merjan_matkassa

Matkalle lähdön kirous

Tiedättekö tunteen, kun kello soi aamuyöllä, vääntäydytään autoon ja otetaan nokka kohti lentokenttää. Takaraivossa kuplii ilo alkavasta lomamatkasta, mutta kesken jääneet unet eivät päästä riemua vielä valloilleen.  Automatkan aikana perheen äiti miettii mitä unohtui. Laitettiinko ovi varmasti lukkoon, hälytykset päälle ja ottihan joku kaikki töpselit irti seinästä? Kun myös passit, matkaliput ja rahat on tarkistettu noin kymmenen kertaa käsilaukun uumenista, ja joka kerta ne löytyvät, mieli rauhoittuu hetkeksi.

Lentokentällä juodaan törkeän hintaista kahvia ja toivotaan sormet ristissä, että lento olisi ajoissa. Kun vihdoin istutaan koneessa ja nautitaan jälleen ylihintaisia juomia, alkaa fiilis pikkuhiljaa nousta. Jes, nyt ollaan menossa lomalle!

Perillä koneessa poistuttaessa kuuma ilma iskee päin kasvoja kuin märkä rätti. Vieläkin naurattaa ja kunpa pääsisi äkkiä päivittämään somekanavat täyteen tätä ihanuutta. Ilmastoidussa bussissa odotellaan lähes tunti ennenkuin matka alkaa kohti hotellia. Aina joku einari eksyy jonnekin tai sitten jonkun matkatavarat jumittavat laukkuhihnan loppupäässä. Odotuksesta alkaa pieni ärtymys nousta. Olisiko sittenkin pitänyt ottaa taksi?

Hotellilla joudutaan odottamaan huonetta, koska se ei ole vielä valmis. Kun puoli tuntia on kulunut eikä mitään tapahdu, mennään ärtymyksen vallassa respaan valittamaan, ettei tänne olla tultu kalliita lomaminuutteja viettämään hotellin aulaan, vaan nyt pitäisi päästä jo nauttimaan. Vihdoin ja viimein saadaan avaimet. Hiki valuu selkää pitkin, kun kannetaan laukkuja huoneeseen. Kohta pääsee vaihtamaan kevyempää päälle.

merjan_matkassa

Kuva: cabinmaxluggage.co.uk

Huone on onneksi kiva. Niitäkin kertoja on ollut, jolloin on pitänyt palata takaisin respaan valittamaan, ettei huone vastaa odotuksia. Nälkä on kasvanut uimista suuremmaksi tarpeeksi ja nopean vaatteiden vaihdon jälkeen suunnataan syömään. Koska kukaan ei tiedä minne päin pitäisi lähteä, valitaan ensimmäinen vastaantuleva ravintola. Se on matkan kallein ja huonoin. Vatsa täynnä on kuitenkin kivempi jatkaa ensimmäistä matkapäivää.

Sitten suunnataan altaalle. Kaikki tuolit ovat täynnä pyyhkeitä tai ihmisiä. No, ei se mitään uimaan on päästävä ja sinne voi mennä ilman tuoliakin. Uinnin jälkeen alkaa väsymys painaa päälle kunnolla. Ei millään jaksaisi sinnitellä hereillä, mutta urheasti jaksetaan iltaan asti. Kun illalla vihdoin kaadutaan väsyneinä sänkyyn, mielessä häivähtää kysymys, mikä tässä matkustamisessa oikein viehättää.

Kun seuraavana aamuna herätään pirteinä auringon pilkistäessa verhon takaa, lomafiilis tulvahtaa päälle. Ihanaa olla lomalla.  Matkapäivän koettelemukset ovat takana ja kirous on raennut. Nyt voidaan nauttia!

Blogiani voi seurata myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.

Previous Post Next Post

20 Comments

  • Reply sarsa / Pohjoistuuli puhaltaa keskiviikko, heinäkuu 12, 2017 at 18:59

    Olet hyvin osannut kuvata tunnelmia reissussa. Tätä kaikkea minäkin tuskailin ja kiroilin, uupuneena helteestä ja loputtomista tallatuista askelista taannoisella parin viikon reilireissullani. Mutta silti, aina uuteen aamuun herätessä ei voinut kun olla iloinen siitä että olen tässä ja nyt. Uusi päivä edessä, uteliaana katsomassa mitä se tuo tullessaan.

    • Reply Merja / Merjan matkassa perjantai, heinäkuu 14, 2017 at 18:34

      Kiitos Sarsa 🙂 Matkustaminen on ihanaa, mutta kohteeseen meno on toisinaan uuvuttavaa varsinkin jos on aikainen aamulento. Mallorcan matkalla oli iltalento, mutta perillä olimme todella myöhään, kun bussimatka kesti odotuksineen kaikkineen.

  • Reply Eija torstai, heinäkuu 13, 2017 at 01:58

    Heh, täsmälleen näin Merja ???

  • Reply Eeva torstai, heinäkuu 13, 2017 at 13:44

    Niin totta! ? Koettu on. Aikaiset aamulähdöt on pahimpia!

    • Reply Merja / Merjan matkassa perjantai, heinäkuu 14, 2017 at 18:45

      Se on totta 🙂 Kolmen aikaan kun pitää raahautua lentokentälle, niin ei kiva, mutta ainahan se on siitä iloksi muuttunut.

  • Reply Viherjuuria sunnuntai, heinäkuu 16, 2017 at 22:16

    Ihan tuttuja fiiliksiä 🙂
    Joskus mulla voi mennä parikin päivää, ennen kuin se lomailun ja matkustamisen ihanuus iskeytyy tajuntaan. Kerran muotoilin jo eräällä reissulla postausta siitä, miksi en oikeastaan pidä matkustamisesta. No, parin seuraavan lomapäivän aikana loma näytti parhaita puoliaan ja moodi meni vihdoin oikeaan, joten en koskaan julkaissut sitä tekstiä 😀

    • Reply Merja / Merjan matkassa keskiviikko, heinäkuu 19, 2017 at 17:36

      Näitä fiiliksiä on varmasti kaikilla ja matkustamisen miellyttävyyden kyseenalaistaa ensimmäisen vuorokauden aikana. Onneksi kunnon yöunien jälkeen elämä näyttää taas valoisammalta 🙂

  • Reply Emma maanantai, heinäkuu 17, 2017 at 14:33

    Tunnistan fiilikset 😀 Viime aikoina olen ensimmäistä kertaa potenut myös kokonaisvaltaisempaa matkustusväsymystä ja joutunut miettimään, että mitä sitten kun se kuplivan kiva reissufiilis ei vaan löydykään. Kirjoitin näistä fiiliksistä joku aika sitten blogiin: https://www.rantapallo.fi/mutkiamatkassa/2017/05/03/diagnoosina-reissuvasymys/
    Mutta yleensä se tosiaan menee juuri noin kuin kirjoitit – ja etenkin tuo ”kun seuraavana aamuna herätään pirteinä auringon pilkistäessa verhon takaa, lomafiilis tulvahtaa päälle”! 🙂

    • Reply Merja / Merjan matkassa keskiviikko, heinäkuu 19, 2017 at 17:38

      Nämä tuntuvat olevan tuttuja tuntemuksia lähes kaikille. Pelottavaa ajatella, että tuo fiilis jäisi päälle.. Käyn lukemassa sun postauksen 🙂

  • Reply Martta / Martan Matkassa keskiviikko, heinäkuu 19, 2017 at 19:31

    Aika tuttu tunne, viime vuosina olen tosin saanut nauttia hyvistä yhteyksistä ja olen pystynyt valitsemaan kohteeseen lennot siten että ei tarvitse ottaa noita varhaisia lähtöjä. Lähtöpäivä on kuitenkin aina vähän sellainen hässäkkäpäivä ja vaikea hyödyntää järkevästi…

    • Reply Merja / Merjan matkassa torstai, heinäkuu 20, 2017 at 13:46

      Aikaiset lennot ovat kyllä syvältä. Toisaalta kiva olla kohteessa hyvissä ajoin mutta aika väsyneillä fiiliksillä päivä menee.

  • Reply Katariina torstai, heinäkuu 20, 2017 at 00:07

    Tuttuja juttuja 🙂 Minulle hankalimpia tuntuvat olevan silti myöhäiset iltasaapumiset uuteen kohteeseen. Iltapimeässä ja väsyneenä uusi paikka näyttää usein jotenkin huonolta ja epämiellyttävältä. Kun ole saanut ensimmäisen yön nukuttua ja näen aamulla paikan päivänvalossa, niin kaikki näyttääkin ihan hyvältä ja viihtyisältä 🙂

    • Reply Merja / Merjan matkassa torstai, heinäkuu 20, 2017 at 13:48

      Totta! Thaimaassa ollaan lähes joka reissu oltu iltamyöhään perillä ja mikään ei tunnu kivalta. Seuraavana aamuna onneksi ihan eri fiilikset. Väsymys ei ole kiva reissukaveri.

  • Reply Stacy Siivonen torstai, heinäkuu 20, 2017 at 17:52

    Mä olen Madventuresini lukenut ja tuollaiset ikävät tilanteet on sellaisia, että silloin pitää keksiä jotain rentoa tekemistä. Silloin pitää kuosiutua ja varautua jo henkisesti siihen, mikäli suinkin mahdollista. Esimerkiksi jos hotellissa syntyy sähellystä alussa, voi mennä syömään johonkin lähistölle ja palata sitten myöhemmin takaisin.

    • Reply Merja / Merjan matkassa maanantai, heinäkuu 24, 2017 at 15:53

      Näin juuri! Jos itse hermostuu, niin kaikki on varmasti pielessä. Pitäisi osata pysyä tyynenä, mutta aina se ei vaan onnistu. Turkissa jouduimme kerran odottamaan aika kauan huonetta ja silloin meinasi käämit palaa. Kun vihdoin saimme huoneen ja tavarat heitettyä sinne, oli sudennälkä ja ensimmäiseen paikkaan syömään. Ruoan jälkeen elämä näytti taas valoisammalta. Hyvä ruoka – parempi mieli 🙂

  • Reply Jane / Lomaunelmia ja unelmalomia sunnuntai, heinäkuu 23, 2017 at 04:14

    Tuo juttusi alku voisi olla yhtä hyvin minun kirjoittama, niin hyvin tunnistan tuolta itseni! Sitä tsekkailua, argh, kun ei luota itseensä vaikka voisi lyödä pään pantiksi että kaikki on oikein ja kohdillaan.

    • Reply Merja / Merjan matkassa maanantai, heinäkuu 24, 2017 at 15:56

      Mun pitää lähtötilanteessa tarkistaa kymmeneen kertaan, että takaovet on lukossa, virrat pois kahvinkeittimestä ja onko kaikkien passit ja matkaliput mukana.. Se on tosi rasittavaa ja kai sillekin on joku oma syndrooma nimi annettu, mutta minkäs teet, kun on tällainen 😉

  • Reply Anna | Tämä matka -blogi sunnuntai, heinäkuu 23, 2017 at 10:15

    Me olemme koittaneet minimoida nuo ärsytykset, juurikin ottamalla oman taksin tai vuokra-auton alle, välttämällä epäinhimillisiä lentoaikoja ja ylipäätänsä valmismatkoja, jossa respaan ryntää 30 perhettä samaan aikaan haluamaan huoneen. Ainahan tuo ei vaan ole mahdollista.

    Lentokentällä pääsemme onneksi loungeen, eli se säästää hermoja jo aika paljon. Ja uimarityypejä ei olla, joten muut saa varailla niitä aurinkotuoleja ihan rauhassa 🙂

    Tosin ei me ilmeisesti ikinä silti opita. Lento Menorcalle lähtee 05:05 😀 😀

    • Reply Merja / Merjan matkassa maanantai, heinäkuu 24, 2017 at 16:02

      Epäinhimillisiä lentoaikoja minäkin yritän välttää viimeiseen asti, mutta esimerkiksi Mallorcan reissulla se ei ollut mahdollista. Matkaa varatessa sitä iskee joku optimisti-Olli päälle ja kuvittelee, että kyllähän se yksi yö menee vaikka vähemmillä unilla. Ja meneehän se, mutta kun tilanne päällä, niin se ottaa päähän oikein kunnolla.

      Tsemppiä Menorcan lennolle, on kyl törkeen aikainen lähtö.

    Leave a Reply