Monthly Archives

tammikuu 2019

Junaillen Pariisiin

Pariisi on ollut yksi niistä unelma kohteista, joissa olen aina halunnut käydä. Sveitsiin muuttomme toteuduttua ajattelin, että nyt ollaan myös lähempänä Pariisia, joten ehkä haave toteutuu. Kaikki kolme lastammekin ovat haaveileet matkasta tähän samaiseen kohteeseen, sillä olemme vuosia lukeneet sieltä saamiamme tuliaiskirjoja, joissa esitellään Pariisin nähtävyyksiä. Tällä kertaa reissuun kokoonpanostamme lähti lisäkseni tyttäremme Aada. Äiti-tytär aikaa on ollut aivan liian vähän vuosien varrella, joten tässä oli hyvä tilaisuus myös ottaa tätä aikaa takaisin. Aada on 11-vuotias, joten oikein sopivan ikäinen myös tällaiselle kaupunkilomalle.

Pariisiin pääsee Sveitsistä monellakin kulkuneuvolla, nopeimmin toki lentäen, mutta tällä kertaa se ei ollut edes vaihtoehto. Autolla matkaan menisi reilut kuusi tuntia, joten sekään ei tällä erää houkutellut. Kulkupeliksi valikoitui juna, sillä matka taittui neljässä tunnissa ja Zurichistä pääsee suoraan Pariisiin ilman vaihtoja, joten mukavaa leppoisaa matkantekoa. Junaliput ovat tosin tyyriitä, äkkiseltään pari sataa euroa suuntaansa per nenu. Onneksi silmiini osui mainos juna-asemalla, jonka ansiosta matka kahdelle junamatkoineen ja hotelleineen löytyi alle 500 euron. Kohtuu hintaan koko paketti siis. Hotelli vaihtoehtoja oli toki rajallinen valikoima, mutta valitani oli ihan passeli.  Nämä juna-hotelli yhdistelmät Eurooppaan löytyy mm. SBB.ch sivujen kautta.

Koko reissun ajaksi ostettu metrolippu oli kätevä.

Lähdimme matkaan perjantaina aamuvarhaisella. Junamatka sujui mukavasti, sillä matkakaverinikin osasi jo nauttia jouten olosta. Viikonlopun mittaisella reissulla ei kuitenkaan ihan hirveästi ehdi, joten päädyimme lähinnä ihastelemaan kohteita ulkoa ja melko pikaisesti. Nopea ja kätevä tapa liikkua Pariisissa on metro. Ostimme heti juna-asemalta koko viikonlopun ajaksi rajattomat metroliput, hintaa näille tuli yhteensä noin 40 euroa. Ensimmäisenä päivänä kohteitamme olivat Notre dame, Louvre, Lafayette-tavaratalo sekä Oopperatalo. Juna-aselmalta suuntasimme ensimmäisenä Notre damelle, vaikuttava näky. Ihastelimme ja ihmettelimme tätä lähes 700 vuotta vanhaa komeutta, käsittämätöntä, että ihminen on voinut rakentaa jo tuolloin jotakin noin upeaa. Ja miksi nykyisin moni rakennus on niin tylsä…

Notre-Damen katedraali valmistui 1345. Sisäänpääsy katedraaliin on maksuton, mutta kellotorniin päästäkseen joutuu maksamaan lipun.

Ravintoloita en ollut miettinyt etukäteen, mutta luotin siihen, että tammikuussa tilaa löytyy. Ensimmäisenä päivänä lounaspaikaksemme valikoitui kahvila lähellä Notre-Damea. Pariisin hintataso oli mielestäni kohtuullinen, mutta Sveisissä asumisella saattaa olla osuutta asiaan. Lounas kahdelle juomineen irtosi helposti 30 eurolla.

Hotellimme sijaitsi hieman etäällä keskustasta, mutta kuitenkin hyvin tavoitettavissa. Hotellimme aivan lähettyvillä oli metroasema Rome. Hotellimme oli oikein kiva Hotel Mercure Saint Lazare Monceau. Aamiainen oli jopa yllättävän hyvä ja siisteys erinomainen. Lisäksi alue oli rauhallinen, vaikka junarata kulki melko lähellä ei sekään häirinnyt meitä.

Lounaan jälkeen suuntasimme hotellille ja pienen levon jäljeen lähdimme liikkelle kävellen. Halusimme mennä katsomaan kuuluisaa Lafayatte tavarataloa sekä upeaksi kehuttua Oopperataloa. Upeita ilmestyksiä oli nämäkin. Tavaratalo oli tosin melko täynnä ja turvatoimet ovilla tekivät olon hieman levottomaksi, vaikka niiden tarkoitus on toki päinvastainen.

Galeries Lafayette Haussmann on 10 kerroksinen valtava tavaratalo, joka on tunnettu sen upeasta värikkäästä lasikupolista.

Lauantaina ihanan aamiaisen jälkeen suuntasimme metrolla Riemukaarelle ja siitä kävellen Eiffelille. Keli oli onneksi kirkas, mutta viileä. Riemukaari (Arc de Triomphe) oli upea näky keskellä liikenneympyrää, josta lähtee 12 katua eri suuntiin, kuuluisimpana Champs-Elýsee. Olimme paikalla melko rauhalliseen aikaa, mutta voin kuvitella mikä sutina paikalla on kiireisimpään turistiaikaan. Riemukaarelta kävelimme kohti Seinen rantaa ja Eiffeliä.

Riemukaari paistattelee aamuauringossa.

Olin ostanut liput etukäteen Eiffeliin sen virallisilta sivuilta. Lippuun piti valita aikaikkuna, joilloin saapuu paikalle. Tämä helpottaa väentungosta ruuhkaisina aikoina. Näin tammikuussa paikalla oli todella väljää ja pääsimme sisään ilman jonoja. Eiffel-torni on yksi maailman tunnetuimista nähtävyyksistä, enkä ihmettele. Siinä on jotakin outoa taikaa. Oikeastaa pääsy kerroksiin ei ollut edes välttämätöntä, sillä itse tornin näkeminen on mielestäni pääasia, mutta olihan se hieno nähdä kaupunkia yläilmoista. Olimme ”vain” toisessa kerroksessa, sillä jostain syystä lippuja aivan huipuille ei saanut kyseiselle viikonlopulle. Eli katselimme maisemaa 115 metrin korkeudesta 300 metrin sijaan, mutta se oli todellakin aivan riittävää. Tässä kerroksessa oli kahviloita sekä myymälöitä. Myös muissa kerroksissa on ravintoloita, aivan huipuilla shampanjabaari. Jää siis vielä haaveiltavaa.

Torni seikkalun jälkeen säätilassa tapahtui ikävä muutos, alkoi sataa. Päätimme kävellä aivan lähelle Seinen rantaan katsomaan josko pääsisimme jonkun jokiristelijän kyytiin. Onneksemme satuimme paikalle loisto aikaan ja pääsimme lähtemään 2 tuntia kestävälle lounasristeilylle. Se oli meistä molemmista aivan huippu juttu. Lämpimässä isojen ikkunoiden alla saimme syödä ja katsoa maisemia. Iltapäivän aikana ehdimme vielä kierellä kaupunkia, mutta melko ajoissa päädyimme lähtemään hotellille.  Liian harvoin sitä tulee vain oltua yhden lapsista kanssa kaikessa rauhassa, nautimme molemmat olosta todella. Sunnuntaina olikin sitten kotiin lähdön aika, mutta saimme viettää rauhallisen aamun. Junamatka kotiin tuntui hieman pidemmältä, mutta kyllä tuntui hyvältä palata kotiin Pariisin vilskeestä. Suosittelen ehdottomasti Pariisia kenelle vain, eikä tammikuu ollut yhtään hassumpi ajankohta, mutta kyllä haluaisin nähdä vielä joskusPariisin keväällä tai alkusyksystä.

Au Revoir Paris.

Jokilaivalta näki myös jotakuinkin kaikki merkittävät nähtävyydet.

Risteilyllä oli hyvät ruoat, Aadakin sai hieman uusia makuelämyksiä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuumakaakao lämmittin reissulaisia.

Au revoir Paris.

Ensimmäinen joulu Sveitsissä

Joulu meni jo ja hyvää vauhtia ollaa uuden vuoden kimpussa, mutta joulunaika ja -taika oli ihanaa, joten palataan hetkeksi tuohon glüeweinin huuruiseen aikaan 🙂

Jouluun valmistautuminen ja koristautuminen aloittettiin täällä Sveitsissäkin hyvissä ajoin marraskuussa, tosin monessa kylässä jouluvalot sytettiin vasta reilusti joulukuun puolella. Ihailin läpi joulukuun sitä tarmoa, jolla lähiympäristössämme panostettiin jouluun. Joulukuusia kohosi useiden yritysen pihaan ja ikkunat saivat toinen toistaan kauniinpia asetelmia.

Iltakävelyllä oli ihana ihastella jouluisia näyteikkunoita.

Seimi on selkeästi tärkeässä asemassa joulukoristeiden viidakossa. Seimiä myytiin lähes joka kaupassa ja sen sai ostaa joko täysin valmiina tai sitten askarrella itse haluamakseen, eli talo ja tyypit (anteeksi) myytiin erikseen. Seimi on kaunis monella tapaa ja muistuttaa toki joulun perimmäisestä tarkoituksesta.

Erilaisia seimiasetelmia näkyi yritysten pihoissa, ikkunoissa, toki myös ihmisten kodeissa.

Suurin odotukseni joulun suhteen olivat joulumarkkinat, joita iloksemme oli lähettyvillä usempia. Ensimmäiset ja suurimmat Zurichissä aukesivat jo marraskuun viimeisellä viikolla ja kestivät aina jouluun saakka. Näillä markkinoilla oli sadoitain kojuja, jotka notkuivat käsitöitä, joulukoristeita sekä huumaavan herkkullisia tuoksuja. Zurichin joulumarkkinoilla on paljon muutakin nähtävää kuin kojut. Swarowskin ”timantein” koristeltu joulukuusi on varmasti markkinoiden kuvatuimpia kohteita.

Swarovskikuusi on komea näky ja ehkä kuvatuin kohde jouluisessa Zurichissä.

Joulutunnelman taattu kohottaja on laulava joulukuusi. Eri koulujen lapset laulavat isossa kuusirakennelmassa vuorotellen illasta toiseen. Mekin kävimme kuusen luona, kun lastemme koulun 3. luokkalaiset laulaa lurittelivat suloisesti.

Koko Zurich tuntui olevan joulukuun ajan juuston ja glüeweinin täyttämien tuoksujen joulumaa. Kaupunki pullisteli ihmisiä, jotka tulivat viettämään iltaa nauttien markkinoiden tarjonnasta. Erityisesti ruokatarjonta yllätti monipuolisuudellaan, aivan ihania herkkuja oli saatavilla jos jonkinlaista. Suosittelen siis lähtemään nälkäisenä liikenteeseen. Zurichin markkinoilla aikaa saa kulumaan useita tunteja jopa useita iltoja, sillä joulutoreja löytyy usemmasta paikkaa. Ensimmäinen heti päärautatieasemalta, lisäksi katujen varsilta sekä järven rannan tuntumasta ooppetalon edustalta.

Singing Chistmas Tree on takuu varma joulutunnelman tuoja.

Lähimmät joulumarkkinat kotoamme löytyi onneksi vain muutaman kilometrin päästä Rapperswilistä. Kävimme markkinoilla useampaan otteeseen, ihan vain fiilistelemässä. Ikäväksi kelit olivat usempaan otteeseen ikävät, sateista ja tuulista. Rapperswilin joulumarkkinat avautuivat joulukuun toisella viikolla ja laajenivat kolmannella viikolla. Markkinat jatkuivat jouluun saakka. Yksi suunnitelmani oli myös käydä joulumarkkinoilla ihastuttavassa Einsieldelnissä, joka on meiltä noin 20 minuutin päässä, mutta ne markkinat saavat odottaa ensi vuoteen. Kaikkeen ei vain ehdi.

Rapperswilin joulumarkkinoilla oli idyllinen vanhan kaupungin tunnelma.

Minulle ei vielä muodostunut tarkkaa kuvaa Sveitsiläisten joulun vietosta, erilaisia tapoja ja perinteitä on varmasti paljon, sillä kaikkihan täällä vaihtelee kantoneittain. Joulupukin sijaan täällä seikkailee kodeissa ja tarinoissa Samichlaus, joka vieraileekin jo 6.12. Hän tulee yleensä paikalle aasilla ja mukanaan hänellä on kaverina tuhmat lapset metsään vievä Schmuzli. Meidän lasten koulussa vieraili myös tämä kaksikko ja toivat lapsille ruhtinaalliset herkkupussit. Ruskeaan kaapuun verhoitunut Schmuzli oli ollut melko pelottava. Joululahjoja nämä ei kuitenkaan tuo vaan lahjat tuo jouluyönä jeesuslapsi, näin minulle on täällä kerrottu.

Samichlaus ja Schmuzli vierailulla kansaivälisessä koulussa.

Jouluun kuuluu erilaiset herkut ja näissä näkyy myös maan tavat ja perinteet. Joulun aikaan täälläkin kaupat täyttyivät erilaisista suolaisista ja makeista herkuista. Monella tapaa herkut ovat saman tyylisiä kuin Suomessakin, mutta omalla twistillä. Erilaisia kuivakakkuja myytiin paljon, se ehkä erikoisuutena. Racletet ja fonduet kuuluvat selkeästi joulunaikaan täällä, kuten lihat ja kalat. Perinteistä joulupöytää Sveitsistä ei taida löytääkään, paikalliset syövät kukin omalla tavallaan hieman juhlavammin kuin arkena.  Toki viinit ja oluet olivat täällä kovasti esillä ja alennuksessa jouluntienoilla.

Meidän oma joulunvietto poikkesi normaalista, vietimme aattoa ihan vain oman perheen kesken. Saimme loihdittua lähes kaikki perhinteiset suomalaiset jouluruoat pöytään ja hieman jotain paikallistakin. Joulupäivää vietimme iloisissa merkeissä täällä jo pidempään asuneen ystäväperheen kanssa. Lapsilla oli koulusta huima kolmen viikon joululoma, joten ehdimme rauhallisen joulunajan jälkeen vielä viikoksi visiitelle rakkaaseen Suomeen. Jouluihmisenä sanoisin, että meillä oli kerrassaan mainio joulu ja koko joulunaika ikimuistoinen.

Riisipiirakat valmistettiin tällä kertaa ihan itse.