Minkälainen matkailija olen? Onko minulla hyvä suuntavaisto? Tykkäänkö enemmän kaupunki- vai rantalomista? Tällaisia asioita olen viime päivät pyöritellyt mielessäni ja valmistautunut Unelmatrippi-blogin Jennin heittämään haasteeseen. Aluksi tuntui vaikealta keksiä kymmentä erilaista faktaa, mutta lopulta ne löytyivät aika helposti.
1. Olen kaikkiruokainen matkailija
Minulta on joskus kysytty mitä blogini esittelytekstissäkin esiintyvä ”kaikkiruokainen matkailija” tarkoittaa. Jos puhuttaisiin ruoasta se tarkoittaisi sitä, että syön kaikkea enkä nyrpistä nenääni millekään mitä lautaselta löytyy. Matkojen suhteen on samoin. Voin matkustaa mihin maahan tahansa, toki sotaa käyvät maat täytyy jättää tämän ulkopuolelle, niin hullu minäkään en ole. Mikään maa ei ole niin vähäpätöinen, ettei siihen kannattaisi tutustua. Pidän niin kaupunkilomista kuin rantalomistakin. Välillä kaipaan seikkailua ja silloin suuntaan vuorivaelluksille. Voin lähteä valmismatkalle, jos kaipaan helppoa vaihtoehtoa enkä jaksa itse suunnitella. Toinen ääripää on se, että hoidan kaikki matkajärjestelyt ja suunnitelmat alusta loppuun itse. Useimmiten matkustan yhdessä jonkun kanssa, mutta jos matkakaveria ei löydy, voin lähteä reissuun yksinkin. Maailma on täynnä erilaisia sääntöjä ja rajoituksia. En halua asettaa raja-aitoja rakkaalle harrastukselle.
2. Olin ensimmäisen kerran lentokoneessa 19-vuotiaana
Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli Tukholman risteily. Teini-ikäisenä pääsin Brightoniin kielikurssille, jonne matkustimme bussilla. Se oli aikamoinen seikkailu, varsinkin kun käytössämme ollut bussi hajosi ja jouduimme pimeässä aamuyön tunteina odottamaan uutta. Loppujen lopuksi taisimme matkustaa kolmella eri bussilla. Lentokoneeseen pääsin vasta kahdenkympin kynnyksellä, kun lähdin parhaan ystäväni kanssa Ibizalle juhlistamaan opiskelujen päättymistä. Siihen aikaan sai lentokoneessa vielä polttaa tupakkaa ja muistan, että koneen takaosa oli aikamoisen savun peitossa. Viikon jaksoimme Ibizan yössä bailata ja kun poikaystäväni tuli sinne toiseksi viikoksi taisimme olla aika tylsää seuraa, kun yöelämä ei enää kiinnostanut.

Nepalissa lensimme pienellä 42-paikkaisella Buddha Airilla
3. En ole koskaan yöpynyt hostellissa
Olen yöpynyt matkoillani teltoissa, kämäisissä vaellusmajoissa, halvoissa hotelleissa sekä myös viiden tähden hotelleissa. Hostelleissa en koskaan. Aikoinaan niillä oli minusta huono maine enkä sen takia viitsinyt edes vilkaista minkälaisia hostelleja olisi ollut tarjolla. Nykyisin hostelleiden maine on parantunut ja osaa niistä voisi kutsua vaikka hotelleiksi. Siitä huolimatta en ole niitä koskaan katsonut sillä silmällä. Ehkä pitäisi joskus kokeilla.

Parakki Mt.Elbrusin perusleirissä. Alimmainen peti oli mun käytössä ja tavaroita säilytettiin siellä missä tilaa oli.
4. Minulla on huono suuntavaisto
Moni matkabloggaaja on maininnut suuntavaiston tässä haasteessa. Osalla se on hyvä ja osalla heikompi, kuten minulla. Ihailen tyyppejä, joille annetaan kartta käteen, he vilkaisevat sitä ja osaavat heti hahmottaa ympäristön. Minun pitää tutkia sitä aika pitkään, pyöritellä ja senkin jälkeen saatan olla ihan hakoteillä. Kuten saatatte arvata suunnistus ei ollut koulussa lempilajini. Muistan tapauksen, kun parini kanssa eksyimme koulun liikuntatunnilla ja myöhästyimme seuraavalta tunnilta. Jos haluatte jännitystä metsäretkille, ottakaa minut kartanlukijaksi, niin saatetaan päätyä ihan minne vaan.
5. Kaapista ei löydy luurankoja vaan matkalehtiä
Olen tilannut useamman vuoden Mondoa sekä Matkaopas -lehteä. Kaapista löytyy jo aika hyvä kokoelma vanhoja numeroita. Pari vuotta sitten siivoilin kaappia ja tein tilaa uusille lehdille. Annoin vanhoja numeroita, joita en ajatellut enää tarvitsevani, naapurille, joka on myös innokas matkailija. Joskus innostun selailemaan vanhoja numeroita ja lukemaan matkakuvauksia. Silloin kun vielä pääsi helpommin reissun, etsin uusista kohteista tietoa arkistoni kätköistä.
6. En osaa nukkua lentokoneessa
Pitkät lennot tietävät valvomista. Olen todella huono nukkumaan lentokoneessa. Saatan hetkeksi torkahtaa, mutta monen tunnin unista saa vain haaveilla. Kun muut ovat unten mailla, katselen elokuvia, kuuntelen musiikkia tai luen kirjaa. Parhaimmat unet olen saanut Hong Kong – Sydney välillä, kun koneessa oli väljää ja sain kokonaisen penkkirivin itselleni. Siellä pötköttelin muutaman tunnin ja kun heräsin ihmettelin miksi illalla tarjoillaan munakasta. Hetken kuluttua tajusin, että minulla oli mennyt vuorokaudenajat sekaisin ja olikin aamu eikä ilta.
7. Matkaopas reissuun mukaan
Kun etsin matkakohteista tietoa, luen paljon matkablogeja ja selailen myös paperisia matkaoppaita. Usein matkaoppaat jäävät kuitenkin hyllyn päälle pölyttymään ja muistan ne vasta pakatessa. Kohdeoppaan otan reissuun mukaan ja sitä on usein kiva lueskella lennolla ja etsiä viime hetken tärppejä. Matkalla saatan katsella sitä vielä iltaisin. Jos netti on käytössä myös sieltä tulee etsittyä ajankohtaisempaa tietoa.
8. Road tripit ovat nousseet suosikeiksi
Parin viime vuoden aikana olemme kierrelleet Kaliforniaa sekä Australiassa Sydneyn ympäristöä autolla ja road tripit ovat alkaneet kiinnostamaan enemmänkin. Niitä on ollut kiva suunnitella ja ainoastaan on harmittanut, ettei aikaa ole ollut enempää käytettävissä. Auton vuokraaminen jännitti aluksi, koska olin lukenut netistä tietysti kaikki mahdolliset kauhukertomukseet mikä voi mennä pieleen. Kaliforniassa kaikki sujui todella hyvin ja into vaan kasvoi. Sydneyssa mietitytti vasemmanpuoleinen liikenne, mutta alkujännityksen jälkeen sekin sujui. Tai pitäisikö sanoa miehellä sujui, koska hän hoiti ajamisen. Autoilu kiinnostaisi myös Euroopassa, jossa riittäisi paljon mielenkiintoisia kohteita sekä kauniita maisemateitä. Kunhan koronatilanne helpottaa, voisi ottaa suunnittelupöydälle Euroopan road tripin.
9. Rakastan kattoterasseja ja maisemaristeilyjä
Kaupunkilomilla tarkistan yleensä ensimmäisenä minkälaisia kattoterasseja kohteessa on tarjolla. Minua ei niinkään kiinnosta hienot ravintolat, mutta kattoterasseille ja niiltä avautuville näköaloille sytyn helposti. Mikäpä sen mukavampaa kuin tilata tiskilta hyvä drinkki tai lasi kuohuvaa ja nauttia siitä auringonlaskua katsellessa. Jordanian Aqabassa ihastuimme Double Tree Hiltonin kattoterassiin ja kävimme siellä peräti kahtena iltana ihailemassa auringonlaskua.

Auringonlasku Double Tree Hiltonin -kattoterassilta.
Jos kohteessa on mahdollista päästä joki- tai maisemaristeilylle, ne ovat myös omia suosikkeja. Viimeksi teimme pienen risteilyn Sydneyn edustalla. Mereltä käsin oli kiva katsella kaupungin silhuettia sekä seurata paikallista purjehduskisaa. Lontoossa risteilimme Greenwichiin, joka oli myös kiva tapa matkustaa toiseen kaupunginosaan sekä katsella Lontoon maamerkkejä joelta käsin.
10. Laitan rahaa mieluummin matkoihin ja elämyksiin kuin tavaraan
Panostan mielummin matkoihin ja elämyksiin kuin uusiin verhoihin tai sohvatyynyihin. Turhaa tavaraa kertyy nurkkiin muutenkin, joten mietin kaksi kertaa ennen kuin ostan mitään. Matkoilla en sen sijaan säästele vaan panostan elämyksiin. Näihin kuuluvat esimerkiksi vuoristolento Mount Everestille, helikopterilento Grand Canyonille sekä purjehdusretki Havaijilla. Eivätkä kaikki elämykset välttämättä ole edes kalliita. Joskus se voi olla muutaman euron bussimatka naapurikylään.
10 matkailufaktaa minusta -blogihaaste
Osallistu 10 matkailufaktaa minusta -blogihaasteeseen! Tee näin ja kopioi nämä ohjeet mukaan omaan postaukseesi:
- Kirjoita 10 matkailufaktaa minusta -blogipostaus, jossa kerrot otsikon mukaisesti 10 matkailuun liittyvää faktaa itsestäsi.
- Linkitä jutussasi alkuperäiseen, Unelmatrippi-blogin liikkeelle laittamaan 10 matkailufaktaa minusta -postaukseen.
- Haasta mukaan haluamasi määrä muita bloggaajia.
- Haasteeseen voi halutessaan tarttua kuka tahansa bloggaaja myös ilman haastetta.
Saattaisit olla kiinnostunut myös:
10 ikimuistoista matkaa viime vuosikymmeneltä
5 x asiat, joita en ole koskaan tehnyt matkalla
10 matkahaavettani
Ota blogi seurantaan myös Facebookissa, Instagramissa ja Blogit.fi:ssä