Merjan matkassa

Viikonloppu Joensuussa

Viime lauantaiaamuna laitoimme auton nokan kohti Joensuuta. Tytär muutti sinne syksyllä poikaystävänsä kanssa ja nyt oli aika tehdä tupatarkastus heidän uuteen kotiinsa. Halusimme myös tehdä tuttavuutta tähän pohjoiskarjalaiseen kaupunkiin, jossa tulisimme lähivuosien aikana piipahtelemaan silloin tällöin nuortaparia katsomassa.

Neljän tunnin automatka Lahdesta Joensuuhun ei aluksi kuulostanut kovin houkuttelevalta, mutta lopulta se meni yhdessä hujauksessa. Mikkeli vilahti nopeasti ohi ja kun tulimme Juvalle, päätimme pitää pienen tauon. Huoltoasemalla pientä hiukopalaa, jaloittelua ja takaisin baanalle. Mitä lähemmäksi Itä-Suomi tuli, sitä kurvikkaammaksi maisemat muuttuivat. Tie ei ollut enää piikkisuora, vaan maaston muodot kumpuilivat tehden tiestä paikoitellen mäkisen ja mutkikkaan. Härmistyneet puut reunustivat maaseutujen halki kulkevaa tietä. Katselimme tien vieressä olevia autiotaloja ja mietimme millä hinnalla niistä saisi kodin. Osa vaikutti aika ränsistyneiltä eikä kunnostamiseen ihan pieni pintaremontti riittäisi. Mutta rauhallista olisi, eikä naapurit olisi häiriöksi.

Edellinen Joensuun reissu kesti alle vuorokauden

Muistelin automatkalla edellistä Joensuun reissua noin kolmen vuoden takaa. Silloin en viipynyt kaupungissa edes vuorokautta. Matkustin iltajunalla, kävin Joensuu Areenalla juoksemassa 12 tuntia ja aamujunalla palasin takaisin kotiin. Kaupungista en areenan lisäksi nähnyt muuta kuin räntäsateella kuorrutetun rautatieaseman.

Joensuu vaikutti heti ensi näkemältä kompaktilta kaupungilta. Keskusta oli aika tiivis ja siellä näytti olevan kaikki tarvittava. Luntakin oli enemmän kuin etelässä. Navigaattori ohjasi meidät sivukadulle, jossa vastassa oli iso lumikasa. Siitä olisi moni etelän latumestari maksanut maltaita. Pienen kompuroinnin jälkeen pääsimme perille. Nuoripari oli meitä vastassa ja yhdessä kipusimme hissillä 13.kerrokseen. Asunto oli uudessa kerrostalossa ja pohjaratkaisultaan oikein mukava. Näköalat olivat komeat, kun niin korkealla oltiin. Kun tupatarkastus oli tehty, kävimme kaupoilla sekä hoitelimme kahvihampaan kolotukset kahvilassa.

Viihtyisä Sokos Hotel Vaakuna

Majoituimme torin laidalla olevaan Sokos Hotel Vaakunaan. Sijainti oli loistava ja hotellin yhteydestä löytyi Sokos-tavaratalo, Alko, kahvila sekä muutama ruokaravintola. Vastaanotossa saimme ystävällistä palvelua ihanalla karjalan murteella. Se kuulosti niin leppoisalta, että aloin miettiä riidelläänkö täällä koskaan.

Hotellin hississä törmäsimme reippaisiin talviuimareihin. Joensuussa uitiin viime viikonloppuna talviuinnin suomenmestaruuksista ja osa kilpailijoista asui samassa hotellissa. Hatunnosto heille! Sen verran kylmä tuuli puhalteli ulkona, että minua ei olisi avantoon saanut.

Se perinteinen hotellihuonekuva

Halusin nähdä Joensuun keskustasta muutakin kuin nopean vilkaisun auton ikkunasta. Kun tavarat oli viety huoneeseen, lähdimme pienelle kävelylle. Torilla näytti hiljaiselta, olihan kello jo kovaa vauhtia menossa iltaa kohti. Kävelykadun penkillä istui joku. Hän oli yksi Joensuun keskustan tunnetuimmista maamerkeistä Kosiosusi. Henna Heiskasen ja Eija Karjanmäen luoma Kosiosusi sai viime syksynä morsiamen, kun Kauppakadun ja Siltakadun risteykseen tuotiin naishahmoinen susipatsas.

Kosiosuden morsian

Joensuun taidemuseo

Torilta kävelimme kirkolle ja sieltä Pielisjoen rantaa pitkin takaisin lähtöpaikalle. Pielisjoen ranta oli kaunis ja kuvittelin mielessäni miltä se näyttäisi kesäaikaan. Varmasti tosi upealta. Jokirannassa näkyi laivoja, jotka olivat olleet aiemmin risteilykäytössä. Laivat olivat olleet myynnissä jo pari vuotta ja risteilyt oli lopetettu monen harmiksi. Toivottavasti laivoille löytyisi uudet omistajat, koska jokiristeilyille olisi varmasti kysyntää kesäaikaan.

Joensuusta löytyy upeita muraaleja. Tämä karhuherra löytyy keskustan tuntumasta.

Joensuun teatteri torin laidalla

Illalla kävimme syömässä Aittarannassa. Penttilän alueella oleva ravintola tarjoaa nettisivujen mukaan reilua ruokaa ja aitoja makuja. Seurueessa syötiin niin lihaa, kanaa kuin kalaakin ja kaikki annokset olivat hyviä. Aittarantaan kannattaa tehdä pöytävaraus ainakin viikonloppuilloille. Paikka vaikutti suositulle ja ovelta käännytettiin pois porukkaa, jotka tulivat ilman varausta.

Kanaa, juureksia ja bataattiranuja

Aittarannasta menimme vielä hotellin ravintolaan nauttimaan lasilliset viiniä ja katsomaan paikallista menoa. Pitkän päivän jälkeen väsy iski kuitenkin nopeasti emmekä kauaa jaksaneet Joensuun yössä viilettää.

Seuraa blogia myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.

16 kommenttia
sunnuntai, helmikuu 16, 2020 by mertsik

5 x asiat, joita en ole koskaan tehnyt matkalla

Blogeissa kiersi muutama vuosi sitten haaste, jossa kerrottiin asioita, joita ei ole koskaan tehnyt matkoilla. En siihen silloin osallistunut, koska tuntui vaikealta keksiä asioita mitä en olisi tehnyt. Yleensä kun kerrotaan nimenomaan siitä mitä on tehty. Miksi nyt sitten tartuin aiheeseen? Surffailin viikonloppuna netissä ja päädyin lopulta yhteen haasteeseen vastanneista matkablogeista. Siitä syntyi nopeasti idea, että mitäs jos minäkin nyt hieman jälkijunassa rustailisin tästä jotain.

Blogihaaste lähti aikoinaan liikkeelle Virpin blogista, joka tunnettiin silloin nimellä ”Täynnä tie on tarinoita” (nyk. Hätälasku) Yritin etsiä alkuperäistä haastepostausta mutta se oli blogimuuton aikana hävinnyt bittiavaruuteen.

Helppoa näiden miettiminen ei ollut, koska tuntui aluksi siltä, että kaikkea mahdollista on tullut tehtyä ja koettua. Löysin lopulta viisi asiaa, jotka ovat kokematta – ja toivon, että osaa jääkin tälle listalle.

En ole koskaan joutunut ryöstön uhriksi

Olen ollut onnekas, ettei minua ole koskaan ryöstetty matkoillani. Minulta ei ole myöskään varastettu mitään eikä luottokorttia ole kopioitu. Ainoa uhkaava tilanne, jossa ajatuksissa viivähti hetken pelko, muistuu mieleen Tansaniasta.

Ryhmämme hajaantui safarimatkan jälkeen. Osa jatkoi lomailua Sansibarilla ja osa lähti kotiin. Meidän ryhmästä minun lisäkseni vain Jarmo oli lähdössä samaan aikaan kotiin. Suurin osa jäi nauttimaan auringosta ja osa oli lähtenyt jo ennen safaria.

Koska lento kohti kotia lähti vasta myöhään illalla, saimme päiväksi käyttöön kuskin, joka kierrätti meitä ympäri Arushaa. Kuski ehdotti meille iltapäivällä, että hänen kaverinsa voisi viedä meidät kävelykierrokselle. Koska parempaakaan suunnitelmaa ei ollut, pyysimme häntä soittamaan kaverilleen.

Kävelykierroksen yhteydessä piipahdimme tauluja myyvässä liikkeessä. Kaupan myyjä kertoi, että heillä on takahuoneessa lisää tauluja ja pyysi meitä katsomaan niitä. Iskin silmäni kahta masaita esittävään kuvaan. Aloimme hieroa siitä kauppoja, mutta heidän pyytämänsä hinta oli naurettavan korkea. Myyjän ystävällisyys katosi saman tien, kun kerroin summan, jolla voisin taulun ostaa. Se oli vain murto-osa hänen pyytämästään hinnasta. Tajusin samalla, että olimme takahuoneessa myyjän ja hänen avukseen tulleen parin kaverin kanssa. Jos he haluaisivat ryöstää meidät, se olisi maailman helpointa. Mitään ei onneksi tapahtunut ja taulukin lopulta vaihtoi omistajaa, mutta tilanteesta jäi ikävä fiilis.

Lue koko tarina: Masai-heimon luona kylässä ja tinkimistä Arushan kaupungissa

Ryöstön uhriksi olisi ollut helppo joutua myös Venezuelassa. Naapurihotellin naiselta oli viety keskellä kirkasta päivää paksu kultaketju kaulasta väkivalloin repimällä, kun he olivat rannalla kävelemässä. Muistona ryöstöstä oli isot mustelmat kaulan ympärillä. Venezuelassa piti kulkea mahdollisimman köyhän näköisenä ja pitää kamera sekä lompakko piilossa.

En ole koskaan yöpynyt hostellissa

Vaikka olen viettänyt öitä teltoissa, lautamajoissa ja jopa kontissa, hostelliyö on minulla vielä kokematta. Hostelleilla oli minusta aikoinaan huono kaiku ja ne olivat paikkoja, jotka tarjosivat katon pään päälle ja paikan isosta makuusalista muutamalla eurolla. Koin, etteivät ne olleet minua varten. Mielummin menin vaikka parin tähden hotelliin.

Nykyisin on tarjolla myös hienompia hostelleja, joita ei juuri hotellista erota. Yhteismajoitukseen ei tarvitse tyytyä, jos se ei ole oma juttu, koska monesta hostellista voi varata myös oman huoneen.

Telttamajoitusta Kilimanjarolla

En pidä mahdottomana ajatuksena, että jossain päin maailmaa yöpyisin siistissä hostellissa omassa huoneessa. Mutta siltikään en usko, että se olisi koskaan ykkösvaihto.

En ole koskaan myöhästynyt lennolta

Lennolta myöhästyminen olisi varmaan pahin painajaiseni. Sellaista ei ole toistaiseksi sattunut ja toivon, ettei koskaan tapahdukaan.

Läheltä piti tilanteista tulee mieleen vain Berliinin reissu, jossa lentokenttäbussi ei koskaan tullut ja alkoi olla kiire päästä kentälle. Samalla pysäkillä oli suomalainen mies, jonka kanssa otimme lopulta yhdessä tuumin taksin. Samaan kyytiin tuli vielä eräs nainen, jolla oli myös kiire lennolle. Sydämeni pamppaili silloin, kun tuijotin kelloa ja ohikiitäviä maisemia ja mietin mitä teen, jos en ehdi koneeseen. Taksimatka meni sen verran joutuisasti, että lopulta lentokentällä oli aikaa käydä vielä kahvilla.

Retkibussista sen sijaan olen myöhästynyt ja sen tarinan voitte lukea täältä: Iltapäivä Barcelonassa, joka ei mennyt kuin Strömsössä

En ole koskaan käynyt Kanariansaarilla

Olenko ainoa suomalainen, joka ei ole käynyt Kanariansaarilla? Siltä ainakin tuntuu.

Vielä kymmenen vuotta sitten ajattelin, että Kanariansaaret on tylsin paikka ever ja sinne en ainakaan lähde lomaani viettämään. Sittemmin olen pyörtänyt ajatukseni, kun olen lukenut Kanarian hienoista luontokohteista ja enää se ei ole tuntunut niin tylsälle. Varsinkin Teneriffa kutkuttelee ajatuksissa, koska olisi mahtavaa päästä Teidelle.

Gambiaan menimme pompulla Gran Canarian lentokentän kautta. Tätä en kuitenkaan laske Kanarialla käynniksi.

Kanariansaaret voisi olla hyvä vaihtoehto silloin kun haluaisi viettää lomaa lämpimässä hyvien kirjojen parissa ja käydä välillä uimassa ja kävelyllä, mutta tarkoitus ei olisi höntsäillä paikasta tai nähtävyydestä toiselle. Niin ja yhden päivän voisi pyhittää sille Teidelle.

En ole koskaan matkalla tarvinnut lääkäriä

Olen ollut onnekas myös sen suhteen, etten ole sairastunut matkalla niin pahasti, että olisi pitänyt turvautua lääkäriin. Matkakumppaneille sen sijaan on sattunut yhtä sun toista ja kovin juttu on mielestäni ystäväni käynti hammaslääkärissä Kathmandussa.

Huvittavinta on myös se, että pahin lomalla kokemani vatsatauti iski Tanskassa Legolandissa. Olen kuitenkin matkustanut Intiassa ja monessa muussa kohteessa, joissa vatsataudin todennäköisyys on todella suuri. Onkin pieni ihme, että Intian matkalla oli vain pientä vatsan vääntelyä, joka ei koskaan yltynyt vatsataudiksi asti.

Mitä sinä et ole koskaan tehnyt matkoilla?

Seuraa blogia myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.

44 kommenttia
sunnuntai, helmikuu 2, 2020 by mertsik

10 ikimuistoista matkaa viime vuosikymmeneltä

Viime vuosikymmenen aikana tein elämäni tähän mennessä suurimmat matkani. Olin matkustellut jonkun verran myös ennen vuotta 2010, mutta kaikki vaellusmatkat, vuorten valloitukset ja muut eksoottiset kohteet tuli nähtyä ja koettua viimeisen 10 vuoden aikana.

Inspiraation tähän postaukseen sain Kerran poistuin kotoa -blogin Nooralta, joka kirjoitti omista toteutuneista unelmistaan. Sitä lukiessa tajusin, että minunkin isoimmat matkani ovat tapahtuneet viimeisen 10 vuoden aikana. Nooran postauksen pääset lukemaan täältä: 10 matkavuotta – 10 toteutunutta unelmaa

Nepal ja Intia 2010

Nepalin ja Intian kiertomatka oli ystäväni ja minun juhlamatka. Täytimme molemmat pyöreitä keväällä ja mikäs sen parempi lahja kuin matka unelmakohteeseen Nepaliin. Intia tuli kaupan päälle.

Olin haaveillut lumihuippuisten vuorten näkemisestä ja vaelluspoluista niin kauan kuin muistan. Ystäväni oli kokeneempi vaeltaja ja hän oli ehtinyt valloittaa Kilimanjaron sekä vaeltaa niin Lapissa kuin Keski-Euroopassakin. Oma vaelluskokemukseni oli pyöreä nolla, ellei päiväpatikointia Samarian rotkoon Kreetalla laskettu mukaan. Valitsemanne matka sopi hyvin aloittelevalle vaeltajalle ja matkaohjelmaan kuului toki muutakin kuin vuorilla patikointia.

Nepalissa tutustuimme Kathmandun pölyiseen kaupunkiin, mutta näimme myös upeita temppeleita ennen vuorille lähtemistä sekä tutustuimme Pokharaan. Muutaman päivän vaellus vei meitä polkuja pitkin majalta toiselle ja auringonnousua ihailimme reitin korkeimmalla kohdalla 3200 metrissä Poon Hillillä. Ennen siirtymistä Intian puolelle tein muutaman matkakaverin kanssa vuoristolennon Mount Everestille. Se oli niin upea kokemus, että kyyneleet eivät olleet kaukana. Siinä vuoressa vaan on sitä jotain.

Intia tarjosi minulle ensimmäisen safarikokemukseni, kun vierailimme Ranthamboren kansallispuistossa. Meidän junamatka sinne ei sujunut kommelluksitta, mutta nyt niille tapahtumille voi jo nauraa. Safaripäivien jälkeen oli vuorossa Agra ja sen upeaakin upeampi Taj Mahal.

Vuonna 2010 elämässä tapahtui muutakin suurta kuin lumihuippujen näkeminen. Muutimme kesällä Lahteen, joka oli iso muutos koko perheelle. Rakkaudella rakennnettu omakotitalo ja kaikki muu tuttu jäi 200 kilometrin päähän. Sillä aikaa kun minä reissasin maailmalla, kotiväki järjesteli kotimme myyntiä ja sain tilannepäivitystä tekstiviesteillä.

Lue lisää Nepalin matkasta:

Hammassärkyä ja myöhässä olevia lentoja Nepalissa
Auringonnousu Poon Hillillä
Viimeiset vaelluspäivät Nepalissa
Vuoristolento Mount Everestille

Lue lisää Intian matkasta:

Vehreästä New Delhistä yöjunalla kohti Ranthamborea
Junamatka Intiassa, joka ei mennyt niin kuin Strömsössä
Safarilla Ranthamboren kansallispuistossa Intiassa
Taj Mahal – maailman kaunein rakennus

Peru 2011

Perun matkan suunnittelu alkoi ystäväni kanssa jo lentokoneessa kotimatkalla Delhistä Helsinkiin. Ensimmäinen yhteinen vaellusmatkamme oli mennyt hyvin ja seuraava toivekohde siinti toisella puolella maapalloa eli Perussa. Mielessä oli legendaarinen Inkapolku-vaellus, mikäpäs muu.

Lokakuussa 2011 lähdimme kahden viikon matkalle Peruun. Alkumatkasta kiertelimme Limassa, Arequipassa, näimme Colca-kanjonilla andienkondorien aamulentelyt, Punossa hyppäsimme veneen kyytiin ja tutustuimme kaisloista tehtyihin kelluviin Uros-saariin ja seuraavan yön vietimme Titicaca-järvellä Amantani-saarella perhemajoituksessa. Sieltä matka jatkui kohti Cuscoa ja Inkapolku-vaellusta.

Inkapolun virallinen aloituspaikka; km82 rautatieseisake

Valitettavasti ystäväni joutui jättämään vaelluksen väliin jalassa olleen rasitusvamman takia. Sateen piiskatessa lähdimme matkaan. Sadekuuroja osui vaellukselle useita ja pienessä teltassa yritimme kuivatella vaatteita. Siitä huolimatta nautin joka sekunnista. Polku oli paikoitellen haastava, mutta kaikki selviytyivät ehjin nahoin. Kun aamutuimaan saavuimme Machu Picchulle pilvet väistyivät ja aurinko tuli esiin.

Lue lisää Perun matkasta: Perun matkan parhaat palat

Kroatia 2012

Vuosi 2012 oli matkojen suhteen hiljainen. Kesälomalla lähdin nuorimmaisen tyttäreni kanssa kahdestaan Dubrovnikiin. Olimme tähän asti matkustelleet koko perheen voimin tai sitten kahdestaan miehen kanssa. Koska muu perhe halusi jäädä mielummin mökille, me lähdimme tyttöporukalla matkaan.

Minua hieman jännitti miten kaikki sujuisi, koska nyt olin yksin vastuussa kaikesta. En voisi turvautua toiseen aikuiseen, jos vaikka sattuisimme eksymään tai myöhästyisimme jostain kulkuneuvosta. Alaikäisen niskaan ei voisi kuitenkaan vastuuta sälyttää.

Kaikki meni onneksi hyvin ja meillä oli todella kiva reissu. Tämän matkan jälkeen olemme reissanneet kahdestaan useita kertoja ja viime kesänä kävimme uudestaan Kroatiassa muistelemassa menneitä.

Lue lisää Kroatian matkasta: Viikonloppu Dubrovnikissa

Tansania 2013

Perun matkan jälkeen alkoi ajatuksissa kutkuttaa Kilimanjaro. Inkapolku-vaelluksella siitä oli paljon puhetta ja muutaman ryhmän jäsenen kanssa meilailtiin matkan jälkeen ja suunniteltiin, että lähdetään vuoren valloitukseen yhdessä. Olimme jo niin pitkällä, että reissukin oli varattu, kunnes se peruttiin matkan järjestäjän taholta. Muut jäivät pohtimaan lähtisivätkö Kilille seuraavana vuonna, mutta minä en halunnut odottaa niin pitkään. Siirsin lomaani parilla kuukaudella ja otin matkan lopulta toisen matkatoimiston kautta.

Lokakuussa 2013 oli vuorossa Afrikan korkein vuori ja sen jälkeen safarimatka. Lensimme Nairobiin ja siellä yön vietettyämme siirryimme pikkubussilla Tansanian puolelle. Kilimanjaron valloitus alkoi kohdallani huonosti, koska paikallinen agentti oli möhlinyt jotain ja sekä minulta että toiselta ryhmämme jäseneltä puuttui vaelluslupa. Ilman sitä emme voineet lähteä matkaan. Luvat saatiin onneksi järjestymään muutamassa tunnissa, mutta muu porukka ehti jo lähteä matkaan meidän jäädessä odottelemaan lupien tulemista. Siinä ei ollut itku kaukana.

Kilimanjarolla pärjäsi päivisin t-paidalla ja polvipituisilla housuilla. Tässä ollaan 3000 metrissä.

Maisemia Kilimanjaron rinteiltä

Vaelsimme Rongai-reittiä, jonka varrella ei ollut majoja, vaan yövyimme teltoissa. Kärsin kovasta päänsärystä ja olin jo lähes varma, etten tule huippua näkemään. Kuin ihmeen kautta päänsärky katosi viime hetkellä ja pääsin yrittämään huiputusta yhdessä muiden kanssa. Aamulla aikaisin meidän pieni naisvoittoinen ryhmä seisoi Afrikan katolla.

Viikon teltassa asumisen jälkeen oli ihanaa päästä ihmisten ilmoille ja safarille katsomaan eläimiä. Tansanian safarit olivat niin upeita, että kiinnostus heräsi muitakin Afrikan safareita kohtaan.

Lue lisää Tansanian matkasta:

Tietokatkoksia Tansaniassa
Päänsärkyä ja tähtiä Kilimanjarolla
Pole pole – hitaasti kohti Kilimanjaroa
Afrikan katolla

Kypros 2014

Vuosi 2014 oli välivuosi kaukomatkoista. Kesäloman viimeisen viikon vietimme koko perheen voimin Kyproksen Ayia Napassa. Meille mieheni kanssa tämä reissu toi muistoja mieleen, koska teimme aikoinaan häämatkan Kyprokselle. Siihen aikaan ei ollut tapana lentää kaukaisille paratiisisaarille häämatkan viettoon.

Kypros oli muuttunut hurjasti niistä vuosista enkä tunnistanut sitä enää samaksi paikaksi. Vietimme rentoa lomaa uiden ja aurinkoa ottaen. Muutamilla retkillä käytiin myös ja syötiin hyvin paikallisissa ravintoloissa. Matkan aikana sekä mies että toinen lapsista vietti synttäreitä ja hotelli muisti molempia pienellä suklaakakulla sekä punaviinillä. Tytär olisi ilahtunut enemmän jostain muusta juomasta kuin punaviinistä, koska oli silloin vielä alaikäinen. Meille aikuisille se kelpasi ja tytär sai kaupasta valita mieleistä synttärijuomaa.

Lue lisää Kyproksen matkasta: Rantalomalla Kyproksella ja kadonneiden sormusten arvoitus

Kanada 2015

Kanada oli vaellusystäväni idea ja loistava sellainen olikin. Haaveilimme aluksi omatoimisesta vaellusmatkasta, mutta Kanadan lennot ovat todella kalliita ja kun katselimme netistä paikallisten tarjoamia vaelluspaketteja hinta olisi kivunnut yli meidän budjetin. Niinpä lähdimme Albatros Travelin matkassa Kanadaan mutta ilman vaelluskenkiä.

Lake Louise, Kanada

Icefields Parkway

Lensimme Calgaryyn ja sieltä ajoimme vielä samana iltana Banffiin Kalliovuorille. Matka eteni sieltä pikkuhiljaa kohti Vancouveria. Näimme matkapäivien aikana lukuisia järviä, vesiputouksia, kävimme jäätiköllä ja tutustuimme pieniin kyliin. Luonto oli henkeäsalpaavan upeaa ja matka oli kaikin puolin onnistunut.

Lue lisää Kanadan matkasta:

Savun tuoksuinen Banff
Icefields Parkway´ta pitkin Jasperiin
Outoja järviä ja syviä kanjoneita Jasperin kansallispuistossa
Sun Peaksista Whistleriin
Toteemipaaluja riippusiltoja Vancouverissa

Venäjä 2016

Vuonna 2016 tuli reissattua aika monessa paikassa, mutta Elbrusin kiipeilyreissu Etelä-Venäjälle Kaukasuksen vuoristoon meni ylitse muiden. Olin haaveillut Elbrusin valloittamisesta jo useamman vuoden, mutta nyt aika tuntui oikealta lähteä matkaan. Reissuun lähdin Mandala Travelin matkassa. Meille järjestettiin ennen matkaa infoilta, jossa näin jo osan muista matkaan lähtijöistä. Porukka vaikutti tosi kivalle ja rennolle ja sellaisen ryhmän kanssa oli kiva lähteä vuoren valloitukseen.

Elbrus oli haastava vuori. Meille sattui huiputusyöhön huono keli. Lunta satoi ja sitä oli ennestäänkin jo noin 70 cm. Siellä rämmimme menemään yön pimeinä tunteina taskulampun valossa. Ryhmämme harveni sitä mukaan kun nousu eteni. Lopulta meitä oli enää pieni porukka yrittämässä huipulle. Viimeiset osuudet olivat todella jyrkkiä ja verottivat voimia itse kultakin. Minulla oli hyvä ja energinen olo. Tiesin, että pääsisin huipulle ellei jotain yhtäkkistä romahdusta tapahtuisi. Eikä sellaista käynyt, vaan siellä me huipulla seisoimme monen tunnin rupeaman jälkeen.

Lue lisää Elbrusin valloituksesta:

Kohti Elbrusia
Elämää perusleirissä
Euroopan katolla

Singapore 2017

Singaporen reissun keksimme mieheni kanssa eräänä toukokuisena iltana kuin istuimme mökkimme paljussa. Pohdimme sopivaa kohdetta syyslomalle ja heitin Singaporen ilmoille. Kun myöhemmin pötköttelimme sohvalla ja selailin padilta Singaporen lentojen hintoja, teimme päätöksen että tuonne lähdetään.

Singapore hurmasi meidät molemmat. Siellä oli siistiä, kauniita nähtävyyksiä, mukavia ihmisiä ja ihanan lämmintä. Huonona puolena oli korkea hintataso. Kiertelimme viikon aikana nähtävyyksiä ja välillä chillasimme hotellin altaalla. Vaikka ehdimme viikon aikana nähdä Singaporesta lähes kaiken mitä halusimme, voisin lähteä sinne uudestaan milloin vaan.

Lue lisää Singaporen matkasta:

Minkälainen matkakohde on Singapore?
Singaporen upeat nähtävyydet – Marina Bay Sands ja superpuut
Singaporen etniset kaupunginosat: Chinatown ja Little India
Sentosan saari – singaporelaisten huvikeskus
Singapore Slingiä ja intialaista seuraa maailmanpyörässä
Clarke Quay – Singaporen trendikäs illanviettopaikka
Singapore Zoo – maailman paras eläintarha

USA 2018

Kalifornian Road trip oli ollut minun ja mieheni yhteinen haave jo vuosia. Se oli suunnittelupöydällä jo muutamaa vuotta aikaisemmin, mutta kohtalo puuttui peliin ja matkan sijaan meistä tulikin kesämökin omistajia. Vuonna 2018 oli täydellinen hetki lähteä rapakon taakse, koska samalla juhlimme mieheni pyöreitä synttäreitä.

Lensimme San Franciscoon ja kun olimme totutelleen aikaeroon parin päivän ajan otimme auton alle ja lähdimme kohti Las Vegasia. Päivällä teimme helikopteriajelun Grand Canyonille, jonka annoin miehelle synttärilahjaksi. Vegasin jälkeen ajelimme Los Angelesiin pariksi päiväksi ja sieltä kuuluisaa maisemareittiä Pacific Ocean Roadia pitkin takaisin Friscoon.

Matkamme ei suinkaan päättynyt siihen vaan lennähdimme vielä muutamaksi päiväksi Havaijille. USA:n matka oli niin täydellinen, että melkein pelottaa lähteä sinne uudestaan. Voiko toisella kerralla enää yltää samaan?

Lue lisää USA:n matkasta:

San Francisco kahdessa päivässä
Kalifornia road trip: Matka alkaa kohti Bakersfieldia
Kalifornia Road Trip: Las Vegas ja Grand Canyon
Kalifornia Road Trip: Los Angeles ja Venice Beach
Oahu, toivottavasti kohtaamme vielä

Kiina 2019

Viime vuonna kävin Kiinassa peräti kahdesti ja se oli ihan sattumaa. Toukokuussa olin naisporukalla Pekingissä sekä teimme muutaman päivän vaelluksen Kiinan muurille. Marraskuussa lensin siskoni kanssa Hongkongiin ja samalla reissulla kävimme myös Macaossa. Nämä kaksi reissua olivat viime vuoden kohokohdat, vaikka vuoteen mahtui monia muitakin kivoja reissuja.

Iltaisin risteilyvieraita kuljettaa punapurjeiset džonkit

Senadon aukio

Kiina oli matkakohteena hyvin erilainen kuin mikään muu aikaisemmin näkemäni maa. Peking tuntui aika sulkeutuneelta paikalta ja olo oli välillä kuin Pohjois-Koreassa (vaikka en siellä ole käynytkään). Kiinan muurin maisemat hurmasivat. Siellä oli todella kaunista. Hongkong ja Macao olivat länsimaisempia kaupunkikohteita kuin Peking, vaikka omintakeista historiaa niistäkin löytyi.

Lue lisää Kiinan matkoista:

Peking: Taivaan temppelistä rakkausmarkkinoille
Peking: Taivaallisen rauhan aukio, Kielletty kaupunki ja Kesäpalatsi
Peking: teen maistajaiset, silkkiostoksia ja hierontaa
Vaellus Kiinan muurilla alkaa upea Ancient Badaling
Vaellusta Kiinan muurilla – mäkinen Mutianyu
Hongkong kolmessa päivässä
Macao – portugalilaista tunnelmaa ja kasinoiden loistetta

Onhan blogi seurannassa jo Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä

24 kommenttia
sunnuntai, tammikuu 26, 2020 by mertsik

Four Seasons – ripaus luksusta Hong Kongissa ja Macaossa

Majoituimme marraskuisella Hong Kongin ja Macaon matkalla Four Seasons -ketjun hotelleissa. Aikaisempi kokemus tästä ketjusta oli Lissabonista, jossa sen kerrottiin olevan kaupungin hienoin hotelli. Lissabonin hotelli muistutti ulkoapäin kolhoa neuvostoliiton aikaista rakennusta eikä se todellakaan tuonut mieleen viiden tähden hotellia. Mutta kun hotellin oven avasi, tunnelma muuttui täysin tähtien arvoisiksi.

Koska emme tällä matkalla maksaneet lennoista muuta kuin pienen korotuksen SAS Plus -luokkaan, halusimme panostaa majoituksiin. Hotelleissa oli hyvin tilaa, koska Hong Kongin tilanne ei houkutellut kaupunkiin turisteja. Aasiassa hyviin hotelleihin pääsee muutenkin hieman huokeammalla hinnalla kuin esimerkiksi Euroopassa.

Four Seasons Hong Kong

Kun astuimme ulos lentokentältä saapuvasta junasta Hong Kong Islandin asemalle, meitä vastassa oli Four Seasonsin kuljettaja kyltin kanssa. Ihmettelimme miten hän osasi meitä odottaa, koska emme olleet kyytiä erikseen tilanneet. Lentokenttäkuljetukset kuuluvat hotellin tarjoamiin palveluihin monessakin paikassa erillistä maksua vastaan, mutta Four Seasonsin Hong Kongin sekä Macaon hotelleissa se kuuluu hintaan. Vaikka matka asemalta hotelliin ei ollut pitkä, oli ihanaa päästä istumaan ilmastoidun auton kyytiin. Takana oli kuitenkin pitkä lento ja matkalaukkujen raahausta.

Hong Kongin saarella sijaitseva Four Seasons sopii matkustajille, jotka haluavat asua kaupungin ytimessä ja katsella ikkunasta maisemia joko Victoria Harbourin tai Victoria Peakin suuntaan. Huoneita löytyy vajaa 400. Hotelli on rakennettu vuonna 2005 ja omat huoltomiehet pitävät huolen, että yleisilme ja huoneet pysyvät kunnossa. Jos jossain nurkassa huomataan kuluneisuutta, siihen puututaan heti.

Hotellin aula on ilmava isojen ikkunoiden ansiosta. Aulan oleskelutilassa on muhkeita tuoleja ja sohvia, jotka suorastaan houkuttelevat testaamaan miten syvälle niihin uppoaa. Kauniita kukka-asetelmia löytyy myös sieltä täältä ja aulassa parveilee henkilökuntaa valmiina auttamaan asiakkaita. Aulasta pääsee suoraan viereiseen IFC ostoskeskukseen, josta löytyy ravintoloita, kahviloita sekä kauppoja jokaiseen makuun.

Sisustuksessa on tyylikkäästi sekoitettu kiinalaisia ja länsimaalaisia elementtejä. Sieltä löytyy niin silkillä paneloituja seiniä kuin kiinalaisia piirrostöitä sekä liukkaita marmorisia lattioita, joita pitkin ei kannata kovin vauhdikkaasti kävellä.

Four Seasons Hong Kong – Harbour View huone

Yövyimme hotellissa kolme yötä Harbour View -huoneessa, jonka seinän kokoisesta ikkunasta avautui näkymät nimen mukaisesti sataman suuntaan. Parasta huoneessa oli näköala, mutta olihan se muutenkin todella viihtyisä. Huoneella oli kokoa 45 m². Muhkeissa sängyissä nukutti hyvin eikä se aina ole itsestään selvyys, kun hotelleista puhutaan. Ikkunan edessä oli työpöytä ja tuoleja, joissa oli kiva nauttia lasillinen ennen illalliselle lähtöä. Hotelli oli muistanut meitä mansikoilla ja suklaalla, kun saavuimme. Päivittäin saimme myös vesipullot sekä hedelmiä huoneeseen.

Näkymä huoneen ikkunasta

Kylpyhuone oli myös tilava ja molemmille oli omat pesualtaat. Ne tulivat tyttöjen reissulla tarpeeseen, kun molemmat pääsivät aamulla yhtäaikaa laittautumaan peilin eteen. Kylpyammetta emme käyttäneet, meille riitti suihku, josta sai veden valumaan halutessaan vaikka vesiputouksen muodossa. Kylpyhuoneessa oli L’Occitanen kylpytuotteita, joita runsaskätisesti tuotiin lisää päivittäin.

Vaikka Hong Kongissa ei turisteja ruuhkaksi asti ollut meidän vierailumme aikana, näytti Four Seasons kuitenkin vetävän väkeä. Hotellin sijainti suosii liikematkustajia, mutta joukossa näkyi myös jonkin verran perheitä. Four Seasonsilla on oma käyttäjäkuntansa ja toki sieltä huoneen varattuasi tiedät mitä saat. Palveluun ei ainakaan tarvitse pettyä. Tunsimme itsemme kuninkaallisiksi kun jatkuvasti joku oli kyselemässä onko kaikki hyvin tai voisiko joku tehdä vielä jotain meidän hyväksemme.

Four Seasons Hong Kong – ravintolat

Huoneen hintaan ei kuulu aamiaista, mutta me halusimme sen helppouden vuoksi. Ei tarvinnut heti aamusta lähteä etsimään lähistöltä kahvilaa. Aamiaispaikkoja oli kaksi; Lounge, jossa tilaus tehtiin listalta sekä Blue Bar, jossa oli tarjolla aamiaisbuffet. Testasimme nämä molemmat paikat ja totesimme buffan kivemmaksi. Tarjolla oli kaikkea perusaamupalasta lähtien. Lämpimiä vaihtoehtoja löytyi runsaasti, ja buffassa oli myös mahdollista tilata esimerkiksi munakasta lisukkeeksi.

Aamiainen Loungessa

Hotellista löytyy myös Michelin tähtiä saaneita ravintoloita. Ranskalainen Caprice on saanut kaksi Michelin tähteä ja kiinalainen Lung King Heen kolme.

Four Seasons Hong Kong – allasalue ja muut tilat

Hotellin uima-allasalueella löytyy omat altaat niin kuntouimareille kuin ”sunnuntai-uiskentelijoille”, joihin itse kuulun. Poreallas on sijoitettu niin, että siellä voit poreiden ropistessa ympärillä katsella kaupungin silhuettia. Allasalueella vietimme aikaa yhtenä aamupäivänä ennen brunssille menoa.

Kun ensimmäisenä päivänä kävimme kurkkimassa miltä allasalue näyttää, kiinnitimme huomiota ettei aurinko paistaisi altaalle kuin aamusta. Siitä pitivät huolen hotellin vieressä olevat korkeat rakennukset. Kun aamupäivällä siellä loikoilimme, ei tilanne niin huonolta näyttänytkään. Aurinko paistoi ainakin puoleen päivään asti ja lämmin ilma piti huolen siitä, ettei haitannut vaikkei suoraan auringossa voinut olla.

Altaalla on myös pientä tarjoilua. Vesilasit ja pikkuleipiä kiikutettiin heti kun olimme asettuneet aurinkopedeille. Muutakin juotavaa ja pientä syötävää olisi saanut tilaamalla.

Hotellin spaosastoa ja kuntosalia emme ehtineet testata, mutta kävimme toki katsomassa tiloja. Spaosastolla oli tarjolla erilaisia hoitoja ja siellä olisi päässyt saunaankin. Kuntosalilla oli 24/7 ohjaaja paikalla, jolta olisi halutessaan saanut henkilökohtaista ohjausta laitteiden käyttöön.

Four Seasons Macao Cotai Strip

Four Seasonsin Macaon hotellissa vietimme myös kolme yötä. Hotelli sijaitsee Cotain alueella kahden ison kasinohotellin – The Venetianin sekä The Parisianin – välissä. Hotellissa on 360 huonetta, joista 84 on sviittejä. Hotellista pääsee yhdyskäytäviä pitkin molempiin naapurihotelleihin ja niiden väliset käytävät ovat täynnä isoja luksusliikkeitä, ravintoloita ja kahviloita. Käytävillä on onneksi hyvät opasteet, mutta siitä huolimatta onnistuimme pari kertaa eksymään.

Hotellin sisäänkäynti

Sisäänkäynnin luona olevat kauniit kukkaistutukset

Macaon hotellin sisustus on saanut vaikutteita Portugalista ja Kiinasta, kuten lähes kaikki muukin Macaossa. Aulassa katseenvangitsijana toimii upea portaikko, jonka keskelle oli sijoitettu iso joulukuusi. Se taisi olla suurin joulukuusi minkä olen koskaan nähnyt. Sisustuksessa on suosittu paljon myös antiikkihuonekaluja, kattokruunuja ja käsinmaalattua silkkiä.

Four Seasons Macao – Deluxe Room

Menimme Hongkongista Macaoon lautalla ja terminaalista saimme Four Seasonsin kuljettajalta kyydin hotelliin. Meidät vietiin suoraan huoneeseen, jonne virkailija tuli tekemään sisäänkirjautumiseen liittyvät paperityöt. Tämä oli erikoista, mutta toki meille mieluisaa kun pääsimme suoraan huoneeseen eikä tarvinnut aulassa jonotella.

Huone oli valoisa ja sisustettu vaaleilla väreillä. Ikkunan vieressä oli sohvaryhmä, jonka nurkassa iltaisin oli kiva lueskella. Kylpyhuone oli vähän pienempi kuin Hong Kongissa, mutta kaksi pesuallasta mahdollisti taas kahden naisen laittautumiset yhtäaikaa. Kylpyammetta emme täälläkään käyttäneet.

Huoneen ikkunasta avautui näkymä The Parisian hotellin Eiffel-tornin kopiolle. Iltaisin sitä oli kiva katsella, kun valoshow värjäsi tornin eri väreillä musiikin soidessa taustalla. Musiikki kuului meidän huoneeseen vaimeasti ja jos televisio oli päällä, ei sitä kuullut ollenkaan. Se oli hyvä juttu, koska valoshow toistui noin 15 minuutin välein.

Näkymä ikkunasta suoraan Eiffel-tornille

Four Seasons Macao – ravintolat

Aamiaisbuffet oli tarjolla ravintola Belcanção’ssa. Valikoima oli runsaampi kuin Hong Kongin hotellissa. Tarjolla oli niin dim sumeja, korealaista kimchia, höyrytettyjä taikinanyyttejä (gyoza), currya kuin meidän aamiaispöytään tutummin istuvia leipiä, leikkeleitä, hedelmiä, jugurttia ja mysliä. Munakkaita, kananmunia ja pannukakkuja sai tilata myös suoraan pannulta. Juomapuolelta löytyi muun muassa erilaisia kahveja, tuorepuristettuja mehuja sekä kuohuviiniä. Meillä oli tarjoilijana puhelias Balista kotoisin oleva nuori mies, joka antoi meille myös vinkkejä mitä Macaossa kannattaa tehdä ja nähdä.

Ravintola Belcanção

Hotellista löytyy myös Michelin tähtiä saanut kantonilainen ravintola Zi Yat Heen. Hotellin olohuoneena toimii Windows, jossa voi nauttia muhkeilta sohvilta iltapäiväkahvia tai drinkkejä. Me nautimme lähtöpäivänä hotellin tarjoamat viinit sohvalla takan edessä, johon oli joulusukat ripustettu odottamaan lahjoja.

Four Seasons Macao – allasalue

Allasalueella on viisi uima-allasta, joissa kaikissa veden lämpötila vaihtelee. Lämpötilat on kerrottu taulukossa, joka löytyy pyyhekojun luota. Vietimme aikaa altaalla parina iltapäivänä. Toisena niistä ajattelin kokeilla allasta, jossa vesi oli kaikista kylmintä. Allaspoika katseli touhuani kauhistuneena ja viittilöi toisen altaan suuntaan, jossa vesi olisi ollut miellyttävän lämpöistä. Pulahdin kuitenkin kylmään veteen ja poika toi sieltä noustuani teetä lämmikkeeksi. Pienelle pöydällämme ilmestyi myös vesimelonia, vettä sekä lämpimiä pastel de nata -leivoksia.

Allasalueella saimme olla melkeinpä kahdestaan. Vain yksi perhe oli siellä lisäksemme. En tiedä vaikuttiko siihen ajankohta vai eikö hotellin asukkaita kiinnostanut allaselämä. Meitähän se ei toki haitannut, kun saimme olla siellä rauhassa.

Four Seasons -hotellit tarjoavat hyvää palvelua ja olin molempiin hotelleihin todella tyytyväinen. Jokaisella lomalla ei toki tällaiseen luksukseen ole varaa, mutta joskus on kiva hemmotella itseään.

Minkälaisista hotelleista sinä pidät?

Saattaisit olla kiinnostunut myös:

Hongkong kolmessa päivässä
Macao – portugalilaista tunnelmaa ja kasinoiden loistetta
SAS Plus – kannattiko matkustusluokan korotus?

Seuraa blogia myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.

16 kommenttia
sunnuntai, tammikuu 19, 2020 by mertsik

Matkamessut 2020 – osallistu arvontaan ja voita liput messuille!

Kohta ne ovat täällä taas, nimittäin kaikkien matkailua rakastavien omat messut. Matkamessut ovat minulle ainoa messutapahtuma, jossa käyn säännöllisesti vuodesta toiseen. Ennen matkablogia kiertelin osastoja etsien matkainspiraatiota ja vinkkejä tuleviin lomakohteisiin. Ne ovat mielessä toki nytkin, mutta matkablogin aloittamisen myötä kuvioon ovat tulleet myös verkostoituminen sekä muiden matkabloggaajien tapaaminen. Missäpä muualla voisi bloggaajakollegoja tavata näin runsain määrin kuin Matkamessuilla.

Matkamessujen partnerimaa Viro

Viro on tämän vuoden Matkamessujen partnerimaa. Maa on tuttu suurelle osalle suomalaisista, mutta Virosta löytyy varmasti jotain uutta myös ”eteläisen naapurimme heavy-usereille.” Myönnän, että tunnen Viroa huonosti. Parhaiten hallussa on Tallinna enkä voi väittää senkään jokaista kadunkulmaa tuntevani. Usein tulee kuljettua niitä samoja latuja pitkin vanhaankaupunkiin ja jos hurjaksi heittäytyy niin ehkä myös Telliskiveen. Mitäs jos ensi kerralla etsisi Virosta jonkun uuden kaupunginosan?

Messuilla saa lisätietoja muun muassa Itä-Viron Narvan kaupungista sekä Hiidenmaan ja Saarenmaan lomailumahdollisuuksista. Jos haluat kuulla näistä lisää, niin käy kuuntelemassa puheenvuorot messujen aikana. Tarkemmat ajankohdat niihin löydät täältä.

Minun ikimuistoisin Tallinnan reissuni on muuten yli 10 vuoden takaa, kun menimme sinne omalla purjeveneellä. Jos haluat lukea siitä lisää, niin klikkaa juttuun Purjeveneellä Tallinnaan

Tallinnan upeat joulumarkkinat

Matkamessujen uudet kohteet

Matkamessuilla on mukana yli 80 maata, joista uusia ovat Mongolia, Sierra Leone ja Benin. Minua kiinnostaa tästä kolmikosta eniten Mongolia. Olen haaveillut Mongolian matkasta, joissa majoitutaan jurtissa ja tehdään ratsastusretkiä ympäri aroja. Siltä se näyttää omissa mielikuvissa, mutta maa tarjoaa varmasti paljon muutakin nähtävää. Siitä täytyy käydä ottamassa selvää Mongolian osastolla 6n90.

Tämä heppa ei ole Mongoliasta vaan Jordaniasta.

Matkamessujen ohjelmatärpit

Jo aiemmin mainittujen Viron puheenvuorojen lisäksi, messuilla on paljon muutakin ohjelmaa. Tässä muutamia, jotka herättivät oman mielenkiintoni:

Seikkailu Siperiassa. Jussi Konttisen ikimuistoinen vuosi ikiroudan maassa
17.01.2020, 14:30 – 14:50, Norwegian Stage

Tavallisen tallaajan kokemuksia Kilimanjarolta ja muilta vuorilta
18.01.2020, 13:00 – 13:20, Norwegian Stage

Wau, mikä reissu! Löytöretkeilijä Pata Degerman & Olympia Kaukomatkatoimisto
18.01.2020, 13:00 – 13:20, Inspiration Stage

Maailman katolla Aventuran matkassa
18.01.2020, 13:30 – 13:50, Norwegian Stage

Tokion parhaat
17.01.2020, 16:30 – 16:50 ja 19.01.2020, 12:30 – 12:50, We Love Cruises Stage

Kaikki seikkailu- ja kiipeilyjutut kiinnostavat, kuten huomaatte. Tokio on myös kutkutellut mieltä jonkun aikaa, joten sillä poimin sen runsaan ohjelman joukosta.

Messujen tarkempi ohjelma, näytteilleasettajat sekä aukioloajat löytyvät Messukeskuksen sivulta.

Kuva: Messukeskus

Voita liput Matkamessuille

Sain Messukeskuksesta pari lippua arvottavaksi Matkamessuille. Jos uudet reissuinspiraatiot kiinnostavat, niin osallistu arvontaan ja voit voittaa liput itsellesi sekä ystävällesi. Lippu oikeuttaa yhteen kertakäyntiin messuilla 17.-19.1.2020 ja sillä pääsee myös samanaikaisesti järjestettäville Caravan-messuille, Koti Ulkomailla ja Maata Pitkin -tapahtumiin. Yhden lipun arvo on 17 €.

Arvonnassa olet mukana, kun kerrot kommenttikentässä minne aiot matkustaa tämän vuoden aikana tai jos kohde ei ole selvillä, niin minne haluaisit matkustaa. Osallistua voit myös blogin Facebook-sivun kautta. Voittaja arvotaan kaikkien osallistuneiden kesken.

Kilpailu on voimassa 12.1.2020 saakka ja voittaja arvotaan maanantaina 13.1.2020.

EDIT 13.1. // Kilpailu on päättynyt. Messuliput voitti Netta M. Paljon onnea voittajalle!

*Messuliput saatu arvottavaksi Messukeskukselta*

109 kommenttia
torstai, tammikuu 9, 2020 by mertsik

Katsaus matkavuoteen 2019

Vuosi 2019 tarjoili monenlaisia matkoja. Aasia oli Euroopan lisäksi suosiossa, koska kaikki vuoden kaukomatkat suuntautuivat sinne. Sitä en alkuvuodesta vielä arvannut, että tie veisi Kiinaan peräti kaksi kertaa – eri kohteisiin tosin.

Missäs kaikkialla sitä tulikaan vuoden aikana käytyä?

Tammikuu

Vuosi vaihtui Thaimaassa Ao Nangin hiekkarannalla. Lähetimme paperilyhdyn taivaalle satojen muiden kanssa vuoden viimeisillä minuuteilla ja kun se oli kadonnut horisonttiin, kävelimme rantakatua pitkin väistellen iloisia juhlijoita. Kahden viikon loma Krabilla oli ihanan rentouttava ja ehdimme sinä aikana vierailla monilla lähisaarilla sekä kiivetä Tiikeriluolatemppeliin.

Loppulomasta Pabuk-myrsky uhkasi pitää meidät sisätiloissa. Onneksi myrsky kääntyi lopulta niin, että vain sen kapea reuna osui Krabille ja kokonaisia sadepäiviä oli yksi. Kova tuuli ja sade näkyivät seuraavana aamuna rannassa, jossa oli puista tippuneita lehtiä sekä muuta roskaa. Aallokko oli siirrellyt myös rantahiekkoja, mutta loppujen lopuksi vahingot olivat pieniä Thaimaan muihin osiin verrattuna.

Loppiaisen jälkeen palasimme pimeään ja kylmään Suomeen. Arki nappasi meidät kiireiseen pyöritykseen ja pian lomasta oli enää vain kaunis muisto jäljellä.

Lue lisää: Uudenvuodenaatto Krabilla

Helmikuu

Helmikuun lopulla menimme viikonlopuksi perinteiselle Tukholman risteilylle siskoni ja lasten kanssa. Lauantaina oli ajatuksena käydä uudistetussa kansallismuseossa. Moni muu oli suunnitellut samoin ja meitä vastassa oli pitkä jono, joka ei tuntunut liikkuvan minnekään. Hetken aikaa seisoimme jonon jatkona kylmässä tuulessa, mutta päätimme pian luovuttaa ja mennä kiertelemään kauppoja nuorison iloksi.

Maaliskuu

Maaliskuussa ostin ex-tempore lennot Vilnaan. Se oli myös ensimmäinen soolomatkani. Kahden viikon varoitusajalla matkakaveria tuskin olisi löytynyt enkä alkanut sitä edes etsimään. Päätin, että nyt kokeilen miltä tuntuu reissata yksin.

Aamunkoiton portti

Vilnan matkalla kävin tutustumassa Trakain linnaan. Matkaseuraksi sain ukrainalaisen mummon, joka otti minusta tämän kuvan.

Viikonloppu sujui mukavasti ja ehdin nähdä Vilnaa monipuolisesti, vaikka siellä olikin huonot kelit vastassa. Sunnuntai jäi ikimuistoina mieleen, kun Trakain linnassa käsipuoleeni tarttui ukrainalainen Margareta. Hänen kanssaan kierrettiin linna ja käytiin vielä kahvillakin ennen paluuta Vilnaan. Erikoisen tästä tekee se, ettei meillä ollut yhteistä kieltä. Hän osasi muutaman sanan englantia ja minun venäjänkielen taitoni oli pyöreä nolla. Elekielellä ja arvaamalla saimme jotain jutun tynkää aikaiseksi.

Lue lisää: Matkavinkit Vilnaan

Kuun lopulla piipahdimme naisporukalla Tallinnan risteilyllä. Maissa emme käyneet huonon sään takia. Matkan tarkoitus oli pitää hauskaa ystävien kanssa ja siinä myös onnistuimme.

Huhtikuu

Huhtikuu meni lähimatkaillessa kotimaassa. Teimme viikonloppureissuja niin Haminaan kuin Helsinkiin. Kesämökkikausi alkoi kuun lopussa, jolloin aurinkoinen +20 sää helli meitä. Harvoin pääsemme näin hyvällä säällä siivoamaan mökkiä talven jäljiltä. Nyt otimme ihanasta ilmasta kaiken irti ja saimme suurimman osan pihatöistäkin tehtyä viikonlopun aikana.

Toukokuu

Kun vapusta oli selvitty, olikin jälleen kaukomatkan aika. Lähdimme ystäväporukalla Kiinaan. Tutustuimme viikon aikana Pekingiin sekä teimme muutaman päivän vaelluksen Kiinan muurilla. Saimme tutustua muurin hiljaisempiin osiin ja siellä sai keskittyä kaikessa rauhassa upeisiin näköaloihin. Muita vaeltajia näimme vain kourallisen. Tuntui uskomattomalta kiipeillä portaita ylös ja alas historiallisissa maisemissa. Peking ei tehnyt niin suurta vaikutusta, vaikka hienoja paikkoja sielläkin näimme. Tämän reissun kohokohta oli ehdottomasti muurivaellus.

Lue lisää: Jinshanling – Kiinan muurin kaunein osuus

Heinäkuu

Heinäkuun alussa alkoi kesäloma ja mikäs sen parempi tapa aloittaa pitkät vapaat kuin lähteä reissuun. Tällä kertaa sain matkakaveriksi nuorimman tyttären ja lensimme Kroatiaan. Alunperin tarkoitus oli lomalla Cavtatissa, mutta aikataulusäätöjen jälkeen päädyimme lopulta Dubrovnikiin. Koska kaupunki oli meille tuttu muutaman vuoden takaa, käytimme sitä lähinnä ”tukikohtana” ja teimme retkiä niin Bosnia-Hertsegovinaan kuin Montenegroon sekä piipahdimme myös viehättävässä Cavtatin kalastajakylässä. Reissu oli ihana ja siitä oli hyvä jatkaa lomailua kotimaan puolella.

Maisemia Dubrovnikiin Srd-vuorelta

Kravicen vesiputous

Kotorinlahti

Lue lisää: Cavtat – Kroatian helmi
Retkipäivä Bosnia-Hertsegovinaan: Kravicen vesiputous ja Mostar
Hurmaava Montenegro

Lokakuu

Kesäreissun jälkeen oli matkojen suhteen hiljaista. Mutta sitten tuli syksy ja reissuja olikin yhtäkkiä kalenterissa monta jonossa.

Ensimmäisenä vuorossa oli Lontoo, johon matkustin mieheni kanssa muutaman päivän syyslomalle. Kaupunki oli meille molemmille tuttu entuudestaan. Edellisestä reissusta oli ehtinyt kuitenkin vierähtää muutama vuosi, joten oli kiva käydä katsomassa mitä Lontoolle nyt kuului.

Upea Tower Bridge edestäpäin

Greenwichin puisto

Matkan ajankohta sattui samaan aikaan superlauantain eli Brexit-sopimusäänestyksen kanssa. Kaupungilla näkyi poliiseja sekä mielenosoitukseen valmistautuvia kansalaisia. Heillä näkyi olevan kylttejä niin puolesta kuin vastaan. Me lähdimme kaupungin hulinasta Thamesin jokiristeilylle ja vietimme päivän Greenwichissä. Viikonlopun aikana kävimme myös Sky Gardenissa aamiaisella, British museumissa, Hyde parkissa sekä lähtöpäivänä Towerin linnassa.

Lue lisää: Towerin linna – historian havinaa Lontoossa

Marraskuu

Marraskuun alussa kävimme naisporukalla Riiassa. Vietimme siellä ystävämme syntymäpäiviä ja matka oli meidän yllätyslahja hänelle. Riika oli kaunis harmaasta ja sateisesta säästä huolimatta. Asuimme vanhassakaupungissa kivassa Radi un Draugi -hotellissa, josta löytyi neljän hengen huone. Se oli ihan parasta! Riika ansaitsee vielä joskus uuden reissun kesäaikaan.

Lue lisää: Riika – loistava kohde tyttöjen viikonlopulle

Mustapäiden talo

Riian jälkeen oli vuorossa Viking Linen järjestämä lehdistömatka Tukholmaan. Menimme Mariellalla yli ja seuraavana päivänä tutustuimme Djurgårdenin monipuoliseen tarjontaan. Kävimme muun muassa huhtikuussa avatussa Baltic Sea Science Centerissa, näyttämötaiteen museossa sekä Abba-museossa. Ohjelma oli tiivis, kuten lehdistömatkoilla yleensä, mutta kohteet olivat mielenkiintoisia ja varsinkin Abba-museo oli ihan superkiva paikka.

Lue lisää: Tukholma – tekemistä Djurgårdenissa

Marraskuun lopussa lähdin siskoni kanssa viikoksi Hongkongiin. Hongkongin kiihtyvät mielenosoitukset varjostivat matkalle lähtöä. Teimme viime hetkellä matkaohjelmaan muutoksen siirtyä ensimmäisten lomapäivien jälkeen Macaon puolelle. Olisimme siinä vaiheessa vaihtaneet hotellia muutenkin.

Hongkongissa oli kuitenkin meidän matkamme aikana rauhallista. Kolmen päivän aikana saimme rauhassa katsella nähtävyyksiä, koska muut turistit loistivat poissaolollaan. Victoria Peakilla oli meidän lisäksi noin 10 ihmistä.

Lue lisää: Hongkong kolmessa päivässä

Iltaisin risteilyvieraita kuljettaa punapurjeiset džonkit

Loppuloman vietimme Macaossa, joka on tunnettu kasinoistaan, mutta olihan siellä paljon muutakin. Löysimme kaunista arkkitehtuuria, temppeleitä ja kirkon raunioita. Olin itseasiassa iloinen, että päätimme viettää enemmän aikaa Macaossa kuin päivän, koska nähtävää siellä riitti.

Lue lisää: Macao – porugalilaista tunnelmaa ja kasinoiden loistetta

Vuoden aikana kävin kymmenessä maassa, joista uusia olivat Latvia, Liettua, Kiina, Bosnia-Hertsegovina ja Montenegro. Matkat kasaantuivat vuoden mittaan aika epätasaisesti. Loppuvuodesta kävin reilun kuukauden aikana neljässä eri maassa ja yksi niistä oli kaukokohde. Sen jälkeen oli takki aika tyhjä eikä heti tehnyt mieli minnekään.

Viime vuodesta oppineena yritän ajoittaa tulevat reissut niin, etteivät ne ole yhdessä ryppäässä vaan mielummin ripoteltu tasaisesti pitkin vuotta. Katsotaan miten käy. Tällä hetkellä suunnitelmissa on vasta yksi reissu, mutta itseni tuntien niitä on tulossa vuoden mittaan muitakin.

Minkälainen reissuvuosi 2019 oli sinulle?

Saattaisit olla kiinnostunut myös:

Katsaus matkavuoteen 2016
Katsaus matkavuoteen 2017
Katsaus matkavuoteen 2018

32 kommenttia
lauantai, tammikuu 4, 2020 by mertsik

Macao – portugalilaista tunnelmaa ja kasinoiden loistetta

Pieni Macaon itsehallintoalue on kiehtova sekoitus itää ja länttä. Portugalin entinen siirtokunta tarjoilee viihdettä loisteliaiden kasinoiden muodossa, mutta Macaon historiallinen keskusta, Largo de Senada, vie tunnelmasta toiseen. Mutkittelevien kujien ja kivilaattapäällysteisten aukioiden varjossa ovat sulassa sovussa niin siirtomaa-aikaiset rakennukset kuin kiinalaiset temppelit.

Lautalla Macaoon

Alunperin meidän piti käydä Macaossa vain päiväseltään. Kun matkan lähestyessä Hongkongin mielenosoitukset muuttuivat väkivaltaisempaan suuntaan, päätimme siirtyä loppulomaksi Macaoon.

Hongkongista Macaoon pääsee joko lautalla tai autolla uutta 55 kilometrin pituista merisiltaa pitkin. Hongkongin ja Macaon väliä liikennöi kaksi eri lauttayhtiötä. Kannattaa tarkistaa ennen lipun ostoa kummalle puolelle Macaota ne ovat menossa. Meidän valintamme oli Cotai Jet, koska hotellimme oli Cotain alueella. TurboJETillä pääsee Outer Harbour Ferry terminaaliin, josta on parisen kilometriä Macaon historialliseen keskustaan ja sen lähellä oleviin hotelleihin.

Lauttalippuja on myynnissä terminaalin automaateista tai lipunmyyntipisteistä. Lippuja voi ostaa etukäteen myös netistä lauttayhtiöiden verkkosivuilta. Yhdensuuntainen lippu maksoi 170 HKD (n. 20 €) per henkilö. Lauttalippu kannattaa ostaa etukäteen, koska pahimmassa tapauksessa satamassa voi joutua odottamaan omaa vuoroa täynnä oleviin lauttoihin parikin tuntia. Me ostimme liput vasta terminaalista ja pääsimme seuraavaan lauttaan, mutta rohkenimme tehdä tämän, koska tilanne Hongkongissa oli poikkeuksellinen turistimäärien romahdettua.

Lauttamatka kestää tunnin. Jos tulee herkästi huonovointiseksi kovasta merenkäynnistä, kannattaa varautua pahoinvointilääkkeillä. Aallokko voi olla ajoittain suurta. Meille sattui hyvä keli molempiin suuntiin ja matkanteko sujui mukavasti ilman sen suurempaa keinumista.

Macaon puolella terminaalissa on ilmaisia linja-autokuljetuksia, joilla pääsee hotelleihin ja kasinoihin. Meitä odotti hotellin oma kuljetus, jolla matka taittui näppärästi.

Kasinoiden Macao

Majoituimme Four Seasons –hotelliin, jonka naapurissa on loistelias The Venetian. Ikkunasta taas avautui maisema suoraan The Parisian hotellin maamerkkinä toimivaan Eiffel-torniin, joka on tarkka mutta paljon pienempi kopio alkuperäisestä. Joka ilta Eiffel-tornissa oli valoshow musiikin tahtiin. Me saimme katsella sitä näköalapaikoilta omasta huoneesta.

Näkymä huoneen ikkunasta

Eiffel-tornin tasanteella oli pieni silta, joka oli täynnä rakkauslukkoja

Lautalla saimme kupongit, millä pääsimme maksutta Eiffel-tornin alatasanteelle. Sieltäkin löytyi kivaa nähtävää.

Macao on ainoa paikka Kiinassa, jossa saa laillisesti pelata uhkapelejä. Kiinalaiset rakastavat pelaamista ja heille Macao on yhtä kuin taivas. Upeita kasinohotelleja on rakennettu vieri viereen ja niissä kannattaa käydä, vaikkei pelaamisesta tykkäisikään. Sieltä löytyy nimittäin paljon muutakin nähtävää. Varsinkin The Venetian on kaikessa loistokkuudessaan kuin pieni kaupunki. Sen uumenista löytyy 3000 huoneen hotelli, kasino, urheilukenttä sekä katettu kopio Venetsian San Marcon aukiosta. Halutessasi voit hypätä vaikka gondolin kyytiin ja katsella kanavan reunustoilla olevia renesanssipalatsin kopioita ja leikkiä olevasi Venetsiassa.

Kasinoilla voi pelata muun muassa blackjackia, rulettia tai baccarattia tai sitten voi valita jonkun sadoista peliautomaateista ja kokeilla niillä onneaan. Kasinot ovat auki ympäri vuorokauden ja niihin pääsee maksutta. Tarkkaa pukeutumiskoodia ei ole, mutta shortseissa, pikkutopissa tai varvassandaaleissa ei kannata pyrkiä sisälle. Me kävimme yhtenä iltana lähimmällä kasinolla ihmettelemässä pelikoneiden valtavaa määrää, mutta emme innostuneet pelaamisesta. Mielummin käytimme ne rahat johonkin hyödyllisempään.

The Parisian hotellin sisätilat ovat upeat. Joulukoristeet antavat niihin oman säväyksen

Upean Galaxy hotellin vieressä kohoaa rakennustyömaan nostokurjet. Uutta rakennetaan jatkuvasti.

Taipan lisäksi upeita kasinohotelleja löytyy myös sillan toiselta puolelta läheltä historiallista keskustaa. Varsinkin Grand Lisboa hotelli näyttää erittäin vaikuttavalta ihan päiväsaikaan. Illalla neonvalojen loisteessa sen koko komeus pääsee hienosti valloilleen.

Viehättävä Taipa Village

Viehättävä Taipan kylä tarjoilee kapeita kujia ja värikkäitä siirtomaa-ajan rakennuksia. Toisenlaista puolta Macaosta edustaa Cotain alue, joka on rakennettu täyttömaasta ja on täynnä toinen toistaan hienompia kasinohotelleja.

Kuva: Google Maps

Taipan kylä oli pienen kävelymatkan päässä hotellistamme. Kävelimme sen ruuhkaisia kapeita katuja ja etsimme lounaspaikkaa. Silmiin osui vain vierivieressä olevia kiinalaisia ravintoloita. Niihin emme nyt halunneet, vaan kaipasimme jotain länsimaalaista. Kun vastaan tuli portugalinen ravintola O Santos, painelimme sen ovesta sisään.

Kalaa, riisia, oliiveja ja tomaattia – oli hyvä yhdistelmä ja nälkä lähti

Ravintolan omistaja oli jalkapallofani ja hän oli sisustanut ravintolan eri jalkapallojoukkueiden huiveilla ja valokuvilla. Tilasimme pienen karahvin viiniä ruoan kanssa ja tarjoilija kysyi useampaan kertaan oliko ymmärtänyt tilauksen oikein. Hänen silmissään kaksi naista ei missään nimessä jaksaisi juoda kuutta viinilasillista, jonka karahvi piti sisällään.

Ravintola sulki ovensa vähän meidän tulomme jälkeen. Yksi tarjoilijoista joutui odottelemaan, kun me ainoina asiakkaina syödä mutustimme ruokaamme ja tyhjensimme viinikarahvia. Tyttöä säälien pyysimme laskun, vaikka lautasella oli vielä ruokaa. Tarjoilija pääsi vapaalle ja ravintolan omistaja tuli laskemaan kuittejaan viereiseen pöytään silmät puoliummessa. Taisi hänkin kaipailla jo siestan viettoon. Kun vihdoin poistuimme, hän halasi meitä ja ojensi käyntikorttinsa. Kiitimme ja jatkoimme matkaa Taipan vilskeeseen.

Kuivattua lihaa oli tarjolla maistiaisiksi lähes joka kulmalla

Macaon historiallinen keskusta

Macaon historiallinen keskusta valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2005. Keskusta on levittäytynyt laajalle alueelle ja sen eri kirkkojen, raunioiden ja aukioiden tutkimiseen saa kulumaan halutessaan useamman päivän. Turisti-infosta voi hakea kartan, jota seuraamalla löytää kaikkiin Unescon kohteisiin.

Cotaista pääsee vanhaan keskustaan bussilla tai sitten taksilla, kuten me teimme. Taksit olivat edullisia ja maksoimme noin 10-15 minuutin matkasta 7 €. Kaikki taksikuskit eivät osaa englantia, mutta hotellimme ovimies selitti kuskille minne haluamme mennä ja pääsimme lähelle Senadon aukiota. Hotelleista on saatavilla käyntikortteja, joihin on kiinaksi kirjoitettu hotellin nimi ja osoite. Sitä kannattaa pitää mukana, niin pääsee taksilla myös takaisin hotelliin.

Taksissa matkalla Senadon aukiolle

Senadon aukio

Aukiolta kävelimme Pyhän Paavalin katedraalille (Igreja de São Paulo), jonka julkisivu on alueen tunnetuin nähtävyys. 1600-luvulla rakennetusta jesuiittakirkosta ei ole enää muuta jäljellä kuin sen fasadi. Kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1835. Kirkkoon päästäkseen kiivetään korkeat portaat tai vaihtoehtoisesti ylös pääsee myös pientä kävelytietä pitkin. Raunion julkisivua voi ihailla myös portaiden alapäässä, jos ei jaksa kiivetä kukkulalle.

Kirkon raunioilta voi kiivetä Fortaleza do Monten linnoitukseen, jonka jesuiitat rakensivat puolustautuessaan hollantilaisia vastaan. Sen yhteydessä sijaitsee Museu de Macau, josta saa hyvän läpileikkauksen Macaon historiaan. Museoon on pääsymaksu, mutta linnoitusta ja sieltä avautuvia maisemia pääsee ihailemaan maksutta.

Yksi linnoituksen tykeistä on kohti Grand Lisboa

Maisemat linnoitukselta antavat hyvän kuvan Macaon koosta sekä erilaisista rakennuksista

Macaon museo

Me poikkesimme kirkolta sen lähellä olevaan intialaiseen ravintolaan lounaalle ennen kiipeämista linnoitukselle. Saimme syödä rauhassa, koska olimme paikan ainoat asiakkaat. Tykkään intialaisesta ruoasta, mutta varsinkin ulkomailla niistä saa usein vatsapöpön. Niin ei onneksi nyt käynyt. Indian Garden oli siisti ja tarjoilija jutusteli meille mukavia sillä aikaa kun odottelimme ruokaa saapuvaksi. Pieni miinus siitä, ettei hän ymmärtänyt viineistä mitään, vaan pohti tiskin takana pitkään mikä juomista on valkoviiniä (tai siltä se meidän silmissä näytti). Lopulta hän toi oikean pullon, mutta koska se oli lämmintä, päädyimme ottamaan mielummin kylmät oluet.

Na Tcha temppeli Pyhän Paavalin katedraalin raunion takana

Paluumatka taksilla hotelliin maksoi 9 € eli kaksi euroa enemmän kuin tullessa. Kuski kuunteli aluksi jotain paikallista musiikkia, mutta huomaavaisesti etsi Boney M:n joltain kanavalta ja ”My Baker” kaikui kauittimesta taksin kaartaessa kohti Cotain hotellialuetta.

Paluumatka Macaosta

Kun lähdimme Macaosta, menimme lautalla suoraan Hongkongin lentokentälle. Lippu oli hieman kalliimpi kuin tullessa, noin 30 €/hlö. Satama muistutti käytäntöjen osalta lentokenttää, koska matkalaukut menivät hihnaa pitkin omia menojaan lautan uumeniin. Lentokentällä nostimme ne matkalaukkuhihnalta ja kiikutimme noin 50 metrin päässä olevalle lähtöselvitystiskille.

Saattaisit olla kiinnostunut myös:

Hongkong kolmessa päivässä
SAS Plus – kannattiko matkustusluokan korotus?

Seuraa blogia myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.

18 kommenttia
sunnuntai, joulukuu 22, 2019 by mertsik

SAS Plus – kannattiko matkustusluokan korotus?

Lensimme marraskuussa Hongkongiin SAS:lla. Viime aikoina olen lentänyt suurimman osan lennoista Finnarilla enkä edes muistanut, milloin viimeksi olisin käyttänyt jotain muuta lentoyhtiötä. SAS:lla olen itseasiassa lentänyt aika harvoin. Jonkun lentomatkan tuliaisina sain SAS:n Eurobonus -kortin. Muistan sen pyörineen lompakossa tovin ennenkuin leikkasin sen kahtia ja heitin roskiin.

Miksi valitsimme nyt SAS:n lennot? Niistä saan kiittää siskoani. Hän voitti eräässä kilpailussa lentoliput ja ilokseni pääsin hänen matkaseuraksi. Lentojen määränpään sai itse valita ja kohteeksi valikoitui Hongkong. Koska lipuista ei tarvinnut maksaa mitään, päätimme korottaa matkustusluokkaa SAS Go -turistiluokasta SAS Plussaan, joka sijoittuu jonnekin turisti- ja business-luokan välimaastoon. Jos Finnairin Economy Comfort on tuttu, tämä on SAS:n versio siitä.

Alunperin meidän piti matkustaa perjantai-iltana, jolloin olisimme maksaneet matkustusluokan korotuksesta yli 300 €/hlö. Siskoni onneksi huomasi, että torstain lähdöllä se maksaisi vain reilun 100 €, joten päätimme lähteä matkaan päivää aikaisemmin. Hintaero oli niin tuntuva, että sen vuoksi kannatti neuvotella töissä uudestaan vapaista.

SAS:lla ei ole suoraa lentoa Helsingistä Hongkongiin, vaan lensimme sinne Kööpenhaminan kautta.

Kööpenhaminan SAS loungessa

Mitä etuja SAS Plus -luokkaan kuuluu?

SAS Plus -luokassa on muutamia kivoja etuja, joista ainakin itse olen valmis maksamaan vähän ekstraa. Osa eduista oli sellaisia, joita en tullut kokeilleeksi tai en kokenut kovin tärkeiksi. Tässä niistä tarkemmat erittelyt.

Matkatavarat

SAS Plussaan kuuluu kaksi ruumaan laitettavaa laukkua (á 23 kg) ja yksi käsimatkatavara (max 8 kg). Viikon matkalle riitti yksi iso matkalaukku ruumaan laitettavaksi, mutta jos lähtisi pidemmäksi ajaksi reissuun, olisi tämä ehdottomasti hyvä etu.

SAS Fast track check-in ja turvatarkastus

Näitä emme käyttäneet, koska pitkiä jonoja ei ollut kumpaankaan. Ruuhkaisina aikoina matkustaessa näitä käyttämällä voi säästää aikaa.

Lounget

Helsingin SAS loungeen pääsevät maksutta SAS Plus ja Business matkustajat sekä Star Alliance- ja Eurobonus Gold jäsenet. Loungeen pääsee myös maksamalla 39 € sisäänpääsyn, mikäli lentää Star Alliance yhtiön lennolla. Kööpenhaminan SAS loungeen pätee samat säännöt. Jos loungepaikan haluaa ostaa, se on hieman Helsinkiä edullisempi, noin 30 €.

Loungeissa on ruokien ja juomien lisäksi tarjolla muun muassa ilmainen wifi, sanoma- ja aikakauslehtiä, suihkut sekä Kööpenhaminan kentällä kokoustiloja.

Hongkongin lentokentällä SAS:lla ei ole omaa loungea eikä pääsy kentän muihin loungeihin sisälly SAS Plussaan. Emme selvittäneet olisiko johonkin loungeen päässyt rahalla. Todennäköisesti se olisi onnistunut, mutta koneen odotusaika sujui muutenkin kauppoja kierrellen ja kahvilla istuen.

Leveämpi penkki ja enemmän jalkatilaa

Hongkongiin lensimme Airbus A330-300 kyydillä. Konetyyppi tarjoaa SAS Plus -luokassa istuville leveämmät penkit ja enemmän jalkatilaa. Istuinjärjestys oli 2-3-2. Me istuimme sekä meno- että paluulennolla kahden istuimen paikoilla. Koska kone ei ollut täynnä kumpaankaan suuntaan lennettäessä, siskoni siirtyi menomatkalla käytävän toiselle puolelle kolmen istuinryhmän paikalle, jotka olivat tyhjillään. Paluulennolla SAS Plus -luokka oli täynnä, mutta turistiluokassa oli tilaa ja sieltä oli ruoan jälkeen mahdollista valloittaa kahden istuttava penkki itselleen.

Reilummasta jalkatilasta huolimatta yölennolla tuli pyörittyä ja hyörittyä hyvää asentoa etsien. Käsinojia ei saanut nostettua ylös ja se teki istuimesta ahtaan oloisen. Tästä huolimatta sain nukuttua näillä lennoilla paremmin kuin yleensä.

Tarjoilut

Helsinki-Kööpenhamina välillä tarjoiltiin pieni välipala (wrapit ja Maraboun suklaapatukka) sekä juomia (virvokkeita sekä alkoholia). Turistiluokassa tarjoilut ovat maksullisia Euroopan sisällä.

Hongkongin lennoilla tarjolla oli kaksi erilaista lämmintä ateriavaihtoehtoa ja kaikki juomat kuuluivat myös hintaan. Lentoemännät olivat reilulla tuulella. Kun pyysin valkoviiniä, sieltä tuli samantien kaksi pientä pulloa. Kun kieltäydyin konjakista (kahvin aveciksi) kerrottiin muut vaihtoehdot ja pieni Baileys pullo ilmestyi tarjottimelle. Turistiluokkaan kuuluu Euroopan ulkopuolisilla lennoilla ruoka sekä yksi alkoholiton juoma. Kahvia, teetä ja vettä kaikki saavat maksutta.

Lentokoneruoka on harvoin hyvää (paitsi Turkish Airlinesin pasta, joka on taivaallista) eikä SAS:n pöperöt tehneet poikkeusta. Hongkongista palattaessa kahvi oli todella pahaa. Vaikka yleensä juon koneessa tarjotut tujut sumpit mutisematta, nyt ei pystynyt millään.

Aterioilla oli käytössä oikeat haarukat, veitset ja lusikat eikä mitään kertakäyttöaterimia. Niistä myös plussapisteitä.

Ruokatarjotin Kööpenhamina-Hongkong lennolla

Aamupala Kööpenhamina – Helsinki lennolla

Maksuton wifi

Euroopan ulkopuolisilla lennoilla SAS Plus -luokassa tarjolla on ilmainen wifi. Tämän toimivuudesta en osaa sanoa, koska en sitä testannut.

Viihdetarjonta

Plus-luokan istuimissa on isompi näyttö kuin turistiluokassa, mutta sisältö on sama. Tarjolla oli elokuvia, sarjoja, musiikkia, pelejä ym. Vaikka elokuvatarjonta ei mielestäni ollut kovin ihmeellinen, löytyi sieltä muutama leffa viihdykkeeksi. Huonomuistisena katsoin menomatkalla Solsidanin, kun en muistanut, että olin sen käynyt joskus aikoinaan katsomassa leffateatterissa.

Näiden lisäksi penkeillä oli odottamassa vesipullo, kuulokkeet, peitto ja tyyny. Istuintaskussa oli kenkäpussi (siinä todellakin luki shoe bag) jonka sisällä oli korvatulpat, silmäsuojat ja hammastahna sekä -harja.

Leijonakuningas viihdytti lennolla

SAS Plus pussukan sisältö

SAS Plus – no, kannattiko?

Olin tyytyväinen SAS Plus -matkustusluokan tarjoamiin etuihin ja jos joskus tulevaisuudessa lennän pitkiä lentoja SAS:lla maksan mielelläni vähän ylimääräistä saadakseni muun muassa edes hitusen enemmän jalkatilaa. Se täytyy myöntää, ettei tämä olisi ollut yli 300 € arvoista mutta satasen lisämaksulla koin saavani rahoille vastinetta.

Lentojen aikana vertasin SAS Plussaa Finnair Economy Comfortiin, jota olemme käyttäneet muutaman kerran pidemmillä lentomatkoilla. Niistä paikoista olemme maksaneet itse ja saaneet myös pari kertaa upgraudauksen. EC-luokkaan kaipaisin myös sisäänpääsyä loungeihin sekä parempia tarjoiluja. Niiden suhteen SAS Plus pesee heittämällä Finnairin EC:n

SAS Plussassa pidin erityisesti sisäänpääsyistä loungeihin. Toki niihin on mahdollista päästä muutenkin, mutta jos tulee lipun kylkiäisenä niin aina parempi. Siellä on huomattavasti mukavampi odotella lennon lähtöä kuin ylihinnoitelluissa ja meluisissa lentokentän kahviloissa. Olen myös huomannut iän karttuessa, että olen valmiimpi maksamaan mukavuuksista kuin aikaisemmin.

Onko sinulla kokemuksia SAS Plussasta?

Seuraa blogia myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä.

8 kommenttia
sunnuntai, joulukuu 15, 2019 by mertsik

Older Posts