Andienkondorien lentonäytös Colca kanjonilla

Arequipan Colca kanjonille mennään kahdesta syystä; vaeltamaan tai katsomaan Andienkondorien lentämistä. Me menimme kanjonille jälkimmäisestä syystä. Colca kanjoni on 3270 metriä syvä ja on yksi maailman syvimmistä. Se on myös Perun kolmanneksi suosituin matkailukohde. Vuosittain siellä käy noin 120 000 ihmistä ympäri maailmaa.

Cruz del Condor

Cruz del condor

Colca kanjoni on Andienkondorien koti. Hyvällä tuurilla niitä voi nähdä aamulennolla melko läheltä ja moni tuleekin kanjonille katsomaan näiden mahtavien lintujen lentonäytöstä. Andienkondori on maailman kookkain lentotaitoinen lintu. Se voi elää 60-70 -vuotiaaksi ja sen siipien kärkiväli voi olla yli 3 metriä. Andienkondoreita kutsutaan myös ”Eternity bird” koska se symboloi pitkää ikää.

Lähdimme aamulla matkaan heti kuuden jälkeen ja toiveissa oli tottakai, että pääsisimme näkemäät kondorit. Opas kertoi, ettei edellispäivänä kanjonissa ollut näkynyt yhtään lintua. Sää vaikuttaa asiaan ja edellispäivänä oli ollut sateista ja pilvet olivat roikkuneet kanjonin yllä. Meillä kävi tuuri, koska sää oli selkeä ja pääsimme todistamaan viiden Andienkondorin lentoa. Olihan se aika huiman näköistä ja kaukaa katsottuna ei olisi uskonut miten suuresta linnusta on kyse.

Andienkondorit

Andienkondorien aamulento

Andienkondorit

Merja Colca kanjonilla

Kanjonilta palasimme takaisin Chivay´n kylään,  jossa olimme yöpyneet edellisyön ja nautimme siellä lounaan ennen kuin lähdimme pikkubussilla kohti Punoa. Ennen lounasta kävimme paikallisella torilla. Siellä oli isoja säkkejä täynnä mausteita, maissia sekä erilaisia perunoita. Niitä oli mustia ja valkoisia. Perussa on eri perunalajikkeita noin 5000 eikä mikään ihme, koska sieltä se peruna kotoisin. Tätäkään asiaa en tiennyt ennen Perun matkaa, että kotoinen peruna on alunperin lähtöisin kaukaa Etelä-Amerikasta Andien alueelta. Aina oppii jotain uutta!

Maissia Chivay´n torilla

Torielämää Chivay´n kylässä

Perunasäkki

Lounaan jälkeen meillä alkoi viiden tunnin ajomatka Punoon (3830 m), Titicaca- järven rannalle. Vuoristotaudista kärsineet matkakumppanimme alkoivat olla paremmassa kunnossa. Minulla oli hyvä olo, mitä nyt vatsassa hieman kipristeli. Matkalla nousimme aina 4910 metriin saakka. Pysähdyimme ottamaan siellä valokuvia ja levähdyspaikalla olevilta myyjiltä oli mahdollisuus ostaa kauniita kankaita tai alpakanvillasta tehtyjä huiveja.

Chivay_Puno

Myyjiä tien varrella matkalla Punoon

Matkan korkein kohta 4910 m

Matkan korkein kohta 4910 m

Maisemia kuvailemassa

Mirador Sanchez

Mirador Sanchezin näkymiä

Punossa majoituimme Casa Andina -hotelliin. Hotelli oli muuten rauhallinen, mutta meidän huone oli sijainniltaan huonossa paikassa. Kerroksen aulassa oli tietokoneita, joita hotellin asukkaat käyttivät ja huoneemme oli juuri aulan välittömässä läheisyydessä. Puheen sorina ja kirjoittamisen äänet kuuluivat meidän huoneeseen, mutta onneksi kukaan ei viihtynyt siellä kovin myöhään.

Kävimme illalla kävelemässä kävelykadulla vähän aikaa. Sää oli todella kylmä eikä ulkona kauaa viihtynyt. Perulaisten pöperöiden jälkeen teki mieli syödä jotain tuttua ja päädyin ravintolassa lasagne annokseen, joka oli erittäin maittava. Ystäväni otti kalaa, mutta se ei ollut oikein onnistunut. Illallisen jälkeen kävelimme nopeasti hyisessä ilmassa hotelliin. Oli ihanaa päästä nukkumaan, koska takana oli pitkä päivä.

Saattaisit olla kiinnostunut myös:

Hiljainen Lima ja lumihuippujen ympäröimä Arequipa
Karuja maisemia matkalla Chivayn kylään
Päivä Titicaca-järvellä

Blogiani voi seurata myös Facebookissa ja Instagramissa.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Ansku BCN maanantai, marraskuu 7, 2016 at 10:02

    Tuollaiset isot linnut ovat kyllä upeita! Täällä Pyreneilläkin näkee sellaisia valtavia kotkia liitelemässä hiljalleen taivaalla ja ovat ne vaikuttavia (ja hieman pelottavia)!

    • Reply mertsik maanantai, marraskuu 7, 2016 at 19:55

      Kondorikotkat ovat vaikuttavan näköisiä. Ei niiden suuruutta meinannut ymmärtää, ennenkuin sai kameran putken läpi lähikuvan. Andienkondorit ovat yksiavioisia ja opas kertoi, että toisen kuoltua ne saattavat suruissaan tehdä itsemurhan syöksymällä täysiä maata päin.

  • Reply Paula - Viinilaakson viemää keskiviikko, marraskuu 9, 2016 at 02:10

    Upeita lintuja. On tosi vaikeaa oikeasti käsittää kuinka isoja ne ovat. Hieno kokemus varmasti! Minulla on Peru jäänyt vielä käymättä, miehellä olisi kova hinku sinne. Ehkä menemme kun lapsi on vähän isompi (tai niin iso että voi olla pidempään yksin hoidossa) koska se ei suoranaisesti ole mikään ”helppo hotelliloma” jos haluaa nähdä kaikki historialliset- ja luonnonpaikat.

    • Reply mertsik maanantai, marraskuu 14, 2016 at 20:42

      Kondorikotkat olivat todella isoja ja niiden kokoa oli vaikea käsittää. Ihan pienen lapsen kanssa en Peruun lähtisi. Kouluikäisen kanssa helpompaa. Korkeus tuo omat haasteensa, varsinkin jos mielii Macchu Picculle.

    Leave a Reply