Suomen suurin matkablogiyhteisö
Monthly Archives

Autoreissu Pohjois-Italiaan, osa 2

Keväisen lomamme toisena päivänä suuntanamme oli Milano, Italian toiseksi suurin kaupunki, muodin ja talouden keskus. Milano selkeästi jakaa mielipiteitä, toiset rakastavat, toiset eivät niinkään. Odotukseni eivät olleet kovinkaan korkealla, suurkaupungit ovat haasteellisia, sitä olennaista voi olla hankala löytää. Erityisesti jos matkustaa lasten kanssa. Itse odotin Milanosta oikeastaan vain Duomo-katedraalin näkemistä sekä fiilistelyä. Lomilla en niinkään kaipaa museoita tai järjetöntä määrää nähtävyyksiä. Minusta on hauska seurailla ihmisiä ja maailman menoa.

Hotellimme oli tarkoituksella Milanon ulkopuolella, sillä olimmehan liikkeellä autolla. Hotelli valikoitui jälleen sen perusteella, että mahduimme kaikki viisi samaan huoneeseen. Tämmöisiä hotelleja on harvassa. Jostain yleensä on tinkittävä, joko tasosta tai sijainnista. Neo-hotelli osoittautui kuitenkin hyväksi löydöksi. Huone oli reilun kokoinen, moderni ja siisti. Kaikille löytyi sänky, tosin esikoisemme hieman kärvisteli kapean puoleisen kerrossängyn alapedillä. Huoneen hintaan kuului hyvä aamiainen ja parkkipaikka autotallissa. Lisäksi bonuksena hotellilla oli bussipalvelu lähimmälle metroasemalle, joka sijaitsi sen verran kaukana, että kävely ei lasten kanssa ollut mahdollista. Voin lämpimästi suositella tätä hotellia Milanoon matkaaville perheille.

Huoneen katselmuksen jälkeen suuntasimme metroasemalle, josta oli noin 20 minuutin matka Milanon sydämeen. Nousimme maan alta suoraan vaikuttavan Duomo-katedraalin eteen. Näky oli huikea. Olimme Milanossa kiirastorstaina, joten väkeä oli jo paljon liikkeellä. Erityisesti Duomon edustan aukio oli täyttynyt auringosta ja kesäisestä tunnelmasta nauttivista ihmisistä.

Duomo on Euroopan toiseksi suurin katedraali, jonka rakentaminen aloitettiin jo 1075 ja saatiin lopullisesti valmiiksi vasta 1965.

Duomoon mahtuu 40 000 ihmistä.

Milanossa olisimme tai Markus erityisesti olisi halunnut nähdä myös Leonardo Da Vincin maalauksen Viimeinen Ehtoollinen, mutta emme olleet tajunneet, että lippujen kanssa pitää olla todella hyvissä ajoin liikkeellä. Näin turistien suosimaan aikaa liput on varattava jopa kuukausia etukäteen. Hieman jäi harmittamaan tämä takaisku, mutta toisaalta voimme hyvällä syyllä tehdä uuden reissun katsomaan tätä yli viisisataa vuotta vanhaa mielenkiintoista teosta.

Pyhä Ehtoollinen sijaitsee tässä Santa Maria delle Grazien kirkossa.

Aamun aikainen liikkeelle lähtö ja seikkailut Stresan saarilla sai meidän pienemmät matkalaiset uupumaan, joten päätimmekin lähteä takaisin hotellille jo alkuillasta. Lapsille löysimme heille mieluista syötävää Milanosta, mutta me päätimme syödä hotellin ravintolassa ihan rauhassa. Isompien lasten kanssa reissatessa alkaa olla mukavaa, kun he viihtyvät huoneessa pelaillen tai videoita katsellen. Me saimme nauttia illallista turvallisen välimätkan päässä hotellin ravintolassa. Illallisen lisäksi onnistui myös aamulenkit, lasten heräillessä me kävimme tekemässä reippaan kävelyn ennen aamiaista. Hyvä startti päivälle uusissa maisemissa auringon paistaessa.

Seuraavan päivän ohjelmasta saivat päättää lapset. Vaihtoehtona oli huvipuisto tai kylpylä. Meidän aikuisten harmiksi valitsivat yksimielisesti kylpylän. Ulkona olisi ollut kaunis päivä, joten huvipuisto olisi ollut juuri passeli siihen, mutta kylpylään oli mentävä. Acquaworld oli vain noin vartin ajomatkan päässä hotellilta ja nettikuvien perusteella näytti kivalta. Petyimme hieman paikan päällä, sillä altaita olikin melko vähän. Osa altaista oli K15 alueella. Monissa Euroopan kylpylöissä tuntuu olevan sama käytäntö. On normaali kylpylä liukumäkineen ja altaineen ja sitten on spa-sauna-alue, johon on eri hinta ja ikäraja. Pienten lasten kanssa saunaan ei ole useimmissa Euroopan kylpylöissä asiaa.

Muutaman tunnin pulikoinnin jälkeen ajoimme lähelle sijaisevalle Monzan legendaariselle F1-kisoista tutulle autoradalle. Yllätyimme kuinka vapaasti alueella sai liikkua ja aivan radan tuntumaan pääsi autolla. Meillä kävi tuuri sillä radalla oli muutama Ferrari harjoittelemassa, joten saimme hieman käsitystä siitä vauhdista, jolla radalla ajetaan. Nämä taisivat kuitenkin jäädä hieman F1 autojen vauhdista, olivat kuulemma jotakin muita ratakilpa-autoja.

Pitkän ja tapahtumarikkaan päivän jälkeen olimme valmiita hotellille. Päätimme testata hotellin lähettyvillä olevan Japanilaisen ravintolan, sillä perheessä on 4/5 sushin ystävää. Sveitsissä sushia tulee syötyä melko harvoin, koska se(kin) on hirveissä hinnoissa.

Neljännen päivän ohjelmassa oli poistua Milanosta kohti Como-järveä. Matkaa seuraavaan kohteeseemme oli alle tunti, joten hyvin maltillisilla siirtymillä selvisimme tämän reissun. Hotellimme sijaitsi Brunatessa, joka on kylä Comon kaupungin yläpuolella. Matkaa Brunateen Comosta on noin viisi kilometriä, mutta lähes suoraan ylöspäin. Matka oli jännittävä ja sykettä nostattava. Tie oli pääasiassa yhden auton levyinen ja vastaan tuli välillä mm. hulluja maantiepyöräilijöitä. Selvisimme kuitenkin hengissä ja naarmuitta hotellille, eikä pyöräilijöitäkään ollut tuulilasissa. Kävimme nopeasti katsomassa hotellin ja saimme neuvot parkkipaikalle. Päätimme lähteä vielä alas Comon kaupunkiin, mutta tällä kertaa Funicularilla eli vuorenrinnettä kulkevalla junalla.

Junamatka alas kesti 7 minuuttia.

Comon kaupunki ei tehnyt vaikutusta, mutta maisemat ympärillä kylläkin. Turisteja Comossa oli jo hirvittävästi paljon enemmän kuin Stresassa. Käveltyämme kaupungilla ja rannassa muutaman tunnin lähdimme takaisin Funicularille, jolla pääsisimme takaisin hotellille. Brunaten kylä on ilmeisen suosittu kohde, sillä ylöspäin menevään junaan saimmekin jonottaa lähes tunnin verran. Ihmiset tulivat ylös ravintoiloihin tai vain ihailemaan maisemia.

Comon kaupungin rantamaisemaa.

Rinteessä näkyy Funicularin raiteet ja ylhäällä Brunaten kylä.

Päästyämme vihdoin takaisin Brunateen kirjauduimme hotelliin Vista Lago, jonka olin myös bongannut perheelle sopivana Bookingista. Tällä kertaa perhehuone tarkoitti kahta huonetta, joissa toisessa oli neljä sänkyä ja yhdessä yksi. Ahtauduimme kaikki samaan huoneeseen. Päivä oli edelleen hyvin lämmin, joten lähdimme etsimään potentiaalista terassia nauttia auringosta.

Istuimme lopulta koko illan tässä ravintolassa, ruoka oli hyvää ja maisemat kerrassaan upeat.

Maisema terassilta iltapäivällä.

Maisema Brunatesta Comon kaupunkiin näköalatasanteelta.

Lapset väsyivät illan tullen ja halusivat jälleen huoneeseen. Me saimme syödä illallista kahdestaan auringon laskiessa. Upea reissu takana, näimme paljon lyhyessä ajassa ja kilometrejäkin kertyi vain noin 600. Seuraavana aamuna suuntasimme auton hyvissä ajoin kohti kotia. Pääsiäisruuhkista ei ollut vielä tietoa, joten matka taittui alle kolmessa tunnissa. Samassa ajassa kuin Suomessa ajelimme Keravalta mökillemme Pirkanmaalle.

Näihin kuviin ja tunnelmiin.

 

Autoreissu Pohjois-Italiaan, osa 1

Talvilomasta ehti kulua vain seitsemän viikkoa kun taas olimme lomafiiliksissä. Ensimmäistä kertaa elämässä pääsimme lasten kanssa viettämään ihka oikeaa Spring breakkia eli kevät lomaa.   Kevätloma on selkeästi monelle täällä reissuloma. Lasten koulukavereista suurin osa suuntasi lomailemaan Sveitsin rajojen ulkopuolelle, toinen toistaan upeammille lomille. Meidän kohteeksi valikoitui helposti tavoitettavissa oleva eteläinen naapuri Italia.

Sain jälleen valtuudet hoitaa reissun suunnittelun varauksineen ja kohdevalintoineen. Matkojen sunnittelu onkin mielestäni jo puolet reissusta. Sattuneesta syystä kun minulla on aikaa keskimääräistä enemmän on ihan mukavaa puuhaa vertailla hotelleja, tutkia kohteen ympäristöä ja etsiä sopivia ravintoloita. Täällä asustavilta saimme toki hyviä vinkkejä, mutta iso apu on kyllä googlen karttapalvelusta, jonka avulla voi suunnitella hyvinkin tarkkaan reissun eri käänteet.

Maisemat matkalla kohti etelää olivat upeita.

Reissuun olisi mukava lähteä rennolla fiiliksellä ja ilman tarkkaa suunnitelmaa, mutta lasten kanssa olemme todenneet, että hyvin suunniteltu reissu on kaikkien parhaaksi. Tosin vielä tälläkään reissulla en venynyt parhaimpaani, mutta suuremmilta katastrofeilta vältyttiin.

Meidän reissun ensimmäinen stoppi oli vielä Sveitsin puolella sijaiseva Locarno. Tosin ehdimme ihastelemaan tätä Sveitsin eteläosaa vain reilun lounastauon aikaa , mutta sen verran kuitenkin, että uudelleen on mentävä. Locarnossa oli aivan eri meininki kuin Zurichin seudulla, niin luonnon kuin arkkitehtuurinkin puolesta. Locarnosta matkamme jatkui upeaa Lago Maggioren rantaa kohti määränpäätämme Stresaa. Maggiore järvi on Italian toiseksi suurin järvi, vaikka osa siitä on Sveitsin puolella. Se on muuten myös hurjan syvä, syvin kohta lähes 400 metriä.

Locarnon rantakadulta avautuu upeat maisemat.

Stresa valikoitui matkakohteeksemme oikeastaan ihan sattumalta. Se jäi mieleeni, kun ystäväni kerran ohi mennen mainitse, että se on ihana paikka. Reittiä suunnitellessa se on hyvällä kohtaa matkantekoa ajatellen. Meiltä kotoa Stresaan ajaa noin kolme tuntia,  se alkaa olla maksimi meidän takapenkin kolmikolle, joista kaksi on aikuisen kokoisia ja yhdellä istuinkoroke. Tunnelma on tiivis, kuten aina takapenkillä.

Saavuimme Stresaan suunnitelmien mukaan iltapäivällä ja tapasimme nopeasti vuokraamamme asunnon emännän. Hotellien hinnat Stresassa on melko korkeat ja huoneisto on kokoonpanollemme kätevä. Huoneisto Appartamento Azalea oli, kuten Booking-sivusto lupasi, ihan kelvollinen, siisti ja tilava. Vietimme Stresassa vain vuorokauden, joten tärkeintä asunnossa oli sijainti. Asunnolta käveli vain viisi-kymmenen minuuttia rantakadulle ja pieneen vanhaan kaupunkiin.

Säätila Stresassa oli oikein mukava aurinko paistoi ja lämmintä riitti, lähdimmekin heti fiilistelemään tunnelmaa rannan terasseille. Lapsetkin viihtyvät jäätelön ja juoman parissa hetken ja aina löytyy jotakin kivaa tutkittavaa sekä leikkipuistoja.

Stresan rantakatu on kaunis, mutta varattu pääosin hotelleille.

Rantakadulla oli upeiden hotellien rivistö.

Illan tullessa nälkä ajoi porukan etsimään ravintolaa. Italialaisittain tarjontaa tässäkin kaupungissa oli mukavasti. Suuntasimme vanhaan kaupunkiin, joka oli pieni, mutta tunnelmallinen.

Vanhan kaupungin kujat on tunnelmallisia ja tarjonta suunnattu turisteille.

Päivä oli vielä sen verran lämmin, että päätimme illastaa ulkosalla. Italiassa ravintoiloiden taso taitaa olla pääosin hyvä, joten virhevalintoja ei tarvitse liiemmin pelätä. Tarjolla on mahtavia Italian erikoisuuksia ja toki pizzoja, risottoja, pastoja sekä Polentaa. Illalllisen jälkeen iltakin alkoi viiletä, joten suunnistimme kaupan kautta asunnollemme keräämään voimia seuraavaan päivään.

Toinen päivä Stresassa oli ehdottomasti tarpeen, sillä Stresasta ei voi poistua käymättä sen edustalla sijaisevilla saarilla. Aamulla teimme ensin reippaan aamulenkin, pakkasimme kamat autoon ja suunnistimme rantaan aamupalalle. Meidät kuitenkin bongattiin heti parkkipaikalta ja innokkaat Italiaanot tarjosivat meille laivakyytiä saarille. Kovasti vakuuttivat heidän venekyytinsä olevan virallinen palveluntarjoa, tiedä häntä, mutta hinta oli mielestämme ihan ok, 50 euroa viideltä menopaluu kahdelle eri saarelle.

Ehdimme nopeasti nauttia aamiasen kun olikin jo aika hypätä veneeseen.

Venematka saarille oli kokemus itsessään, maisemat ihastuttavat.

Suuntamme oli Isola Pescatori, vanha idyllinen kalastajakylä, joka oli ahdettu pienelle saarelle. Saari oli niin pieni, että sen käveli alle tunnissa helposti ympäri, ehkä jopa puolessa tunnissa. Ehdottomasti kuitenkin käymisen arvoinen. Saari on aikanaan ollut kalastajien asuttama tiivis yhteisö, nykyään enemmän turistien valtaama, mutta vakituisia asukkaitakin saarella asuu. Saarella oli paljon ihastuttavia ravintoloita ja vanhoja rakennuksia, puhumattakaan maisemista.

Kalastajasaarelta vene vei meidän viereiselle hieman isommalle saarelle Isola Bellalle, joka on ollut rikkaan suvun kesäparatiisi. Saarella oli valtava palatsi upeine puutarhoineen, jotka olivat edelleen täydessä loistossaan.

Saariretkellä vierähtäisi helposti koko päivä, mutta me tiivistimme lasten kanssa retken muutamaan tuntiin. Matkaa oli jatkettava, sillä uudet seikkailut odottivat. Seuraava kohtemme oli vain tunnin päässä Stresasta sijaiseva Milano, josta lisää myöhemmin.

Jos haluat olla mukana matkallamme päivittäin niin ota seurantaan sivustoni @maijaliini instagramissa. Olen kokenut storyn mukavimmaksi ja helpoimmaksi tavaksi jakaa elämäämme Svetisissä ja reissuilla.

Pojat tutkivat rannan aarteita.

Ravintoloita saarelta löytyi useita ihastuttvilla paikoilla. Vielä aamutuimaan ne ammottivat tyhjyyttään, mutta päivällä varmasti meno oli toinen.

Puutarha oli kaikiessa yltäkylläisyydessään upea.

Palatsi ja puutarha ovat alkujaan 1600-luvulta.

Palatsia on rakennettu todella antaumuksella.

Saaret Isola Bella ja Isola Pescatori upeasti kuvattuna ylhäältä käsin. Kuva: http://www.laketours.it/en/tours/pescatori-bella-en/