilkaisun auton ikkunasta. Kun tavarat oli viety huoneeseen, lähdimme pienelle kävelylle. Torilla näytti hiljaiselta, olihan kello jo kovaa vauhtia menossa iltaa kohti. Kävelykadun penkillä istui joku. Hän oli yksi Joensuun keskustan tunnetuimmista maamerkeistä Kosiosusi. Henna Heiskasen ja Eija Karjanmäen luoma Kosiosusi sai viime syksynä morsiamen, kun Kauppakadun ja Siltakadun risteykseen tuotiin naishahmoinen susipatsas.

Kosiosusi

Kosiosuden morsian

Kosiosuden morsian

Joensuun taidemuseo

Joensuun taidemuseo

Torilta kävelimme kirkolle ja sieltä Pielisjoen rantaa pitkin takaisin lähtöpaikalle. Pielisjoen ranta oli kaunis ja kuvittelin mielessäni miltä se näyttäisi kesäaikaan. Varmasti tosi upealta. Jokirannassa näkyi laivoja, jotka olivat olleet aiemmin risteilykäytössä. Laivat olivat olleet myynnissä jo pari vuotta ja risteilyt oli lopetettu monen harmiksi. Toivottavasti laivoille löytyisi uudet omistajat, koska jokiristeilyille olisi varmasti kysyntää kesäaikaan.

Joensuun kirkko

Pielisjoen ranta

Karhumuraali_joensuu

Joensuusta löytyy upeita muraaleja. Tämä karhuherra löytyy keskustan tuntumasta.

Joensuu teatteri

Joensuun teatteri torin laidalla

Illalla kävimme syömässä Aittarannassa. Penttilän alueella oleva ravintola tarjoaa nettisivujen mukaan reilua ruokaa ja aitoja makuja. Seurueessa syötiin niin lihaa, kanaa kuin kalaakin ja kaikki annokset olivat hyviä. Aittarantaan kannattaa tehdä pöytävaraus ainakin viikonloppuilloille. Paikka vaikutti suositulle ja ovelta käännytettiin pois porukkaa, jotka tulivat ilman varausta.

Aittaranta

Kanaa, juureksia ja bataattiranuja

Aittarannasta menimme vielä hotellin ravintolaan nauttimaan lasilliset viiniä ja katsomaan paikallista menoa. Pitkän päivän jälkeen väsy iski kuitenkin nopeasti emmekä kauaa jaksaneet Joensuun yössä viilettää.

Onhan blogi seurannassa jo FacebookissaInstagramissa ja Blogit.fi:ssä

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

22 Comments

  • Reply Päivi /Kelvästä kartalle sunnuntai, 16 helmikuun, 2020 at 19:34

    Kiva lukea meidän lähikaupungista ulkopuolisin silmin😁 Tärkeimmät olittekin jo löytäneet, eli kosiosuden morsiamineen. Nuo muraalit tuo ihanasti väriä muuten niin ankean harmaaseen katukuvaan. Joensuussa se joenranta on ehdottomasti kauneinta kuten arvelitkin.

    • Reply Merja / Merjan matkassa tiistai, 18 helmikuun, 2020 at 19:54

      Kiitos Päivi! Muraalit olivat ihastuttavia ja niitä taitaa olla keskustan alueella enemmänkin. Tällä kertaa ei montaa ehditty bongaamaan mutta ensi kerralla lisää. Joenranta oli todella kaunis ja kesällä se täytyy kokea uudestaan 🙂

  • Reply Elisa sunnuntai, 16 helmikuun, 2020 at 20:12

    Joensuu EI ole savossa eikä siellä puhuta savon murretta, ellei joku ulkopaikkakuntalainen ole teitä sattunut palvelemaan. Meillä on ihan oma murteemme joka ei edes muistuta savoa eikä niitä kahta voi noin vain sekoittaa toisiinsa.

    • Reply Merja / Merjan matkassa tiistai, 18 helmikuun, 2020 at 19:55

      Kiitos tarkkaavaisuudesta ja kommentista Elisa! Savot ja karjalat on näköjään menneet minulta sekaisin. Korjaan tuon tekstiin.

  • Reply Stacy Siivonen sunnuntai, 16 helmikuun, 2020 at 20:48

    Joensuu on muuttunut paljon siitä, kun asuin siellä 1990-luvun alkupuoliskolla. Silloin Penttilä oli tunnettu sahan raunioista ja natsiskineistä ja koko kaupunki oli tunnettu jälkimmäisistä. Toivottavasti niitä ei enää ole. Itse vietin paljon aikaa kanavan rannalla Noljakassa lintuasemalla sekä tietysti yliopistolla. Joensuu oli kovin levoton paikka, sillä mailin säteellä kotiovesta tapahtui viisi murhaa. Olin etsimässä uutta asuntoa Rantakylästä ja löysin Mielestäni hyvän sellaisen ja satuin kysymään naapurustosta ja vuokralaiset sanoivat, että lähtivät pois juuri sen takia, kun yhtenä aamuna heidän etuoveaan vasten oli maannut ruumis. Sanomattakin selvää, etten muuttanut sinne.

    • Reply Merja / Merjan matkassa tiistai, 18 helmikuun, 2020 at 19:59

      Kiitos Stacy! Huh, onpas Joensuussa ollut hurja meno 90-luvulla. Niistä ajoista kaupunki on rauhoittunut ja Penttilän alueelle on rakennettu paljon asuintaloja. Muistan nuo skinhead-jutut, niitä taisi olla ihan uutisissa asti.

  • Reply Hanneli / toisiinmaisemiin maanantai, 17 helmikuun, 2020 at 19:47

    Mun ystäväni muutti aikoinaan Joensuuhun opiskelemaan ja järjettömästä välimatkasta huolimatta vierailin kaupungissa useasti. Ilosaari-rockista on ihania muistoja. Ja Kolillakin käytiin kerran. On todellakin syytä palata kaupunkiin, taidan ottaa sen ensi kesän tavoitteeksi.

    • Reply Merja / Merjan matkassa tiistai, 18 helmikuun, 2020 at 20:01

      Kiitos Hanneli! Kivoja muistoja Joensuusta. Ilosaari-rock ei taida olla mun juttu, mutta Koli kiinnostaisi. Olen käynyt siellä joskus 12-vuotiaana eikä kovin selkeitä muistikuvia 🙂

  • Reply Sandra perjantai, 21 helmikuun, 2020 at 08:36

    Luin jutun, koska en tiennyt Joensuusta juuri mitään aiemmin. Vaikuttaa ihan passelilta kesäkohteelta, ehkä Ilosaari-rock voisi ehkä mennä (vaikka näin 32-vuotiaana tuntuu ehkä liian vanhalta festareihin)

    • Reply Merja / Merjan matkassa perjantai, 21 helmikuun, 2020 at 22:54

      Kiitos kommentista Sandra! Joensuu toimii varmasti hyvin kesällä. Joenranta näytti kauniilta ja siellä olisi mukava käyskennellä. Kolille on matkaa noin 100 km ja siellä voisi käydä samalla reissulla.

  • Reply Paula - Viinilaakson viemää perjantai, 21 helmikuun, 2020 at 23:41

    Joensuusta tulee itselle lähinnä mieleen Kuninkuusravit.. ha ha. Jostain syystä Joensuu on jäänyt itselle vähän vieraaksi vaikka sillä suunnalla ollaan nyt parina kesänä käytikkin mökkeilemässä. Olisi kiva joskus tutustua kunnolla kaupunkiin sillä yleensä olen kuullut Joensuusta vain hyvää.

    • Reply Merja / Merjan matkassa perjantai, 28 helmikuun, 2020 at 11:06

      Kiitos Paula! Mulle koko Itä-Suomi on aika vierasta seutua. Joskus lapsena siellä on tullut käytyä ja muutama vuosi sitten kävin Joensuussa juoksukisoissa mutta siinäpä se onkin. Nyt onkin kiva päästä tutustumaan noihin seutuihin paremmin, kun tytär asuu siellä.

  • Reply Katja / Lähtöselvitetty sunnuntai, 23 helmikuun, 2020 at 08:36

    Mulle Joensuu on aivan vieras kaupunki – lukuun ottamatta yhtä reissua Ilosaarirockiin 90-luvulla 🙂 Toivottavasti kuitenkin jo ensi kesänä pääsisin tekemään reissun noille kulmille.

    Tuo susipatsas on mainio – ja erityisesti se, että herra on saanut seuralaisen lähimaastoon. Juuri oli puhetta Kuopion torilla siitä, että Veljmies on saanut myös Siskotytön torin toiselle laidalle. Ilmeisesti kaikki miespatsaat tarvitsevat naispuolisen vastineensa 🙂

    • Reply Merja / Merjan matkassa perjantai, 28 helmikuun, 2020 at 11:12

      Kiitos Katja! Ilosaarirock näyttää kuuluneen monen nuoruuteen 🙂 Hauska tuo patsas juttu. Onhan Brysselissäkin Manneken Pisille tullut naispuolinen kaveri niin miksei sitten näille suomalaisille urospatsaille 😉

  • Reply Kohteena maailma / Rami sunnuntai, 23 helmikuun, 2020 at 11:07

    Kosiosuden morsianta en muuten ole itse nähnytkään. Tietääpä, mitä käy seuraavalla Joensuun reissulla katsastamassa. Kesällä olisi tarkoitus ainakin Joensuussa käydä.

    • Reply Merja / Merjan matkassa sunnuntai, 1 maaliskuun, 2020 at 13:33

      Kiitos Rami! Morsian on tullut kosiosuden kaveriksi vasta hiljattain. Olisko ollut viime syksynä. Kesäinen Joensuu kyllä houkuttelisi.

  • Reply Virpi/Hätälasku matkablogi sunnuntai, 23 helmikuun, 2020 at 11:55

    Joskus lapsena muistan käyneeni Joensuussa kesälomareissulla vanhempieni kanssa, mutta siitä on ikuisuus joten tälläinen pieni uusintareissu olisi tarpeen. Joitakin vuosia sitten meinasinkin, että olisin käynyt Joensuussa, kun lomailin Kolilla, mutta se sitten jäi sillä reissulla.

    • Reply Merja / Merjan matkassa sunnuntai, 1 maaliskuun, 2020 at 13:35

      Kiitos Virpi! Kolin reissuun voi kätevästi yhdistää Joensuun. Koli houkuttelisi kauniilla maisemillaan. Viimeksi olen käynyt siellä pikkutyttönä 🙂

  • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa -matkablogi sunnuntai, 23 helmikuun, 2020 at 14:40

    Olipas mielenkiintoista lukea omasta kotikaupungista postaus, näitä ei tarpeeksi usein tule vastaan. Juuri hetki sitten tuli kuusi vuotta täyteen siitä, kun muutin Helsinkiin. En tiennytkään, että kävelykadulle on tullut uusi susi vaikka olen monta kertaa syksyn jälkeen kävellyt tuosta ohi – pitää laittaa silmät päähän. Joensuussa suosittelen ehdottomasti käymään myös Local Bistrossa ja Trattorio Otossa kävelykadulla, ehdottomasti kaupungin parhaat ravintolat.

    • Reply Merja / Merjan matkassa maanantai, 2 maaliskuun, 2020 at 13:00

      Kiitos Veera! En muistanutkaan, että olet Joensuusta kotoisin. Olisin voinut sinultakin kysellä ravintolavinkkejä 🙂 Tytär oli myös bongannut tuon Local Bistron ja se oli yhtenä vaihtoehtona meidän dinnerille. Täytyypä kokeilla sitä seuraavalla Joensuun reissulla.

  • Reply Sannahof // Unelmamaja maanantai, 24 helmikuun, 2020 at 20:11

    Joensuussa itse asuvana oli hauska lukea kaupungista ulkopaikkakuntalaisen silmin.

    Seuraavan kerran kun saavutte Joensuuhun, kannattaa ehdottomasti mennä saunomaan ja avantouimaan Suomen upeimman avantouintiseuran, Joensuun jääkarhujen, tiloihin. Upeat puitteet ja todella suosittu paikka. Moni avantouintiseura käy katsomassa täältä mallia. Jokainen, jonka olen tuonne vienyt, on ihastunut vaikkei olisi aiemmin edes avantouinut.

    Lisäksi kuten Veera yllä jo vinkkasikin, niin Local Bistro ja Trattoria Otto ovat käymisen arvoisia. Kummatkin kuuluvat omiin lemppareihini. Onneksi Joensuun ravintolatarjonta on kasvanut edes hiukan, vaikkei se vieläkään mikään kovin erikoinen ole. Kahviloista suosittelen puolestaan tunnelmallista Kauppaneuvoksen kahvilaa idyllisessä Taitokorttelissa sekä kakuistaan tunnettua Houkutusta.

    • Reply Merja / Merjan matkassa torstai, 5 maaliskuun, 2020 at 06:51

      Kiitos Sanna kommentista sekä hyvistä vinkeistä. Avanto ei niinkään nappaa mutta ravintola- ja kakkuvinkit senkin edestä 🙂

    Leave a Reply