petra_jordan

Mitä minulle kuuluu?

Usein kuulee sanottavan, että bloggaajan pitäisi tuoda persoonaansa enemmän esille blogissa. Se tekee blogista kiinnostavamman ja siihen on helpompi samaistua. Olen reilun vuoden mittaisella blogiurallani keskittynyt lähinnä matkatarinoiden ja -vinkkien kerrontaan ja persoona on jäänyt taka-alalle. Toki hassuista sattumuksista kirjoitettaessa, persoonaa on tullut hieman raotettua. Ainakin tiedätte, että eksyn helposti ja kadotan tavaroitani.

No, mitä minulle sitten kuuluu? Tällä hetkellä oikein hyvää. Vaikka eletään syyskuun puoliväliä ja koko ajan mennään kohti pimeimpää (ja samalla kylmintä) aikaa vuodesta, niin myönnän pitäväni myös syksystä. On ihanaa sytyttää kynttilöitä iltaisin, kääriytyä sohvalle viltin alle ja ottaa vaikka lasillinen punaviiniä. Samalla voi katsella telkkaria, lueskella tai kuunnella musiikkia tai vajota syvälle omiin ajatuksiin. Ja kenties haaveilla jostain kivasta matkasta. Ensi viikonloppuna en sytyttele kynttilöitä, vaan lähden katsomaan Turkin aurinkoa yhdessä siskoni kanssa. Upea Istanbul toimii viikonlopun ajan meidän päänäyttämönä.

Syksy tarkoittaa myös sitä, että mökkikausi on pian ohi. Blogiani pidempään seuranneet muistavat, että pidän mökkeilystä todella paljon. Tänä kesänä olemme viettäneet siellä lähes kaiken mahdollisen vapaa-ajan lukuunottamatta viikon reissua heinäkuussa Mallorcalle. Nyt syksylläkin pyrimme käymään siellä joka viikonloppu, koska kohta sinne ei enää pääse. Saarimökin huonoja puolia on se, ettei sinne voi talvella mennä. Palju lämpiää ainakin yhden kerran ja sen jälkeen se laitetaan pakettiin odottamaan ensi kevättä.

Kun mökkikausi päättyy, viikonloput täyttyvät muista askareista. Kalenterissa on jo muun muassa tupaantuliaiset, Juha Tapion konsertti ja ystävien tapaamista. Aika ei käy pitkäksi mökkikauden jälkeenkään. Haluan kuitenkin pitää joitakin viikonloppuja ja arki-iltoja täysin tyhjänä. Aina ei tarvitse tehdä mitään.

tipsutytöt

Meidän tipsutytöt, jotka vaativat päivittäin paljon huomiota ja rapsutuksia

Viime talvi opetti, ettei kalenteria kannata täyttää harrastuksilla ja muilla menoilla. Arkipäivät ovat muutenkin pitkiä, kun herätyskello soi viideltä ja kuudelta lähden ajamaan töihin. Työmatka kestää noin puolitoista tuntia ja illalla sama rumba toiseen suuntaan. 12 tunnin päivät työmatkoineen ovat arkipäivää ja kun siihen yhtälöön lisätään harrastukset; juoksutreeniä, crossfitiä, matkablogin kirjoittamista ja espanjan opiskelua, ei aikaa jää mihinkään muuhun. Viime talvena tajusin, ettei minulla ollut aikaa käydä edes vaatekaupassa, kun kaikki illat olivat varattuja. Tein silloin päätöksen, että syksyllä raivaan kalenteriin tilaa. Kaipasin vapaita iltoja, jolloin voin vaikka lojua sohvalla telkkarin äärellä, jos se tuntuu sillä hetkellä mukavalta. Harrastukset ovat kivoja, mutta jos niistä tulee stressi, ne eivät täytä enää alkuperäistä tarkoitusta.

kesämökin_terassi

Tietokone, kahvimuki ja kesämökin terassi on yhtäkuin matkabloggaajan toimisto kesälomalla

Seuran yhteisistä juoksutreeneistä jäin nyt syksyllä pois ja treenaan nykyisin itsekseni sen minkä huvittaa. Espanjan tunteja ei myöskään kalenterissa ole, mutta se johtuu siitä, ettei meidän pienelle yksityisryhmälle löytynyt opettajaa. Toinen opettajista viettää siestaa Espanjassa ja toinen on kiireinen pienen lapsen sekä päivätyön kanssa. Toivottavasti saamme viimeistään alkuvuodesta tuntitoiminnan taas käyntiin.

Istanbulin lisäksi tie vie tänä syksynä viikoksi Singaporeen. Näillä näkymin se jää tämän vuoden viimeiseksi matkaksi. Ihan mukava reissuvuosi tästäkin tuli. Alkuvuodesta näytti aika hiljaiselle, mutta kun vauhtiin pääsi, niin matkavarauksia alkoi tippumaan sähköpostiin.  Ensi vuoden matkoja jo kovasti suunnitellaan ja tarkoitus olisi mennä katsomaan ihan uusia kohteita. Mieli haikailee myös Pariisiin. Miltäköhän talvinen Pariisi mahtaa näyttää?

Haluatko jatkossakin lukea tällaisia postauksia vai mielummin pelkästään matkoihin liittyviä juttuja?

Ota blogi seurantaan myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

20 Comments

  • Reply Kthetraveller maanantai, syyskuu 18, 2017 at 20:50

    Henkilökohtaisia kuulumisia on aina kiva lukea, joten siitä vaan kuulumisia tulemaan. Ja minäkin muuten tykkään syksystä: ”On ihanaa sytyttää kynttilöitä iltaisin, kääriytyä sohvalle viltin alle ja ottaa vaikka lasillinen punaviiniä. Samalla voi katsella telkkaria, lueskella tai kuunnella musiikkia tai vajota syvälle omiin ajatuksiin. Ja kenties haaveilla jostain kivasta matkasta.”. Minulla viltin sijaan on käytössä ihanan pehmoinen kylpynuttu ja viinilasillinen/-lasilliset jää viikonlopuille.

    • Reply mertsik tiistai, syyskuu 26, 2017 at 19:54

      Kiva kuulla, että henkilökohtaiset jututkin kiinnostavat. Minäkin tykkään lukea niitä muiden blogeista, joten siellä mietin että voisin itsekin kokeilla jotain vastaavaa. Niin ja kyllä ne sohvalla nautitut viinilasilliset minullakin jäävät viikonlopulle 🙂

  • Reply sari/ matkalla lähelle tai kauas maanantai, syyskuu 18, 2017 at 21:04

    Kiva juttu. Sai hieman ulottuvuutta reissuihmiseen. Mietin pitäisikö itsekin. Mutta mitä sitten kertoisin? Aika näyttää. Istanbuliin olisi hien päästä. Onkohan tilanne siellä jo rauhoittunut?

    • Reply mertsik tiistai, syyskuu 26, 2017 at 19:58

      Kiva kuulla Sari, että kiinnostaa. Kirjoita ihmeessä sinäkin jotain vastaavaa. Ainahan sitä jotain kerrottavaa löytyy. Istanbulissa oli oikein rauhallista viikonloppuna. Meillä oli tosi kiva matka ja vaikka tämä oli jo kolmas reissu sinne, niin toivon pääseväni Istanbulin kaduille ja kujille vielä joskus uudestaan.

  • Reply ananas2go maanantai, syyskuu 18, 2017 at 21:08

    Kertoile ihmeessä myös yleisestä elämänmenosta toisinaan, kun siltä tuntuu! Minun arkeni ei taida Popoissa liiemmin vilahdella, ellen kitise bussiaikataulujen ja työn suhteesta tai laadi haavepostauksia kohteista ja kuumailmapalloista. Mutta luen tällaisia kyllä mieluusti.

    • Reply mertsik tiistai, syyskuu 26, 2017 at 19:59

      Kiva kuulla 🙂 Kuumailmapalloista minäkin olen viime aikoina haaveillut. Sandran Kappadokia postaukset eivät ole kyllä yhtään helpottaneet asiaa.

  • Reply Suunnaton-matkablogi maanantai, syyskuu 18, 2017 at 21:23

    Molempi parempi 🙂
    On sinulla hurjan pitkä työmatka! Tämä pohdinta arki-iltojen ajankäytöstä oli oikein osuva. Välillä tuntuu hankalalta löytää sopivaa balanssia tekemisen ja lepäämisen väliltä. Syksyssä on toki se hyvä puoli, että sohvalle käpertyy paremmalla omallatunnolla kuin sillon, kun ulkona on valoisaa ja ”pitäisi” lähteä nauttimaan siitä.
    Jäin vielä miettimään tuota otsakekuvaa. Onko se Petrasta? Pohdin myös Wadi Rumia, mutta kallistuin Petraan. Menikö oikein?

    • Reply mertsik tiistai, syyskuu 26, 2017 at 20:04

      Työmatka on pitkä ja kyllä tässä jaksamisen rajoilla välillä ollaan. Nyt kun syksyn pimeät ja talven liukkaat ovat vielä edessä, niin en odota niitä automatkoja yhtään. Onneksi on mahdollisuus kulkea välillä julkisilla, mutta se pidentää päivää entisestään, kun niillä kestää 2 tuntia suuntaansa. Harrastusten ja lepäämisen balanssia täälläkin kovasti harjoitellaan. Viime viikolla se ei sujunut kovinkaan hyvin, kun juoksin lähes kaikki illat tukka putkella hoitamassa asioita ym. Tällä viikolla näyttää taas paremmalta. Hyvin tunnistit tuon kuvan 🙂 Kyllä se on Petrasta.

  • Reply Eija maanantai, syyskuu 18, 2017 at 21:59

    Oli kiva lukea sun kuulumisia Mertsi vaikka kiva niitä matkablogejakin on lukea 🙂 Nää sun kertomukset on aina niin aurinkoisia ?

    • Reply mertsik tiistai, syyskuu 26, 2017 at 20:05

      Kiitos Eija <3

  • Reply Eeva tiistai, syyskuu 19, 2017 at 11:56

    Molempia kiva lukea!! ?
    Tuo sinun arki kuulostaa niin samanlaiselta omani kanssa; vaatekaupoissa en ehdi pyörimään, mutta onneksi on postimyynti ?
    Marraskuussa ois tarkotus lähteä Saksaan Dresdeniin; onkohan sulla sieltä mitään kokemuksia tai kivoja vinkkejä antaa?

    • Reply mertsik tiistai, syyskuu 26, 2017 at 20:09

      Kiva kuulla Eeva 🙂 Verkkokaupat ovat kiireisen pelastus, mutta olen aika huono niitäkin käyttämään. Se hypistely vaihe jää väliin 🙂 Tänään ehdin kenkäkauppaan ja olisi ollut kiva hiplata jotain vaatteitakin, mutta oli niin monta muuta asiaa hoidettavana, että piti jättää toiseen päivään. Dresdenissä en ole käynyt, mutta jos haluat voin kysellä tutuilta Saksan kävijöitä vinkkejä sinne.

  • Reply Teija / Lähdetään Taas sunnuntai, syyskuu 24, 2017 at 11:47

    Kuulostaa ihanalta syksyltä! Jotenkin aktiivisen rennolta. Joskin on varmasti ihan hyvä idea vähän karsia ohjelmaa, ettei arki käy liian stressaavaksi. Minäkään en koskaan ehdi käydä vaatekaupassa, mutta en pistä pahitteeksi, sillä en pidä shoppailusta en sitten yhtään 😀 Pyrin ostamaan loppuvuoden Orlandon matkaltamme taas parin vuoden vaatteet kaappiin, niin ei olisi edes tarvetta vaatekaupoille 🙂

    • Reply Merja / Merjan matkassa lauantai, syyskuu 30, 2017 at 17:22

      Minäkään en ole mikä himoshoppaaja, mutta joskus on kiva pyöriä vaatekaupoissa ja uusia vaatekaapin sisältöä. Orlandosta löydät varmasti Suomen hintoja edullisemmin kaikkea kivaa 🙂

  • Reply Mimmu sunnuntai, syyskuu 24, 2017 at 11:54

    Mä tykkään lukea kaikenmoista!!
    Ei se elämä aina oo pelkkää reissua!!

    Hassua, oon just itekkin kirjottamasaa tuommoista missä ekat lauseet oli juuri syksystä ja kynttilöistä ja sohvalla huovan alla olosta ?

    Sulla on aikamoinen työmatka!
    Mä valitan klo 6 herätyksistä ja sä oot jo tien päällä sillon ?

    • Reply Merja / Merjan matkassa lauantai, syyskuu 30, 2017 at 17:24

      Kiitos Mimmu 🙂 Ei se matkabloggaajankaan elämä aina ole pelkkää reissaamista (valitettavasti) joten muutakin kirjoittamista täytyy keksiä. Kello viiden herätys on aika horroria, mutta kaikkeen tottuu.

  • Reply Terhi/ Fammo matkalla maanantai, syyskuu 25, 2017 at 00:23

    Minäkin olen kokenut nuo 1,5 tunnin työmatkat. Ne kyllä syövät miestä (tässä tapauksessa naista). Ei sitä kauheasti ehdi enää harrastaa. Onneksi minulla on nyt runsaasti vapaa-aikaa. Ja totta, eihän se elämä kaikilla pelkkää matkaa ole, parasta aikaahan on matkan odottelu.

    • Reply Merja / Merjan matkassa torstai, lokakuu 5, 2017 at 18:38

      Voi ei, sitten sinäkin tiedät mitä tuo pitkä työmatkailu on. Ei tosiaan kivaa eikä iltaisin kunnolla ehdi tehdä mitään. Yritän silti, mutta onhan se sellaista paikasta toiseen juoksemista.

  • Reply Pirkko / Meriharakka torstai, syyskuu 28, 2017 at 11:52

    Jotkut jutut ovat vaat jossain määrin toisensa poissulkevia juttuja ja on tehtävä valintoja. Meillä aikoinaan purjehdus oli se juttu, joka täytti kesät, jolloin matkoja ei juuri kesäisin tehty. Nyttemmin matkustamme paljon talvikuukausina ja silloin jää moni juttu Helsingissä väliin, kun ei vaan voi olla kahdessa paikassa yhtaikaa. Rajojensa tunnistaminen on fiksua, kaikkea ei ehdi!

    • Reply Merja / Merjan matkassa torstai, lokakuu 5, 2017 at 18:42

      Näinhän se on. Meillä kesämökin hankinta vähensi purjehtimista. Veneestä luopumista ollaan harkittu, mutta vielä ei olla raaskittu.

    Leave a Reply