Vehreästä New Delhistä yöjunalla kohti Ranthamborea

Delhin lentokentällä virkailijat alkoivat kiukutella viisumeista. Olimme tulleet Intiaan jo toisen kerran viikon sisällä ja heidän mielestään meidän paperimme eivät olleet kunnossa. Meidät laitettiin täyttämään pino kaavakkeita uudestaan, vaikka olimme sellaiset täyttäneet jo monikertaviisumia hakiessa. Siinä ei auttanut oppaan huutaminen eikä virkailijoiden manaaminen jonnekin minne päivä ei paista. Asiakas viranomainen on aina oikeassa.

Aamulla olin ollut vuoristolennolla Paulan ja Annelin kanssa ja niissä tunnelmissa leijailimme lähes koko päivän. Koska vuoristolento oli myöhästynyt aikataulusta, meille tuli kiire lounaan ja pakkaamisen kanssa, jotta ehdimme Delhin koneeseen. Se oli onneksi ajoissa. Tällä matkalla oli melkein jokainen lento ollut myöhässä.

Delhi on Intian toiseksi suurin kaupunki ja vain Mumbai menee asukasluvussa sen ohi. Se sijaitsee Pohjois-Intiassa Yamuna-joen varrella. Kaupungissa on kaksi keskustaa; Delhi ja New Delhi, joista jälkimmäinen toimii myös Intian pääkaupunkina. Hieman sekavaa, mutta mikäpä ei Intiassa olisi. Teimme Delhissä pienen kaupunkikierroksen ja yllätyin, miten viehättävä kaupunki New Delhi oli. Bussin ikkunasta ihastelimme leveitä bulevardeja ja vihreitä puistoja. Delhissä on apinoita riesaksi asti ja ne voivat tulla vastaan mitä ihmeellisimmissä paikoissa. Me näimme niitä ikkunan läpi vain puistossa sekä jalkakäytävillä, mutta onpa niitä bongailtu hallitusrakennuksista ja lentokentiltä. Ne pelottelevat ihmisiä ja käyttäytyvät kuin pahamaineinen jengi.

Delhistä löytyi kauniita puistoja.

Delhistä löytyi kauniita puistoja.

delhi

delhi

Delhin oma Riemukaari näkyy bulevardin toisessa päässä.

Delhin oma Riemukaari näkyy bulevardin toisessa päässä.

Kaupunkikierroksen jälkeen menimme illalliselle yhteen Intian palkituimmista ravintoloista. Paikan nimeä en ollut kirjoittanut ylös, joten eipä siitä sen enempää kuin että ruoka oli todella hyvää. Ihan mielin määrin en uskaltanut syödä, koska seuraava yön matkustaisimme junassa kohti Ranthamborea, jossa viettäisimme pari päivää safarilla, eikä junan wc-tiloista ollut kovin ruusuisia kuvitelmia. Ravintolasta siirryimme bussilla rautatieasemalle. Sen ympäristö oli täynnä kerjäläisiä sekä kadulla nukkuvia ihmisiä. Juna oli myös melko rähjäinen ja kun näin meidän ”makuuvaunun” olisi tehnyt mieli itkeä. Menimme ystäväni kanssa neljän muun ryhmämme naisen kanssa samaan loossiin, jossa oli kolme sänkyä päällekkäin. Siellä ei kuitenkaan ollut minkäälaista verhoa, jonka olisi voinut vetää näkösuojaksi käytävälle. Vedimme pitkää tikkua kuka nukkuisi missäkin sängyssä. Minä jouduin tietysti ylimmäiseen petiin.

nighttrain_india

Juna on Intiassa todella suosittu ja edullinen matkustusmuoto ja se kyllä näkyi. Vaunu oli tupaten täynnä ihmisiä. Kun juna nytkähti liikkeelle, naapuriloossin intialaiset tulivat juttelemaan meidän kanssa. He olivat todella ystävällisiä ja loppuillasta olisivat jo halunneet meidät Facebook-kavereiksi. Niin herttaisia kun he olivatkin, niin ihan parin tunnin tuttavuuden perusteella emme kuitenkaan yhteystietoja vaihtaneet. Pian alkoi uni tulla silmään yhdelle sun toiselle ja kömmimme kerrossänkyihimme. Miten yö junassa sujui, siitä lisää seuraavalla kerralla.

Blogiani voi seurata myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

32 Comments

  • Reply Venla / Breezes from my Atlas maanantai, helmikuu 27, 2017 at 09:17

    Yöjunalla on varmasti vähintään mielenkiintoista matkustaa ja vieläpä tuollaisessa maassa. Meidän parin viikon takaisella Sri Lankan reissulla koneen vaihto osui Mumbaihin, mikä vahvisti käsitystäni siitä, ettei Intia ole mua varten. Surkeaa asiakas”palvelua”, järkyttävä kaaos, eikä kunnollisia opasteita transfer-matkustajille. Mua ahdistaa ulkomailla liiallinen itseeni kohdistuva huomio, mikä on suurin syy miksi Intiaa vältän.

    • Reply mertsik tiistai, maaliskuu 7, 2017 at 20:45

      Yöjunista en pidä muutenkaan, joten tuo kokemus Intiassa oli aikamoinen 🙂 Opaskin sanoi meille monta kertaa, että Intia ei jätä ketään kylmäksi – sitä joko inhoaa tai rakastaa.

  • Reply Anna | Tämä matka -blogi maanantai, helmikuu 27, 2017 at 15:08

    Delhi on kyllä jännä kaupunki. New Delhi on hienoine katuineen kuin Eurooppaa ja toinen puoli sitten kamalaa röttelikköä.

    Intialaiselle tullimiehelle ei kannata kettuilla. Olen itse joutunut Intiassa sellaisen hyppyytyksen kohteeksi, että en muista pahempaa paikkaa. Edes Venäjällä ei osata olla yhtä ’ittumaisia.

    • Reply mertsik tiistai, maaliskuu 7, 2017 at 20:47

      New Delhi hämmästytti minutkin länsimaalaisuudellaan. En osannut odottaa niin vihreää ja kaunista kaupunkia. Intialaisten tullimiesten kanssa saa tosiaan olla varuillaan.

  • Reply Rosita maanantai, helmikuu 27, 2017 at 17:44

    Intia on sellainen maa, jonne en tunne tarvetta matkustaa: olen liian mukavuudenhaluinen, Afrikan haasteet riittävät minulle, kun sinne kerta aina palaamme 🙂 Olette te rohkeita naisia, jään odottamaan postausta yöstänne junassa!

    • Reply mertsik tiistai, maaliskuu 7, 2017 at 20:48

      Kiitos Rosita 🙂 Rohkeudesta en tiedä, mutta ei ollut vaihtoehtoja. Minulle ei Intiasta jäänyt sellaista fiilistä, että sinne uudestaan haluaisin. Ainoa paikka mitä voisin ajatella on Intian puoleinen Himalajan vuoristo.

  • Reply Outi tiistai, helmikuu 28, 2017 at 13:05

    Delhissä jäi näkeättä tuo New Delhin puoli. Junassa matkustaminen oli mukavaa ja vaivatonta kun lähdettiin Delhistä kohti Varanasia. Yöjunaa ei tosin päästy kokeilemaan.

    • Reply mertsik tiistai, maaliskuu 7, 2017 at 20:49

      Kiva kuulla, että teillä oli hyviä kokemuksia Intian junista. Ehkäpä se päivällä olisikin ollut ihan ok, mutta tuosta yöjunasta en erityisemmin pitänyt.

  • Reply Janni / Lentopelko tiistai, helmikuu 28, 2017 at 13:06

    Intiassa ois tosi kiva päästä käymään! Siellä kaikki on niin erilailla kuin missään missä on tullut itse käytyä. Ehkä kuitenkin jättäisin yöjunan välistä, voisi olla liian mielenkiintoinen kokemus. 😀

    • Reply mertsik tiistai, maaliskuu 7, 2017 at 20:50

      Intiassa riittää näkemistä, kun kyseessä on niin iso maa. Minuun se ei kuitenkaan sellaista vaikutusta tehnyt, että sinne uudestaan haluaisin. Tai jos joskus eksyn, pysyn kaukana yöjunista 🙂

  • Reply Tiia/ReiseReise tiistai, helmikuu 28, 2017 at 15:43

    Näyttää kyllä ihan kauniilta tuo New Delhi. Intialainen ruoka on kyllä parasta, mutta en varmaan tule maistamaan sitä koskaan itse maassa. Ei vaan uskalla matkustaa Intiaan.

    • Reply mertsik tiistai, maaliskuu 7, 2017 at 20:51

      Intialainen ruoka on muuten todella hyvää. New Delhi oli kaunis ja yllätyin miten vihreä kaupunki se oli.

  • Reply sari/ matkalla lähelle tai kauas tiistai, helmikuu 28, 2017 at 19:34

    Haluaisin matkustaa Intiaan ja varmasti aikani rohkeutta kerätessäni sen tulen tekmäänkin. Delhi näytti hyvältä ainakin tuossa kaupunginosassa. Junamatkanne taisi olla melko shokeeraava. Tuttavamme oli Goalla parikymmentä vuotta sitten. Hän kertoi, että matka oli todellinen kulttuurishokki.

    • Reply mertsik tiistai, maaliskuu 7, 2017 at 20:54

      Minäkin olen kuullut Goasta kaikenlaisia tarinoita. Ei kuulosta kovin houkuttelevalta lomakohteelta. Vaikka en Intiaan erityisemmin ihastunut, niin onhan siellä näkemistä laidasta laitaan. Taj Mahal erityisesti oli upea ja kohta olen pääsemässä postauksissa siihen. Löytyy sieltä varmasti paljon muutakin mielenkiintoista. Minulla on myös tuttuja, joiden mielestä Intia on loistava paikka. Näin me ollaan erilaisia 🙂

  • Reply Anna K. torstai, maaliskuu 2, 2017 at 15:11

    Junalla matkustaminen on ihanaa, vaikka tuo makuuvaunu ei kovin herkulta kuulostanutkaan. Harmi, kun sulla ei ollut siitä kuvaa. Hankalaa joo, mutta mulla on ainakin fiilis korkealla, kun juna puksuttaa eteenpäin.

    • Reply mertsik tiistai, maaliskuu 7, 2017 at 20:55

      Minäkin tykkään junalla matkustamisesta, mutta en Intiassa 🙂 Harmillisesti mulla ei ollut kunnon kuvamateriaalia tuosta junamatkasta. Ne vähäiset kuvat mitä olin ottanut olivat joko huonolaatuisia tai sitten niissä oli meidän ryhmäläisiä, jotka eivät välttämättä halua poseerata mun postauksissa.

  • Reply Katja/jumalainenseikkailu torstai, maaliskuu 2, 2017 at 16:06

    Kiinnostavaa lukea Delhin ja Intian fiiliksistä 🙂 Itse vietin Intiassa kuukauden loppuvuodesta 2016, blogissa on paljon juttua omista tuntemuksistani. Ikävähän sitä Intiaa tulee, kun lukee juttuja siitä <3

    • Reply mertsik tiistai, maaliskuu 7, 2017 at 20:56

      Sinulla on sitten ollut hyvä reissu 🙂 Täytyypä käydä lukemassa sun juttuja.

  • Reply Kati / Lähinnä Kauempana torstai, maaliskuu 2, 2017 at 19:35

    Kambodzan yöjunista on kokemuksia ja alapedissä nukkuminen oli se huonoin vaihtoehto. Kaikki tien pomput ja rosoisuudet tuntui jokaisessa solussa ja meno oli ihan kamalaa. Vielä kun oli just lukenut kauhukirjoituksia kammottavista kolareista niillä teillä, niin ei tullut uni silmään koko yönä. Ilmeisesti Intian tiet olivat paremmassa kunnossa tai yläpetillä oli muuten mukavampaa.

    Intia kyllä tavallaan kiehtoo, mutta ehkä olen sen verran mukavuudenhaluinen, etten ainakaan pienten lasten kanssa lähde. Monesti olen haaveillut Kerala-Sri Lanka yhdistelmästä, mutta katsotaan nyt ihan rauhassa ajan kanssa toteutuuko.

    Olette te naiset melkoisia seikkailijattaria!

    • Reply mertsik tiistai, maaliskuu 7, 2017 at 20:58

      Kambodzan yöjuna kuulostaa myös hyvin eksoottiselta 🙂 Taisin olla vaan niin väsynyt, että nukahdin lähes saman tien. Onneksi luin juttuja Intian rautatieonnettomuuksista vasta matkan jälkeen..

  • Reply Miika / Scenic Road Hunters torstai, maaliskuu 2, 2017 at 23:28

    Intia ei ihan ylimpänä ole matkahaavelistalla. Liikenne on ilmeisesti aika kaaosta. Tosin yksi autotoimittaja kyllä jonkunen vuosi sitten meni sinne koeajamaan uutta Datsunia (joo siellä on vielä sillä nimellä) ja kiersi pitkin Intiaa.

    Eikös toi Intian juna oo aika monissa dokkareissa näytetty aika hankalaksi paikaksi erityisesti naisille? Ahdistelua yms.

    • Reply mertsik torstai, maaliskuu 9, 2017 at 22:16

      Liikenne oli (ja on varmaan vieläkin) aika mielenkiintoista. Paikallisella moottoritiellä menivät autot ja eläimet sikin sokin. En kovin mielelläni sinne omalla autolla lähtisi. Intian junissa on sattunut paljon naisiin kohdistuvaa ahdistelua. Me emme onneksi sellaista kokeneet, mitä nyt turbaanipäinen setä nojaili mun olkapäähän unissaan 🙂 Tästä lisää seuraavassa postauksessa.

  • Reply Johanna Hulda / Vida de Estrada perjantai, maaliskuu 3, 2017 at 00:18

    Olen käynyt Intiassa kahdesti ja voisin lähteä kolmannenkin kerran, niin kiehtova maa se on kaiken sen hankaluudenkin kanssa. Minusta yläpunkka on etenkin pitkillä junamatkoilla juuri se paras paikka! Siellä katonrajassa on sentään hieman yksityisyyttä eikä petiä tarvitse nostaa seinää vasten päivän ajaksi, ja kukaan ei tule sinne istumaan. Mutta uskon että sleeper-luokassa on ollutkin hieman tukalat oltavat. Ite oon tainnut aina matkata ilmastoidussa toisessa luokassa, missä on hieman vähemmän ja hieman rikkaampaa porukkaa. 🙂

    • Reply mertsik torstai, maaliskuu 9, 2017 at 22:19

      Kiva kuulla, että sinulla on ollut hyviä reissuja Intiaan. Hyvinhän siellä junan yläpunkassa lopulta nukutti kun oli ensin päässyt kipuamaan sinne. Ei kuitenkaan ihan unelma reissu 🙂

  • Reply Emma perjantai, maaliskuu 3, 2017 at 08:58

    Kuvaa kyllä hyvin munkin tuntemuksia Delhistä noi sun mietteet. Kaunis kaupunkihan se on osaksi, mutta myös todella sekava ja rähjäinen ja uh, mä en kestä yhtään niitä rasittavia apinoita. Yöjuna on varmaan kanssa kaukana luksuksesta tai edes sellaisesta perustasosta, johon me ollaan totuttu, mutta toisaalta ihan huikea kokemus. Intiassa on kyllä kaikella kaksi puolta.

    • Reply mertsik torstai, maaliskuu 9, 2017 at 22:21

      Olihan tuo kokemus isolla koolla 🙂 Yöjunaan en välttämättä uudestaan haluaisi. Totta muuten, että kaikilla asioilla on kaksi puolta niin Intiassa kuin muuallakin.

  • Reply miraorvokki lauantai, maaliskuu 4, 2017 at 08:50

    Intiaan pitää joskus lähteä, sinne tulee haavematkailtua usein viisumiasioiden parissa eli ihan työn puolesta 😀 Mikä virkailijoilla loppupeleissä oli sitten ärsytyksen syynä? Eikös monikertaviisumilla pitäisi saada mennä ja tulla Intiaan niin kuin tykkää. E-viisumissa sitten rajoitus että sillä saa matkustaa max 2krt/vuosi Intiaan, toki molemmille kerroille pitää olla erillinen e-viisumi.

    Seuraavaksi pitääkin lukea sitten junapostaus! 🙂

    • Reply mertsik torstai, maaliskuu 9, 2017 at 22:23

      Virkailijoiden ärsytys ei meille koskaan selvinnyt. Meidän viisumien piti olla kunnossa mutta jotain ne niistä kiukuttelivat ja meidän piti täyttää kaikki lomakkeet uudestaan. Opas kertoi, että lähes joka kerta sama show. Riippuen aina kuka virkailijoista oli vuorossa..

  • Reply Lotta | Watia.fi lauantai, maaliskuu 4, 2017 at 11:56

    Melkoinen seikkailu. Oon ehkä sen verran mukavuudenhaluinen, että mua ei sais intialaiseen yöjunaan… Yleensäkään Intia ei ihan hirveästi kiinnosta kaiken kaoottisuutensa vuoksi. Tosin sekin on niin valtava maa, että sieltä aivan varmasti löytyy niitä rauhallisempiakin helmiä. Saa nähdä, tuleeko Intialle annettua vielä joskus mahdollisuus.

    • Reply mertsik torstai, maaliskuu 9, 2017 at 22:25

      Minuakaan ei Intia kovin paljoa kiinnostanut, mutta toisaalta olihan se kiva kokemus ja ainakin erilainen. Helmiä sieltä löytyy myös vaikka kuinka, esim. Taj Mahal on käymisen arvoinen.

  • Reply Sannahof // Unelmamaja sunnuntai, maaliskuu 5, 2017 at 12:40

    Intialainen yöjuna on varmasti vähintäänkin mielenkiintoinen kokemus! Täytyy lukaista erikseen kokemuksenne tuosta reissusta.

    • Reply mertsik torstai, maaliskuu 9, 2017 at 22:26

      Se oli ja seuraavassa postauksessa lisää meidänjunamatkasta 🙂

    Leave a Reply