Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

junalla Saksassa

Pohjois-Saksassa junalla osa 6: Schwerin ja Rostock

Schwerin

Matkustimme Schweriniin Lyypekistä junalla. Matkanteko kesti 1 h 12 min eli juuri sopivan lyhyt junamatka. Aamujunassa tämä suunta ei onneksi ollut kovin ruuhkainen, joten laukkujenkin kanssa oli helppo liikkua ja paikatkin löytyivät näppärästi läheltä ovea.

Schwerinin pääasema sijaitsee aivan keskustassa.

Juna-aseman edestä lähtee myös paikallisbussit ja ratikat, jos vaikka mielii tutkailla kaupunkia  ja sen ympäristöä.

Hotellimme oli aivan juna-aseman vieressä, joten tässä kaupungissa kengänpohjat eivät kuluneet turhasta kävelemisestä. Lisäksi meidän visiitti kaupunkiin oli tosi lyhyt ja tiukasti aikataulutettu, sillä iltapäivästä piti vielä ehtiä kyläilemään Wismariin.

Schwerinin on pikkukaupunki, jonka ehdottomasti tärkein nähtävyys on upea linna. Jos aikoo vierailla pelkästään linnassa kannattaa Schwerinissä jäädä junasta jo Schwerin Mitte -asemalla, joka on lähinnä Schwerinin linnaa. Pääasemalta linnalle matkaa kertyy alle kilometri. Ratikalla pääsee kätevästi ihan linnan eteen.

Pikkukaupunkiin on mahdollista tutustua opastetuilla kävelykierroksilla.

Kierrokset tehdään päivittäin klo 11 ja ne kestävät 1½ h. Opastuskierroksen hinta on 5,50 € aikuinen ja 3,50 € lapsi.

Erikoisuutena on iltakierros kaupungilla Schwerin yövartijan kanssa. Auringon laskettua Schwerinin yövartija aloittaa öisen kierroksen kaupungin historialliseen keskustaan.

Kierrokset toteutetaan touko-syyskuussa perjantaisin ja lauantaisin klo 20.30. Loka-huhtikuussa kierrokset pidetään vain perjantaisin klo 18. Kierros kestää 1½ h ja sen hinta on 8 € aikuinen ja 6 € lapsi.

Perinteinen punainen Hop on Hop off bussi on myös varteenotettava vaihtoehto tehdä tutustuminen kaupungin eri nähtävyyksille. Kiertoajelujen aikataulu vaihtelee vuodenajan mukaan, joten kannattaa tarkistaa tarkemmat aikataulut etukäteen. Kiertoajelun hinta on 11,50 € aikuinen ja 5 € lapsi. Turistikierroksienlippuja voi ostaa kaupungin turisti-infosta.

Järvellä tehdään myös veneretkiä, joista käsin voi ihailla kaupunkia ja sen ympäristöä sekä tietysti saarella olevaa linnaa.

Nyt lokakuun alussa kaupunki näytti kovin hiljaiselta ja ihmisiä olikin liikkeellä pääasiassa vain linnan alueella. Ehkäpä kesällä ja kauniilla säällä myös kaupungilla on vilskettä.

Pyörillä kulkeva kaupunkijuna tarjoaa myös kiertoajeluja Schwerinin kaupungissa hintaan 12 €.  Kiertoajelut alkavat torilta klo 11, 12.30, 14, 15.30 ja 17. Itsenäiseen liikkumiseen Schwerinin alueella kannattaa hankkia 5,70 € aikuinen ja 3,40 € lapsi hintainen päivälippu, jolla voi hyödyntää kaupungin linja-auto- ja raitiovaunuverkkoa. Myös yksittäislippuja, perhelippuja ja lyhyenmatkan lippuja on tarjolla. Pyöristä ja lemmikeistä täytyy maksaa lisämaksu.

Syy, miksi tähän Rostockin ja Hampurin väliseen pikkukaupunkiin tultiin, oli tuo upea 1800-luvun puolessa välissä rakennettu linna Schweriner Schloss, joka heti keskustaan tultaessa vangitsee jokaisen kaupunkiin saapuvan huomion.

Schweriner See järvessä olevalla pienellä Schlossinsel saarella sijaitseva linna on kuin karkki. Aurinkoisella säällä sen kauneus olisi varmaankin häikäissyt, mutta kaunis se oli pienessä tihkusäässäkin.

Linna on maailmanperintökohde ja sitä kutsutaan lempinimellä ”Pohjoinen Neuschwanstein”. Ei ihme, sillä kyllähän linna on upea, oikea prinsessalinna.

Linna on kesäkuukausina avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-18. Sisäänpääsy linnaan maksaa 8,50 € aikuiselta ja lapset pääsevät linnaan ilmaiseksi.

Linnakierrokselle on saatavilla englanninkielisiä opastettuja kierroksia sekä audioguideja, joiden hinta oli 2 €. Linnan sisätiloissa olikin paljon katsottavaa ja ihailtavaa. Upeita saleja ja hienoja yksittäisiä esineitä sekä taidetta.

Pieni linnankappeli, joka sijaitsee linnasaaren pohjoispuolella, täytyy myös ehdottomasti käydä katsomassa. Kappelin katolla oleva kultainen tähti lupaa jo paljon. Sisätilat paljastavat pienen kappelin todellisen kauneuden.

Vuosisatojen ajan linna on ollut Mecklenburgin ja myöhemmin Mecklenburg-Schwerinin herttuoiden ja suurherttuoiden koti.

Nykyään linnassa sijaitsee Mecklenburg-Vorpommernin osavaltion parlamentti, miksi vain osaan linnasta pääsee tutustumaan.

Linnan puutarhassakin riitti ihailemista.

Lukuisat lammet ja pienet järvet sekä monet upeat veistokset loivat viihtyisän ja nautinnollisen kokemuksen.

Linnan puutarhaan ja linnan ympäristöön pääsee tutustumaan maksutta. Barokkityylinen puutarha on varsin kaunis ja siellä on ihana kuljeskella.

Linnaan liitetään myös Pikku Peter – Petermännchen, jonka syntytarinasta on monta versiota, ilmeisesti yli 500 tarinaa.

Schwerinin linna voidaan todennäköisesti nimittää ”legendaarisimmaksi” paikaksi Saksassa.

Yhden tarinan mukaan legendaarinen viehättävä, joskin hiukan synkkämielinen ja pahanhajuinen mutta hyväntahtoinen pikkumies asuu Schwerin-palatsin valtavissa kellariholveissa.

Pikku Pietari on tarinan mukaan varustettu lyhdyllä, miekalla ja avaimilla. Hänen kerrotaan herättäneen vartiossa olevia hyviä sotilaita, kun he nukahtivat yövartioinnin aikana ja näin esti heidän rankaisemisensa. Pikku-ukon kerrotaan myös vaihtaneen vaatteidensa väriä meneillä olevien tapahtumien mukaan. Useimmiten hän oli pukeutunut harmaaseen.

Vain lyhyen kävelymatkan päässä Schwerinin linnasta on aukio, jossa on useita vaikuttavia rakennuksia.

Linnan lähellä sijaitsee Mecklenburgisches Staatstheater, jossa voi nauttia näytelmistä, ooppera- ja musikaaliesityksistä sekä balettiesityksistä ympäri vuoden.

Teatteria vastapäätä on valtionmuseon kaksi rakennusta, joissa on esillä eri aikakausien maalaustaidetta. Museo oli avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 11-18. Pääsymaksu museoon vaihtelee 5,50-7,50 € riippuen siitä vieraileeko vain pysyvässä näyttelyssä vai käykö sen lisäksi vielä vaihtuvassa näyttelyssä.

Tottakai seuraavan päivän aamuna, juuri ennen matkaa Rostociin aurinko paistoi ja ilma oli kirkas. Emme enää kuitenkaan ehtineet linnalle ottamaan aurinkoisia kuvia linnasta, sillä meillä oli suunniteltu katedraalikäynti ennen lähtöä Rostociin.

Katedraali on kaupungin korkein rakennus.

Keskiaikana katedraali oli tunnettu pyhiinvaelluspaikka kaikkialla Euroopassa.

Perimätiedon mukaan ristiretkien tuliaisina kirkkoon tuotiin pyhäinjäännöksenä Jeesuksen verta, mikä tekikin kirkosta niin merkittävän.

Sisältä ei kirkko kummoinen ollut, mutta legenda pyhäinjäännöksestä tekee siitä edelleen mielenkiintoisen.

Kirkkoon pääsee tutustumaan klo 10-17 välisenä aikana muina päivinä paitsi sunnuntaina, jolloin kirkko aukeaa yleisölle vasta klo 12. Kirkon urkujen sointia on mahdollista kuulla kesämaanantaisin klo 14.30. Mikäli haluaa kiivetä kirkon torniin on edessä 220 askelmaa.  Schwerinissä on myös toinen kiinnostava kirkko Schelfkirche eli Pyhän Nikolauksen kirkko.

Schwerinin rautatieasemalla on Mecklenburgin rautatie- ja tekniikkamuseo, jossa on nähtävillä erilaista junakalustosta, raitiovaunuja ja muita höyrykoneita. Harmillisesti museo on avoinna vain kuukauden viimeisenä lauantaina (paitsi joulukuussa) sekä joinakin erikoistapahtuma-ajankohtina. Emme siis päässeet tuonne vaikka kovasti juuri tuo olisi meitä  kiinnostanut.

Toinen hauska tutustumiskohde olisi ollut Flipperimuseo tai oikeammin, ehkä museopelihalli, joissa osaa flippereitä saa myös pelata. Paikka on harmillisesti avoinna ainoastaan viikonloppuisin, joten jäi tuokin hauskuus nyt kokematta.

Ihan ok, mutta ei kovin erikoinen käyntikohde on Schwerinin palokuntamuseo – Feuerwehrmuseum Schwerin.

Museo on täynnä vanhoja hätäajoneuvoja eri vuosisadoilta. Hevosten kaasunaamarit olivat aika ”huiseja”.

Paikka on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10-18. Sisäänpääsymaksu on 5 € aikuisilta ja yli 6-vuotiailta lapsilta 3 €.

Vaikka alun perin ainoa kiinnostuksemme kohde Schweriissä oli linna, osoittautui kaupunki melkoisen moni-ilmeiseksi näinkin pikaisella käynnillä.

Jos aikataulu tämän kaupungin osalta ei olisi ollut niin kiireinen, olisi sieltä voinut löytää vaikka mitä.

Lisäksi Schwerin ympäristössä on mainioita järvialueita, jotka yhdistyvät toisiinsa. Paikka onkin suosittu patikointi- ja pyöräilykohde.

Jos on autolla liikkeellä, niin vain lyhyen ajomatkan päässä Schwerinistä itään on Güstrowin palatsi – Schloss Güstrow, joka on yksi Saksan tärkeimmistä renessanssipalatseista. Toinen lähellä oleva hieno kohde on Schloss Ludwigslust eli Ludwigslustin palatsi, joka sijaitsee noin 38 kilometriä Schwerinistä etelään. Tämä alun perin prinssi Ludwigin metsästysmajana toiminut paikka olisi varmaan ollut mielenkiintoinen, mutta nyt autottomana ne jäivät meiltä kiertämättä.

 

Rostock

Viimeinen etappi edessä tällä tourneella ja suuntana Rostock. Junamatka Schwerinistä Rostociin kestää noin tunnin riippuen taas, millä junalla matkan tekee. IC juna kulkee matkan vain 10 minuuttia nopeammin kuin RE juna, mutta lippujen hinnassa onkin sitten eroa. Kun suuntana oli isompi kaupunki oli junassa taas paljon työpaikkalaisia ja koululaisia. Juna olikin melkein täynnä.

Rostock on myös vanha Hansakaupunki.

Vaikka itse kaupunki kärsikin pahoin Toisen maailmansodan aikana, niin useita mielenkiintoisia historiallisia nähtävyyksiä on säästynyt ja useita on korjattu sekä entisöity taidokkaasti.

Kaupunki vaikutti kivan oloiselta ja hyvin rauhalliselta sekä turvalliselta paikalta. Onneksi saimme nauttia aurinkoisesta päivästä edes osittain.

Paras tapa liikkua kaupungilla on kulkea jalan tai napata raitiovaunu.

Myös lautoilla pääsee kulkemaan paikasta toiseen. Kuten Hampurissakin kannattaa lautoilla kulkea kanaalissa.

Lisäksi on mahdollista vuokrata kaupunkipyöriä sekä potkulautoja.

Jos käyttää julkisia kulkuneuvoja niin kertalippu Rostockin kaupungissa aikuiselta maksaa 2,30 €. Jos matkustaa kauemmaksi, tulee tietää mille vyöhykkeelle matka suuntautuu ja valita lippu sen mukaan. Saatavilla on myös neljän matkan lippuja ja päivälippuja ja perhelippuja. Kannattaakin selvittää eri lippuvaihtoehdot, joita on muuten melkoisesti.

Rostockiin on myös saatavana RostockCARD, jolla voi kulkea ilmaiseksi julkisissa liikennevälineissä ja samalla hyödyntää kortin monet edut sisäänpääsymaksuissa, ostoksissa ja ruokailuissa joko pelkästään Rostockissa tai sitten yhdistelmäkortilla myös Warnemündessa.

Yhden päivän kortti maksaa 12 € tai 18 € riippuen kombinaatiosta.

Saatavana on myös RostockCARDsmart, jota ei voi hyödyntää liikkumiseen kaupungissa, mutta jonka muut edut ovat hyödynnettävissä vierailun aikana.

Hinta tälle kortille on 8 €/24 h. Ei ollenkaan huonompi vaihtoehto.

Kaupungin turisti-info sijaitsee torin laidassa suihkulähdettä vastapäätä.

Turisti-infosta voi vuokrata audio-opasteisen kaupunkikierroksen, jonka hinta on 7 €/ laite. Lainan pantti on kylläkin aika kova, peräti 50 €.

Rostockissa on myös tarjolla paljon erilaisia opastettuja ja järjestettyjä kaupunkikierroksia.

Unohtaa ei kannata perinteistä Hop on Hop off kiertoajelua, jonka hinta on 12 €/ hlö. Sunnuntaisin on mahdollisuus osallistua myös satamakierrokselle, josta pulitetaan 15 €.

Marienkirche on Rostockin suurin kirkko.

Kirkon 5700 – pilliset urut ovat kuuluisat ja kirkossa onkin perjantaisin klo 18.00 puolen tunnin mittainen urkukonsertti.

Urkuihin pääsee tutustumaan pikaisesti keskipäivän rukouksen aikana noin klo 11.55. Klo 12.30 ma, ti, to ja la järjestetään kirkossa 2 €/ osallistuja hintaisia opastettuja kierroksia. Kirkko on avoinna vierailijoille arkipäivisin klo 10-17, lauantaisin klo 10-15 ja sunnuntaina 11- 12.30. Pääsymaksu kirkkoon on 2 €.

Lisäksi kirkon torniin ja katolle on mahdollista päästä maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 11 järjestettävällä 3 € maksavalla opastuskierroksella.

Tämän keskiaikaisen kirkon sisältä löytyy mielenkiintoisena erikoisuutena 1400-luvulla rakennettu astronominen kello, alttari, pronssinen kastekirjasin ja upea saarnatuoli.

Kirkon kulman takana on pieni piilotettu ”Marientreff” -kahvila. Kahvilaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin ja se on avoinna maanantaista lauantaihin klo 11.30–17.30.

Toinen merkittävä kirkko Rostockissa on Petrikirche eli Patrikin kirkko.

Sen kirkontornin korkeus on 117 metriä ja se oli satojen vuosien ajan kätevä maa- ja suunnistusmerkki merimiehille ja kalastajille.

Kirkontorniin pääsee joko hissillä tai kiipeämällä 196 askelmaa ylös.

Kirkko on avoinna toukokuusta syyskuun loppuun klo 10-18. Sisäänpääsy kirkkoon on ilmainen, mutta kirkon torniin meneminen maksaa 4 € aikuiselta ja yhden euron lapselta.

Rostockissa on lisäksi pari muutakin näyttävää kirkkorakennusta. Nikolaikirche eli Nikolain kirkko on yksi Itämeren alueen vanhimmista jäljellä olevista salikirkoista. Nykyisin kirkko on tapahtumien ja kulttuurin käytössä.

Neuer Markt on kaupungin viehättävä vanha keskus- ja torialue.

Torilla on viikoittaiset markkinat ma-ti ja to-pe klo 8-17 ja lauantaisin klo 8-13.

Rostocker Rathaus eli Raatihuone sijaitsee aukion laidalla.

Kaupungintalo on mielenkiintoisen näköinen, sillä siinä yhdistyy useita rakennustyylejä.

Kaupungintalon kaksoissisäänkäynnin pylväiden juuressa luikertelee pronssinen käärme.

Tarun mukaan käärme pitää salaisuuden alkuperässään.

Melkoisen hämmentävä se onkin, varsinkin kun käärmettä yleensä pidetään pahuuden olentona.

Nykyisin käärme on tulkittu nahkaa luovana uudistumisen ja viisauden eläimenä sekä suojelua tuovana otuksena. On myös kiistelty siitä, onko alkuperäinen käärme ollutkin ankerias. Niin tai näin, nykyisin käärmeellä on nimikin –  Johannes. Kaupungintalon käärme yhdistää kaksi legendaa ja siksi sillä onkin käärmeen pää ja ankeriaan häntä. Pronssikäärmeen rahoittajaa symboloi sen roomalaisin numeroin V = viisi oleva kieli. Käärmeen pään silittämisen pitäisi tuoda onnea, siksi uskaltauduinkin koskemaan siihen, vaikka kaikenlaisia käärmeitä inhoankin.

Rostockin ranta eli Stadthafenin ranta-alueella oli kiva käyskennellä ja ihailla joessa kelluvia veneitä ja laivoja sekä upeita vanhoja rakennuksia.

Onkin helppoa ajatella, että 1800-luvun lopulla Rostockilla oli alueen suurin kauppalaivasto.

Rannasta on mahdollisuus lähteä erilaisille veneretkille ja tutustua Rostockiin vesiltä käsin. Risteilyjä tehdään myös useisiin alueen lähipaikkoihin. Tietoa niistä löytyy täältä.

Rostockissa on myös nähtävissä Stasi-Knast Rostock vankila, joka toimii nykyisin museona.

Paikassa voi tutustua Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin toimintaan.

Museoon on ilmainen sisäänpääsy ja siellä mahdollista osallistua opastettuihin kierroksiin.

Onkohan niin, että kaupunki ei ole paikasta kovin ylpeä, koska sitä ei mainosteta missään, eikä siitä oikein löydy mitään tietoa mistään. Paikka kuitenkin löytyy Hermannstraße 34B.

Stadtmauer eli kaupungin muurit, olivat Rostockin tärkein puolustusmuoto vuosisatojen ajan.

Nyt muuria on jäljellä hieman yli kilometrin pituinen pätkä.

Myös kaupungin muurin kahdestakymmenestä tornista on enää jäljellä neljä.

Kröpelinerin torni toimii kunnan kokoustilana ja museona, jossa on nähtävillä näyttely kaupungin linnoituksesta.

Paikka on avoinna päivittäin klo 10–18. Sisäänpääsy näyttelyyn on 3 € aikuiselta ja lapselta 2 €.

Rostockista kerrotaan monia tarinoita ja kivinen portti kätkee sisäänsä yhden legendan.

Sen figuurin uskotaan olevan varoittava kuva 1300-luvun alussa kaupungin saarron aikana kaupungin puolustuksen pettäneestä miehestä, joka kidutettiin sittemmin hengiltä antamalla hänelle ainoastaan pieni pala pyöreää leipää.

Kaupungin legendoihin kuuluu myös Tycho Brahe, joka tarun mukaan menetti nenänpäänsä kasintaistelussa opiskelijatoverinsa kanssa. Kiista koski matemaattista paremmuutta opinnoissa. Myöhemmin Tyco loi Tychonic järjestelmän ja osoitti siten paremmuutensa matemaatikkona. Nenän hän joutui kuitenkin korvaamaan kultaa ja hopeaa sisältävällä tekonenänpäällä.

Fünfgiebelhausin eteen kannattaa pysähtyä touko-lokakuussa lauantaisin keskipäivällä, koska silloin voi kuulla 30 minuuttia kestävän 32 kellon soittoesityksen. Joulutoriaikaan kellot soivat torstai iltaisin. Paikalla ei oikeastaan ole mitään näkemistä, jollei lasketa talon seinässä olevaa kellomuodostelmaa.

Hieman keskustan ulkopuolella sijaitseva Laivanrakennus- ja merimuseo pitää sisällään paljon mielenkiintoista katsottavaa.

Museo valottaa laivanrakennusta ja merenkulkua, jossa Rostockilla on ollut merkittävä asema eri aikakausina.

Etenkin DDR: n aikana Rostock oli Itä-Saksan tärkein merikonttien rahtisatama. Museo myös visioi laiva- ja laivanrakennusteollisuuden tulevaisuudesta. Museo on auki ti-su klo 11-18. Sisäänpääsyhinta oli 5 € aikuiset ja 2,50 €  lapset. Osallistuminen opastetulle kierrokselle maksaa 2 € hlö.

Rostockin lähes kuusisataa vuotta vanha yliopisto on yksi maailman vanhimmista yliopistoista.

Sen keskustassa oleva vanha kaunis kampus on todellakin kuvauksen arvoinen.

Pyhän Ristin goottilaisessa luostarissa sijaitsee Rostockin Kulttuurihistoriallinen museo. Museossa on paljon nähtävyyksiä eri aikakausilta sekä eri aihepiireistä. Paikka on tyypillinen museo, mutta ihan ok sellainen. Se on avoinna ti-su klo 10-18. Museoon on vapaa sisäänpääsy.

Rostockin lähellä on Bad Doberanin kaupunki, josta voi hypätä museojunaan, joka ajaa kapearaiteista museoreittiä aina Kühlungsborniin saakka. Tämä Molli rata, eli kapearaiteinen höyrykäyttöinen raiderata on reilun 15 kilometrin pituinen. Heiligendammin ja Kühlungsbornin välillä rata kulkee yhdensuuntaisesti Itämeren rannan kanssa ja siitä onkin kuulemma mainiot näköalat merelle. Lippuja voi ostaa valmiiksi verkosta. Yhdensuuntainen lippu maksaa 10 €/ hlö ja menopaluu 18 €. Aikataulut eivät tällä kertaa sopineet meille, koska tähän retkeen olisi kulunut aivan liikaa aikaa.

Rostockista on kehkeytynyt myös suosittu lomailukaupunki.

Suosiota ei yksin selitä Warnemünde, joka houkuttelee lomailijoita, vaan myös se, että Rostoc tarjoaa perheille erilaisia elämäksyiä ja tekemistä.

Rostock Zoo, kaupungin eläintarha on varmasti paikka, jossa viihtyy koko perhe. Se onkin Saksan Itämeren rannikon isoin eläintarha, jossa on laaja eläinlajisto. Perinteisen eläintarhan lisäksi nähtävillä on mielenkiintoinen antropologinen näyttely. Eläintarha on auki klo 9-18. Koko päivän lippu eläintarhaan maksaa 17,50 € aikuiselta ja 10 € lapselta. Erikseen voi ostaa myös iltalippuja.

Botnic Gardenin on varmaankin kiva käyntikohde, mutta lähes kaikissa vierailemissamme kaupungeissa oli eläintarha ja kasvitieteellinen puutarha, joten nämä skippasimme nyt kuten edellisissäkin kaupungeissa.

Rostockin keskustasta Warnemündeen, joka  on siis Rostocin yksi kaupunginosa, on hieman yli kymmenen kilometrin matka.

Matka taittuu nopeasti S-Bahn- tai tavallisilla junilla noin 20 minuutissa.

Junia sinne menee 15 minuutin välein ja Rostocin kaupunkilippu käy paikallisjuniin. Olimme liikenteessä aikaisessa aamussa, joten kovin montaa muuta matkaaja ei ollut junassa kuin me. Sen sijaan takaisin päin juna olikin sitten kansoitettu.

Warnemündessa on iso loistoristeilijäsatama ja laiturissa olikin juuri satamaan saapunut AIDAn risteilylaiva, jonka matkustajat purkautuivat pikku paikan nähtävyyksille. Voi siis todeta, että risteilytkin ovat pikkuhiljaa palaamassa matkustusmaailmaan koronakurimuksen jälkeen.

Warnemünden satamasta alkaa Alter Stromin kävelykatu, jota reunustavat viehättävät kauniisti entisöidyt vanhat kalastajien talot.

Nykyään ne ovat kaikki kauppoja tai ravintoloita.

Joella oli parkissa huviveneitä, retkiristeilyaluksia, kalastajien isompia veneitä ja pikku purkkeja sekä kelluvia ravintolaveneitä. Kauempana aallonmurtajan päässä on iso huvivenesatama.

Herkulliset tuoksut leijuvatkin puolen päivän jälkeen ilmassa, kun kelluvissa veneissä valmisteltiin joko pöytään tarjottavia tai mukaan otettavia kalaherkkuja.

Kävelykadun jatkeena on yli puolen kilometrin pituinen satama-aallonmurtaja, joka näytti olevan suosittu ulkoilureitti ja ajanviettopaikka.

Warnemünde joen suistoalueella on 15 kilometrin pituinen valkoinen hiekkaranta palveluineen.

Paikka vaikuttikin varsin houkuttelevalta rantatuoleineen ja palmuineen sekä ulkoilmabaareineen ja erilaisine vesiaktiviteetteineen.

Alueella on myös kaunis vanha majakka Leuchtturm Warnemünde, joka on paikan ehdoton nähtävyys ihanien maisemien lisäksi.

Majakkaan pääsee kapuamaan päivittäin kesäkuukausina klo 10-19 välillä. Aikuisten lipun hinta on 2 € ja lasten 1 €. Perhelippu maksaa 4 €.

Talviaikaan majakka on suljettu vierailijoilta. Eli näin lokakuussa sitä pääsi ihailemaan vain ulkoapäin.

Aallonmurtajien kärjessä on myös muutama muu uudempi majakka, jotka jäivät tällä kertaa tämän komistuksen varjoon.

Lisäksi majakan vieressä on Teepott rakennus sekä useita erilaisia kauppoja.

Jos kävelee majakalta hieman eteenpäin, ranta muuttuu 20-luvun vaihteen huviloiden alueeksi. Kauniissa huviloissa riittikin ihailtavaa ja katsottavaa.

Warnemündesta onkin kehkeytynyt varsinainen Itämeren rantakohde tai paremmin ilmaistuna lomakeskus, joka on erityisesti oman maan kansalaisten suosiossa.

Paikka tarjoaa jokaiselle jotakin.

On erilaisia aktiviteettja, huvituksia sekä merellisiä risteilyitä monenlaisilla laivoilla ja paateilla. Ja tietysti ihana valkoinen hiekkaranta. Warnemündessa on huomioitu myös perheen pienimmät, joille löytyy omat aktiviteettinsa.

Alueella on lisäksi ihania pikku putiikkeja, houkuttelevia kahviloita ja ravintoloita.

Vakavasti kannattaa ottaa lokkien ehdoton ruokintakielto alueella.

Rikkomuksesta voi rapsahtaa jopa 5000 € sakko.

Toden totta sakkouhka on selvästikin toiminut, sillä kirjuvia, ruokaa kärttääviä ja pommikoneen lailla syöksyviä lokkeja ei alueella ollutkaan. Yksittäiset lokit kököttivät siellä täällä tyytyväisen oloisena itsepyydystämästään kalaherkusta.

Warnemünde oli oikein mukava paikka vierailla.

Ei rantakeliaikaan vierailuajaksi riitti hyvin puoli päivää.

Voi vain kuvitella millainen vilinä paikassa on aurinkoisina kesäpäivinä.

Jos Rostocissa vieraillee kannattaa ehdottomasti varata aikaa vierailuun Warnemündessa. Paikka on suosittu myös talviaikaan.

Warnemündeen olikin kiva lopettaa reilu kaksiviikkoinen tournee, palata hotelille, pakata laukut ja suunnata nokka kohti kotia ja siellä odottavaa ruska-aikaa.

 

Kohti kotia

Rostockista otimme junan Berliiniin. Junamatka kestää reilun 2 h pikajunalla. Junia kulkee tiheään Rostocin ja Berliinin väliä. Matkustimme junalla suoraa Berliinin lentoasemalle, josta lensimme kotiin Helsinkiin. Korna-ajan matkailu osoittautui odotettua rennommaksi ja helpommaksi, kuin olin sen itse etukäteen ajatellut. Tiukoista terveysturvallisuustoimista huolimatta koko Saksassa matkailun ajan tuntui siltä, että koronaa ei olekaan tai ainakaan se ei hankaloittanut matkantekoa.

Saksassa käytössä oleva, ladattava Luca app, jolla pystyi antamaan kätevästi henkilötiedot mennessään ravintoloihin, hotelliin, junaan, museoihin jne… toimi mainiosti ja sen käyttö oli helppoa. Turvalliselta tuntui myös se, että rokotustodistus piti näyttää lähes joka paikkaan minne meni sisälle. Iloisia paikallisia, keski-ikäisiä saksalaisia turisteja oli paljon liikenteessä.

Suomeen tultaessa kaikilla oli kiltisti maskit päällä, mutta yllätykseksi kukaan ei kysynyt koronarokotus- todistusta.

APUVA! Kuka vaan siis olisi voinut matkustaa koneessa ja tulla Suomeen, mistä tahansa.

Hieno kokemus, hyvä matka kaikkineen  ja turvallinen matkustuskokemus antoi uskon siihen, että viimeistään keväällä ollaan taas raiteilla. Oli koronaa tai ei.

Frankfurt – Heidelberg – Strasbourg

 

Frankfurt

Lensimme Frankfurtiin Lufthansalla. Monesta muusta lentoyhtiöstä poiketen Lufthansalla tarjoillaan edelleen ilmaiseksi sekä syötävää, että juotavaa. En tiedä onko iso+, vai vain merkittävä ja silmiinpistävä poikkeama.

Frankfurtin lentoasema on valtavan iso. Olemme pariinkin kertaa lentäneet sen kautta muualle ja sen koko tulee kyllä hyvin selville, kun seikkailee eri terminaalien ja porttien väliä, joiden etäisyydet toisistaan ovat melkoiset.

Itse kenttä ei ole kovin kaukana keskustasta, eikä sieltä ole hankalaa matkustaa junalla päärautatieasemalle tai muulle keskeiselle paikalle. Paras tapa onkin ottaa S8 tai S9- juna ja siirtyä sillä keskustaan. Matka kestää noin 15 minuuttia ja kertalipun hinnaksi tulee alle viisi euroa. Frankfurtissa on tyypillisesti saksalaisittain tarjolla mitä ihmeellisempiä kausi-, viikonloppu-, kerta- ja combolippuja. Niistä kannattaa todellakin ottaa selvää, koska ne voivat olla erittäinkin edullisia.

Keskustan Hauptbahnhof päärautatieasemalta on hyvä yhteys metroverkostoon, jolla sitten pääseekin ympäri kaupunkia.

Liput maksavat alle kolmen euron kertalipusta kätevään reilun 7 € päivälippuun. Kannattaa myös tarkistaa nuo ryhmäliput, joilla voi matkustaa 1-5 henkilöä päivän aikana.

Vaikka Frankfurt on iso kaupunki, on sen keskusta-alueella mahdollista kävellä paikasta toiseen. Matkat eivät ole niin pitkiä, että tarvitsee turvautua metroon tai raitiovaunuun, jotka kylläkin ovat hyvä vaihtoehto, kun tarvitsee siirtyä keskusta-alueelta kauemmaksi.

Heti alkuun on sanottava, että Frankfurt oli melkoinen pettymys. Jos olisi taide- ja museoihmisiä paikka olisi ollut varsinainen Mekka, mutta tavalliselle silmänruokaa rakastavalle tallaajalle, no joo.

Frankfurtin värikkäin kaupunginosa on Bahnhofsviertel ja tätä nykyä myös ”trendikäs” paikallisten mielestä – APUA! Otimme hotellin tukikohdaksi sieltä, koska se oli lähellä juna-asemaa ja koska alueen trendikkyyttä mainostettiin; ”Kaiserstrassen varrella ja sivukaduilla, kuten myös rautatieaseman kummallakin puolella ja lähikaduilla, on melkoinen määrä mitä erilaisimpia hotelleja, joissa kuka tahansa voi huoletta viettää yönsä” – karmea virhe!

Osa kaduista oli pelkkiä ilotyttökatuja, jossa riideltiin ja huudettiin aamuyön tunneille. Huumehörhöjä makoili avoimesti sekaisin pitkin katuja, kun aamulla lähti liikkeelle.

Aikaisina aamun liikkujina todistimme, miten pesuauto korkealla paineella pesi katujen ja talojen kivireunustat ihmiseritteistä, neuloista ja muusta roskasta pois, ennekuin tavallinen kansa palasi kaduille.

Myös hotelli lukitsi sekä ulko-oven, että hissin yöksi. Emmepä ole vastaavaa aiemmin kokeneet ja toivottavasti emme myöskään koe. Vaikka olemmekin seikkailunhaluisia, jotkut seikkailut jätämme mielellämme väliin.

Frankfurtin pienehkön vanhankaupungin Altstadtin keskus on Römerberg, joka on kokonaan rakennettu uudelleen sodan pommitusten tuhojen jälkeen. Rakennukset on taidolla korjattu ja hienoa on, että edes Alte Nikolaikirche kirkko on alkuperäinen.

Paikka ei ole kummoinen kaikkien käymiemme hienojen torien, raatihuoneiden ja kirkkojen jälkeen. Vanhan kaupungin aukion laitamilla on lukuisia turistien suosiossa olevia kahviloita ja ravintoloita, joissa on kuitenkin mukava nauttia aukion tunnelmasta.

Aukiolla on myös kaikenlaisia tapahtumia, ja sieltä on helppo kulkea kohti muita nähtävyyksiä. Vanhan kaupungin viereinen osa oli juuri saatu valmiiksi ja se olikin mielenkiintoinen versio modernista rakennuksista vanhankaupungin henkeen ja tyyliin sopivaksi rakennettuna. Siitä kyllä tykkäsin.

Frankfurtin tuomiokirkko ei ole kovin kummoinen sisältä, mutta iltapäivisin siellä pidetään usein konsertteja ja niitä kannattaa jäädä kuuntelemaan jos kohdalle osuu.

Tuomiokirkon torniin voi kavuta ihailemaan vanhan kaupungin ja joenrannan maisemia. Vaikka itse kirkko ei ole kummoinen, on vastapäätä olevassa Haus am Dom katsottavana kirkon aarteita ja kuvauksia kirkon maineikkaasta historiasta.

Hauptwache aseman ympäristö on Frankfurtin keskeisin osa, jossa on paljon ruokailu- ja shoppailupaikkoja. An der Hauptwache aukiolla on tunnettu kahvila, jonka terassilta on voi tarkkailla alueen vilkasta elämänmenoa. Isona plussana on pakko mainita, että myös monien retkiemme paras Spagetti Carbonara löytyi täältä.

Eksyimme myös maukkaille ruokamarkkinoille, jossa oli tarjolla vaikka mitä. Kiva oli nauttia lasi viiniä ja ostaa erilaisia maistiaisia pikku kojuista. Kiva kokemus.

Tällä kertaa vetoa ei ollut pilvenpiirtäjien täyttämään keskustaan, vaan ihailimme niitä  Mainjoen toiselta puolelta samalla kun kävelimme joenrantaa pitkin.

Selvittelin kuitenkin, minkä tornin huipulla olisi ollut näköalatasanne, jos sinne olisimme suunnanneet.

Euro Towerin lähellä olevaan Main Towerin huipulle pääsee maksamalla 7 € hintaisen lipun. Ilmeisesti paikka on niin suosittu, että nettisivuilla kehotetaan hankkimaan sinne etukäteislippu, jos haluaa vältellä jonoja.

Main joen rannalla on monia korkeatasoisia museoita ja siellä olikin lenkkeilijöiden ja aikaa kuluttavien turistien lisäksi bussilasteittain ”museo- ja taide ihmisiä” liikkeellä. Rantabulevardilla on myös erilaisia tapahtumia ja lauantaisin siellä pidetään kirpputoreja. Harmillisesti vierailupäivämme Frankfurttiin ei osunut lauantaille.

 

Heidelberg

Otimme paikallisjunan Frankfurtin asemalta ja suuntasimme kohti Heidelbergiä. Matka kesti noin tunnin ja edestakaisen lipun hinnaksi tuli alle 40 € yhteensä. Pieni pettymys, koska aiemmin samanpituisia matkoja olemme saaneet Saksassa paljon edullisimmin.

Heidelberg on hyvin säilynyt, melko pieni opiskelijakaupunki. Juna-asemalta vanhaan kaupunkiin pääsee bussilla 33.

Vanha keskusta on parin kilometrin päässä juna-asemasta, joten menimme toisen suunnan bussilla ja toisen kävelimme.

Kävelymatkalla saattoi ihailla Neckar joella kulkevia jokilaivoja ja kukkuloiden rinteille rakennettuja upeita rakennuksia.

Heidelbergiin voi itsekin tutustua jokiristeilyllä, mutta sen jätimme aikataulun takia tekemättä.

Vanhankaupungin halki kulkevalle kävelykadulle on mukava istahtaa kahville tai drinkille ja vaan seurailla ihmisvilinää.

Heidelbergiin tehdään paljon pistomatkoja Frankfurtista ja parkissa joenrannassa oli myös useita jokilaivoja, joiden pääosin amerikkalaiset hieman iäkkäämmät turistit näkyivät katukuvassa. Jokiristeilyt ovatkin tällä hetkellä suosiossa Euroopassa. Risteilyalukset pysähtyvät Euroopan jokia halkovissa isoissa kaupungeissa aina puoleksi päiväksi, jolloin voi ihailla usein opastetusti paikan nähtävyyksiin.

Heidelberg osoittautui oikein sympaattiseksi käymiskohteeksi. Karls torille päättyvä riemukaari ja Heidelberg vuorella oleva linna ovat ehdottomasti näkemisen arvoisia.

Vuorella kohoava linna yhdistettynä vanhaan toriin ja keskustaan luovat satukirjamaisen tunnelman. Heidelbergin vanhakaupunki on täynnä ihania terasseja, ravintoloita ja viinitupia.

Kukkulalla olevalle linnalle voi nousta joko kävellen tai vanhankaupungin Kornmarktin kulmalta lähtevällä funikulaarilla.  Me nappasimme rinnejunan, jonka lippu sisältää kyydin lisäksi myös sisäänpääsyn linnaan sekä linnan tiloissa toimivaan apteekkimuseoon. Apteekkimuseo oli muuten varsin kiehtova paikka.

Linnassa oli myös oma viinikellari ja linnan viinituvassa sai maksua vastaan maistella paikallisia Neckarin laakson viinejä tai vertailla Saksan eri alueiden kuohuviinejä.

Yksi linnan viinikellarin osasta oli omistettu 1700-luvulla rakennetuelle mielettömän isolle, 220 000 litran viinitynnyrille, joka on niin suuri, että sen päälle pitää nousta portaita pitkin.

Linnalta on upeat maisemat alas laaksoon ja alueen lähiympäristöön.

Yksi paikka jonne olisimme halunneet päästä, oli Studentenkarzer, Saksan vanhimman yliopiston opiskelijavankila. Olisi ollut mahtavaa nähdä vuosisatoja vanhat huoneet, jotka ovat täynnä seinäkirjoituksia ja piirroksia, joita nyttemmin kuuluisat, silloin rangaistut opiskelijapolot ovat jättäneet rangaistushuoneisiinsa.

Piru vieköön, paikka meni kiinni nenämme edestä. Tiukkailmeinen saksalaistäti ei antanut mitään armoa, vaikka näimme edellisten sisään päässeiden asiakkaiden selät oviaukossa.

Juoksujalkaa kohti yliopiston luentosalia.

Sama juttu, paikkaa oltiin juuri sulkemassa kun saavuimme paikalle. Pienen neuvottelun jälkeen tämä täti heltyi ja kaivoi taskustaan avainnipun ja päästi meidät kuvaamaan yliopiston lukusalia. KIITOS – oli se sen arvoinen.

Kokemuksen jälkeen pidimme neuvoa antavan juomatauon ja mietimme, missä ihmeen kohdassa olimme haksahtaneet aikatauluongelmaan?

Any way kohta taukopaikkamme sillanportin valtasi mieletön joukko selffiekeppikiinalaisia, joiden apinapatsaan hivelyn katsominen oli melko viihdyttävää puuhaa.

Sillan portin vieressä on pronssinen apinapatsas jonka koskeminen tuo kuulemma onnea.

Vanhassa kaupungissa oli muutama ihan käymisen arvoinen kirkko ja paljon kauniita rakennuksia. Kokonaisuudessaan ihan kiva ja käymisen arvoinen paikka.

 

Strasbourg

Seuraavana aamuna siirryimme Strasbourgiin. Varasimme junan jo etukäteen Frankfurtista Strasbourgiin, koska tämä väli, niin täältä kuin Pariisistakin on EU-parlamentissa työskentelevien suosiossa, sillä lähimmät  lennot laskeutuvat näiden kaupunkien kentille. Juna olikin aivan täynnä.

Matka taittui nopeasti ICE-junalla, mutta hinnassa huomasi, että tätä reittiä matkaavat ne joilla, on siihen varaa, tai jonka matkakustannuksen maksaa joku muu. Edestakaisenmatkan hinnaksi tuli 142 € yhteensä.

Matkaan kului aikaa alle kaksi tuntia ja junassa oli kaikki mukavuudet wifi yhteyksineen. Frankfurtista menee suoria junia Strasbourgiin juurikin ”työmatkalaisten” aikataululla, muuten junaa pitää vaihtaa kerran matkan aikana. Junanvaihto ei juurikaan vaikuta matka-aikaan, eikä myöskään lipun hintaan.

Strasbourgissa varaamamme hotelli sijaitsi aivan vanhan kaupungin kupeessa ja siitä oli mainiot etäisyydet joka paikkaan. Vaikka paikassa ehkä oli pienoinen EU-lisä, ei hotelliyö ollut juurikaan kalliimpi kuin muualla Ranskan merkittävissä kaupungeissa.

Myös juna-asema oli kävelyetäisyydellä vanhasta kaupungista. Juna-asema oli melkoinen. Uusi moderniosa yhdistettynä ihanaan vanhaan rakennukseen. Joku tykkää – joku ei.

Olemme matkustelun onnenpyörässä onnistuneet välttämään aina parin viikon aikajanalla maailmalla tapahtuneet useat ikävät luonnonkatastrofit ja muut härdellit ja taas se lävähti silmille Strasbourgin juna-asemalla. Mieletön arsenaali ihmisten turvaamiseksi varusteltua väkeä vartioimassa liikkumista. Ikävä kyllä vain hetki tämän jälkeen tapahtui kauheuksia myös Strasbourgissa.

Monissa paikoissa matkustaneena täytyy sanoa, että tämä paikka sai aivan oman paikan sydämessä. Sen lisäksi, että Strasbourgissa on EU-toimintaa, on se yksi maanosan parhaista ja unohtumattomimmista kaupunkilomakohteista. Mieleeni tulikin, että joulumarkkinat täällä voisi olla näkemisen ja kokemisen arvoinen juttu – laitetaan mietintään.

Kaupunkiin voi hankkia alle 17 € maksavan Strasbourg passin, jolla saa erilaisia alennuksia ja ilmaisia sisäänpääsyjä moniin paikkoihin. Passi maksaa helposti itsensä takaisin, sillä sitä voi käyttää mm. jokiristeilyyn.

Kaupunki on aivan ihana, niin päivällä kuin yölläkin.

Keskustassa selviää hyvin kävellen ja kävelyn aikana voi ihastella lukuisia upeita rakennuksia. Jos kuitenkin mielii kaupungin keskustan ulkopuolelle, kätevä liikkumisväline on raitiovaunu.

Julkisilla liikkuminen on melko edullista ja vaihtoehtoisia lippuja löytyy monia. Jos liikkuu päivän aikana useammankin matkan, paras vaihtoehto on 4,50 € maksava 24 h matkalippu. Lippujen hinta kannattaa tarkistaa erikseen.

Myös kaupunkipyörä on kätevä liikkumisväline Strasbourgin ympäristöalueella.

Vanhassa keskustassa – Petite Francessa on kanaaleja.

Ehdottomasti kannattaa mennä reilun tunnin pituiselle jokiristeilylle, jonka hinta on 13,50 €.

Risteily on mahdollista tehdä myös ilta-aikaan, jolloin näkee kaupungin kauneuden iltavalaistuksessa. Vanhassa kaupungissa on ihana vaellella ja ihailla upeita rakennuksia. Yksi merkittävä rakennus on Kammerzellin talo, jonka julkisivun koristeet ovat saaneet inspiraationsa Raamatusta, kreikkalaisesta ja roomalaisesta antiikista ja keskiajalta. Talo on ulkoapäin komean koristeellinen. Rakennuksen sisäpuolella voi ihailla Leo Schnugin merkittäviä freskoja.

Vanhakaupunki sisältää myös kuuluisat katetut sillat, kaupungin keskustan, ja Strasbourgin katedraalin.

Strasbourgin katedraali eli Cathédrale Notre-Dame de Strasbourg kohoaa korkeuksiin erottuen muusta ympäristöstä.

Sisäänpääsy katedraaliin on reilu 4 €. Katedraalissa on yksi maailman suurimmista astronomisista kelloista, ja näköalatasanteelle pääsee, jos intoa riittää kavuta 332 porrasta ylöspäin. Torniin on 3 € hintainen pääsymaksu ja kerrallaan sinne pääsee vain 20 ihmistä. Torniin on jono, joten täytyy varautua jonottamaan jos sinne haluaa mennä. Katedraalin lähellä kannattaa olla klo 12.30, jolloin kello avautuu ja alkaa kahdentoista apostolin marssi.

Ehdottomasti kannattaa myös vierailla St. Thomas, St. Pierre-le-Vieux, St. Pierre-le-Jeune, ja St. Étienne kirkoissa. Näihin on vapaa sisäänpääsy.

Museoita on Strasbourgissa paljon ja jos haluaa nostaa jonkun esille, niin Palais Rohan, on paikka, jossa ovat asuneet niin kardinaalit kuin ruhtinaatkin. Nykyään palatsissa on kolme aikakaudesta kertovaa erillistä museota. Kannattaa ostaa combolippu kaikkiin museoihin.

Pakkohan se oli ikuistaa myös Eu-parlamentin tilat.

Ruoka oli erinomaisen hyvää, samoin kuin palvelu. Myös kaduilla liikkuminen tuntui turvalliselta ja kiireettömältä. Vanhassa kaupungissa mikään ei tuntunut siltä, että olisi yhdessä kiireisimmistä EU:n pääkaupungeista.

Aivan mahtava paikka, jota voi todellakin suositella.

Joulutorit junaillen: Berliini-Potsdam-Dresden- Berliini

Berliini-Potsdam-Dresden- Berliini

 

Berliinissä on kaksi lentoasemaa Schönefeld ja Tegel. Lensimme Air Balticilla Rigan kautta Tegeliin, josta otimme linja-auton keskustaan. Lentokentältä keskustaan pääsee joko linja-autolla tai taxilla. Linja-autokyyti maksaa n. 3 € yhteen suuntaan ja liput voi kätevästi hankkia terminaalissa olevista automaateista ja linja-autopysäkkien vierestä. Linja-autopysäkit ovat lentoaseman päärakennuksen edessä. Matka keskustaan vie noin 40 minuuttia. Berliini on iso kaupunki, jossa on paljon nähtävää ja koettavaa.

Kätevintä kaupungissa on liikkua metrolla. Berliinin metroverkosto on laaja mutta ihan selkeä, eikä siellä ole hankala kulkea.

Julkisiin voi ostaa kertalippuja tai hankkia päivälipun, joilla matkustaa rajattomasti eri vyöhykkeiden sisällä. Berliinin keskusta-alueen päivälippu maksaa n. 7 €. Jos matkassa on useampi henkilö, kannattaa ostaa 2–5 hengen ryhmille tarkoitettu matkustuskortti AB-vyöhykkeelle.

 

Potsdam

Minun päähänpinttymä käydä oikeilla joulutoreilla oli toteutumassa. Saavuttuamme Berliiniin, veimme tavarat hotelille ja nappasimme kyydin Berliinin päärautatieasemalta RE1-junalla kohti Potsdamia.

RE1- junalla pääsee lähemmäksi kaikkia nähtävyyksiä kuin S7 junalla. Potsdam Charlottenhofin juna-asemalta on n. 15 minuutin kävelymatka kaupunkiin, kun taas Potsdamin S-Bahn-asemalta aikaa kuluu noin puolituntia.

Potsdam sijaitsee C-vyöhykkeellä ja ABC-päivälipulla voi käyttää julkisia kulkuvälineitä sekä Berliinissä, että Potsdamissa. Yhdistelmälipun hinta päivälle on alle 8 €.  Pelkkä lippu S7- junalla Potsdamiin maksaa vähemmän. Junia Potsdamiin kulkee usein ja matka-aika sinne on n. ½ h, riippuen minkä junan valitsee.

Potsdam ei talvella tuonut esille sen loistokasta aikaa ja olemusta. Sanssoucin palatsi puutarhoineen ja talvisuojaan laitettuineen patsaineen oli yhtä harmaa, kuin ilmakin.

Hyvin nopeasti kävi selväksi, että tästä palatsien ja linnojen sekä kauniiden puistojen kaupungista kannattaa nauttia kesäaikaan.

Kierreltyämme aikamme suuntasimme Potsdamin joulutorille, joka oli levittäytynyt myös lähikaduille.

Potsdamin keskusta on melko pieni ja tuntuikin siltä että se oli yhtä joulutoria. Vanha keskusta ja kunnostettu hollantilaiskortteli jäivät markkinahumun alle.

Edellisvuoden Berliinin joulutorilla tapahtunut terroristi-isku sekä vain pari päivää ennen vierailuamme Potsdamin joulutorilta löydetty räjähdepaketti oli lisännyt turvatoimia melkoisesti.

Hyvä niin. Poliisi olikin näkyvästi esillä ja betoniesteitä oli ympäri joulutorialuetta. Väkeä riitti aivan tungokseen asti. Tunnelma oli kuitenkin kiireetön ja rauhallinen.

Kojuja oli joka lähtöön ja tarjolla oli erilaisia syötäviä ja juotavia, erilaisia käsitöitä ja muita koriste-esineitä sekä tietenkin kaikenlaisia joulujuttuja.

Kiertely joulutorilla oli erittäin viihdyttävää ja aika kului kuin siivillä.

Lämmikettäkin oli saatavilla tarpeen mukaan.

Kaikilla joulutoreilla juomat tarjotaan oikeista laseista ja mukeista, joista maksetaan erikseen 1 – 2 € pantti. Halutessaan mukin joulutorin logolla saa panttimaksulla matkamuistoksi.

 

Dresden

Jouluihmisenä oli pakko päästä Dresdeniin, jossa on maailman vanhimmat joulumarkkinat. Berliinistä Dresdeniin kulkee yksi Saksan pääradoista ja matka sujuu mukavasti pikajunalla noin kahdessa tunnissa. Tosin kohdallamme sattui juurikin junaonnettomuus, miksi matkareittimme mennessä hieman muuttui, kuten myös matkustusaika.

Junaliput ostettiin tällä kertaa erikseen, koska teimme vain edestakaisen matkan. Hintaa lipuille tuli alle 50 € / henkilö. Dresdeniin menee tiheästi junia, mutta ostimme kuitenkin junaliput ennakkoon netistä, koska ajatuksena oli, että muutama muukin kuin me vierailevat joulutoreilla. Päätelmä osui oikeaksi.

Dresdenin juna-asema sijaitsee kaupungin keskustassa. Dresden on sen verran iso kaupunki, että paikasta toiseen siirtymiseen voi olla järkevää käyttää raitiovaunua. Julkisten päivälippu on n. 6 €  ja se maksaa itsensä takaisin noinkin isossa kaupungissa.

Viivyimme Dresdenissä yön yli. Hotelli sijaitsi aivan joulutorin vieressä ja kävelymatkan päässä nähtävyyksistä. Toisin kuin meillä Keskieurooppalaiset joulumarkkinat huokuvat lämpöä ja pitkiä perinteitä. Erilaisissa toinen toistaan upeammin koristelluissa kojuissa on paljon ihasteltavaa.

Joulutorit ovat erittäin suosittuja ja joulunalusaikana niissä käydään paitsi ostoksilla myös viettämässä aikaa perheen ja ystävien kanssa. Ihmisvilinä olikin melkoinen.

Joulutorit ovat myös lapsiperheiden suosiossa, koska siellä on paljon erilaisia toimintoja ja aktiviteettejä lapsille.

On karusellejä, maailmanpyöriä, luistelurataa, kotieläimiä ja vaikka mitä.

Kävimme joulutorilla sekä päivällä, että illalla ja aina siellä oli yhtä paljon ihmisiä.

Iltapimeässä jouluvalojen ja erilaisten tuoksujen yhdistelmä loi väkisinkin jouluisen tunnelman.

Joulutorit Saksassa oli ehdottomasti näkemisen ja kokemisen arvoinen asia.

Dresdenin vanhassa kaupungissa on useita upeita aukioita.

 

Uudelleen rakennettu Frauenkirche on komea rakennus ja siellä kannattaa ehdottomasti vierailla. Kirkkoon on 8 € pääsymaksu, jolla pääsee myös kirkon katolle ihailemaan maisemia. Kirkon ympäristössä on muitakin upeita rakennuksia ja kahviloita.

Vaikka eri paikkoihin ei menisikään sisälle, on Dredenissä paljon katsottavaa. Augustusstrassea koristaa valtava posliinitaulu joka on todella massiivinen.

Upea on myös Zwingerin palatsikompleksi, jossa on monia erilaisia museoita.

Dresden on mainio vierailukohde. Jouluisen harmaa ajankohta vain ei tuonut esille sen todellista loistoa.

Ehkäpä täytyy löytää joku toinen ajankohta ja tulla kartoittamaan paikan upeat kirkot ja palatsialueet uudelleen.

 

Berliini

Berliini ei ole erityisen kaunis kaupunki. Sateinen joulukuu teki siitä vielä rumemman. Onneksi valoa ja iloa toi monet Berliinin joulutorit. Kiertelimme isoilla joulutoreilla Potsdamer Platzissa, Gendarmenmarktissa ja Aleksanderplatzilla. Vaikka kaikilla toreilla on paljon samaa, ovat ne silti erilaisia ja persoonallisia.

Joka paikassa oli valtavasti väkeä ja omaisuudesta kannatti ihmisvilinässä pitää huoli.

Alexanderplatzilla sijaitsee Berliinin kuuluisa televisiotorni, jonka huipulle pääsee hissillä. Televisiotornin näköalapaikasta avautuu näkymät yli Berliinin. Torniin on aina pitkät jonot ja siksi kannattaakin ostaa lippu netistä ennakkoon. Lipun hinta riippuu siitä ostaako pelkän näköalatasanne lipun, drinkkibaarilipun vai meneekö ylimmälle tasolle ruokailemaan. Lippujen hinnat vaihtelevat +/- 20 €, eli ihan halvasta hiisikyydistä ei ole kyse.

 

Brandenburgin portti ja Pariser Platz ovat myös paikat, joissa Berliinissä vieraileva varmasti käy. Aivan lähellä on Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki.

Berliinin muuri on suurimmaksi osaksi purettu, mutta pieni pätkä muuria on jätetty pystyyn ja siellä onkin aina kova kuhina, kun ihmiset ottavat selffieitä muurin edessä. Toinen takuuvarma turistisuma löytyy Checkpoint Charlien edestä.Berliinissä on muutama käymisen arvoinen kirkko.

 

 

Tunnetuin kuitenkin lienee Kaiser-Wilhelm-Gedächtniskirche jonka torniraunio on yksi Berliinin maamerkeistä.

Vierailun arvoinen kohde on myös Charlottenburgin linna, joka toimii museona. Linnaan on 17 € sisäänpääsymaksu. Kuvauslupa on ostettava linnaan erikseen.

Junailua Itävallassa ja Saksassa osa 3 München – Füssen

Wien – Salzburg – Hallstatt – Großglockner Hochalpenstrassen – Innsbruck – Garmisch-Partenkirchen – München – Füssen

 

München

Müncheniin on erinomaiset juna- ja linja-autoyhteydet ympäri Eurooppaa ja Saksaa. Linja-automatkoissa on tarjolla edullisia hintoja, jotka joissain tapauksissa ovat edullisempia kuin junailu. Tosin Saksassa on mieletön määrä erilaisia junalippukombinaatioita ryhmille ja eri viikonpäiville sekä tarjouksia, jotka kyllä pystyvät kilpailemaan linja-automatkojen kanssa.

”Any way” me olemme päättäneet junailla… Junamatkan kesto Inssbrukista Müncheniin  riippuu siitä, mitä junareittiä pitkin ja millä junalla Müncheniin matkustaa. Suora junayhteys Innsbrugista Müncheniin  kestää alle 2 h ja sen hinta on reilut 20 €.

Münchenin juna-asema on oikeasti iso ja vilkas liikenteen solmukohta. Sen edestä voi kätevästi napata raitiovaunun tai metron. Juna-asema sijaitsee keskeisellä paikalla kaupungin keskustassa.

Hotellimme sijaitsi aivan juna-aseman tuntumassa. Hotelli oli ihan ok. Alue oli siisti ja rauhallinen, mutta jostain alueen kadunkulmiin ilmestyi joka aamu sama maahanmuuttajataustainen miesjoukkio, joka päivysti siinä iltaan asti. Mitä lie tehneet, mutta kädet huitoivat ja keskustelu oli äänekästä.

Vaikka München on iso kaupunki, ei siellä missään vaiheessa tullut turvaton olo. Toki tavaroista kannattaa pitää erityisen hyvä huoli, mutta enimmäkseen paikasta jäi miellyttävä ja ystävällinen tunne.

Münchenissä on niin paljon katsottavaa, että kannattaa oikeasti miettiä ja laskea hankkiiko München Cardin tai München City passin.

Kummassakin kortissa on paljon etuja ja alennuksia, eivätkä kortit ole todellakaan hinnoiteltu ylihintaisiksi, kuten monissa muissa suurkaupungeissa on tapahtunut. Kortti on mahdollista hankkia yhdelle tai useammalle päivälle sekä myös ryhmälle, joka onkin mainio vaihtoehto ja halvempi kuin vaikka kahdelle yksittäin ostettu kortti.

Kortteihin voi sisällyttää myös matkan lentokentälle sekä liikkumisen julkisissa tai Hop on Hop of bussilla. Jos muuten haluaa käyttää julkisia voi valita S- ja U-bahn junat, raitiovaunun tai linja-auton. Kertalippu maksaa alle 3 € ja päivälippi hieman yli 6 €. Myös erilaiset ryhmäliput julkisiin voi olla hyvä ja edullinen valinta. Taxilla liikkuminen on melko edullista ja aina voi vuokrata myös kaupunkipyörän.

Vaikka München on suuri ja laajalle levinnyt suurkaupunki, on sen keskusta-alue kuitenkin melko kombakti. Suuri osa nähtävyyksistä, kaupoista ja ravintoloista sijaitsee Marienplatz aukion tuntumassa. Marienplatzilla sijaitsee uudelleen rakennettu Altes Rathaus- vanha raatihuone, jossa toimii nykyään lelumuseo.

Aivan vieressä on Neues Rathaus, jossa oleva Glockenspiel kellopeli esittää näyttävän 12 minuuttia kestävän spektaakkelin päivittäin klo 11.00 sekä 12.00 ja kesäaikana myös klo 17.00.

Keskiaikaisen kellopeliesityksen aikaan tori täyttyy turisteista ja ihmiset kilpailevat parhaista kuvaamispaikoista usein kiihkeästi. Istumapaikkoja ei juurikaan ole, ja jos sellaisen  mielii saada, kannattaa paikalle mennä ajoissa ja valmistautua tilaamaan hieman torialueen kahviloista extrahintaisia juomia, ehkäpä useammankin kuin vain yhden.

Yhteen Neues Rathausin torniin pääsee kiipeämään 4 € maksua vastaan tai sitten menemällä hissillä. Ylhäältä on upeat näköalat sekä kaupunkiin, että kauemmas horisontissa siintäville Alpeille.

Myös Marienplatz aukion vieressä olevan Peterskirchen torniin pääsee kapuamaan 3 € hinnalla. Itse kirkkoon on ilmainen sisäänpääsy.

Peterskirchen on upea kirkko, jossa kannattaa ehdottomasti käydä. Siellä on myös useita pyhäinjäännöksiä, joista merkittävin on Aaint Munditian jalokivi- ja kultakoristeinen luuranko.

Toinen merkittävä kirkko on Frauenkirche, joka sijaitsee myös aivan Marienplatz aukion lähellä.

Kirkon kaksoistornit ovat yksi Münchenin maamerkeistä. Kirkon eteläisessä tornissa sijaitsee näköalatasanne, jolta on hyvät näkymät lähelle ja kauas. Torniin pääsee sekä kipuamalla portaat tai hissillä. Hinta on 3 €.

Kerrassaan mielettömän hieno paikka oli Residenz palatsi ja varsinkin sen aarrekammio. Palatsi sijaitsee Marienplatzin lähellä.

Residenz pitää sisällään vaikka mitä. On upeaa arkkitehtuuria, kauniisti koristeltuja sisätiloja, taideteoksia, jalokiviä ja koruja sekä oma teatteri.

Residenz palatsi onkin käymisen arvoinen iso museokokonaisuus. Yhdistelmälippu palatsiin ja aarrekammioon maksoi 11 € . Hintaan sai mukaansa audioguiden.

Kumma kyllä palatsiin ei ollut kauheasti jonoa ja saimmekin kulkea ja ihailla paikkoja siellä ilman suurta väenpaljoutta.

Käytävä oli myös Hofbräuhausissa, vaikka oluen ystäviä emme olekaan.

Kolmekerroksisen HB:n alakerrassa on suuri olutravintola, mikä on täynnä pitkiä pöytiä.

Tunnelmasta piti huolen iloinen baijerilainen nelikko, jotka soittivat hanurilla ja puhallinsoittimilla reipasta baijerilaista musiikkia. Perinteisiin baijerilaisiin pukuihin pukeutuneet tarjoilijat kantoivat kolpakoita, mutta myös paikallista, oluen kanssa nautittavaa ruokaa pöytiin. Hieman kummeksuen meitä katsottiin, kun mieheni tilasi pullollisen soodavettä.

Uskollisilla oluenystävillä oli tiskin luona lukollisessa kaapissa nimetyt ja numeroidut omat olutkolpakot. Paikka kuhisi turisteja, jotka olivat tulleet katsomaan oluttavernaa ja kokemaan sen iloisen tunnelman.

Munchenissä on myös erillisiä olutpuistoja, joissa vietetään aikaa ulkosalla istuen ja nauttien seurasta, seuraten jalkapallo-otteluita tai muita urheilutapahtumia tai sitten vaan nautitaan tunnelmasta ja pelkästä oluesta.

Paikallisten suosima olutpuisto on Augustiner Keller, joka on hieman vanhan kaupungin ulkopuolella. Olutpuistossa pääasiallinen juoma on olut ja joskus kyytipojaksi tilataan tukeva miesannos sianlihaa, hapankaalia ja perunaa.

Olutpuistoon voi myös tulla syömään omia eväitä. Puiston paikat olivat aivan täynnä niin turisteja kuin paikallisiakin.

Tällä reissulla käymättä jäi sekä Olympiapark, Münchenin Olympiastadionin alue sekä BMW Welt –keskus, sillä mielenkiinto kiinnittyi moneen muuhun kohteeseen.

 

Füssen

Füsseniin oli lähdettävä katsomaan prinsessa Ruususen satulinnaa.

Parhaiten Füsseniin pääsee junalla, joita kulkee parin tunnin välein Münchenin rautatieasemalta.

Edestakainen lippu yhdelle maksaa n. 20 €.

Saksan rautateillä on mainioita erilaisia lippukomboja niin alueelliseen liikkumiseen kuin eri alueiden välillä liikkumiseen, ryhmille ja viikonlopuille. Kannattaakin tutustua erilaisiin lippu vaihtoehtoihin DB:n sivuilta.

Baijerlipulla voi matkustaa 1-5 henkilöä  ja hinta lisämatkustajasta nousee aina hieman peruslipun hinnasta. Kahden henkilön lipun hinnaksi tuli n. 30 €. Erilaisissa lippukomboissa on myös rajoitteita.

Baijer lipussa voi matkan tehdä vain viikolla klo 9 jälkeen seuraavaan aamuun klo 3 asti. Lippu on voimassa Baijerin alueella ja erillisiin kohteisiin Itävallan puolella. Otimme Bajerlipun ja matkasimme kohti Füssenia.

Füssen on pieni kaupunki, jonka moni varmaan ohittaa kiirehtiessään kohti linnoja.

Me jäimme takaisin tulomatkalla istuskelemaan kaupungin terasseille ja nauttimaan kukkien väriloistosta ja lämpimästä myöhäisiltapäivästä sekä kauniisti koristelluista rakennuksista. Pikkukaupungista löytyy pari söpöä kirkkoa. Füssenin juna-asema on lyhyen matkan päässä keskustasta.

Linnalle sen sijaan on melkoinen matka. Juna-aseman edestä lähtee linja-autoja, jotka kuljettavat turistit Hohenschwangaun lippupisteelle. Liput pitää hankkia, ennen kuin lähtee joko jalan, minibussilla tai hevoskyydillä linnoituksille.

Kävellen Neuschwansteinin linnaan menee aikaa reilut ½h. Linna on pienen vuoren päällä, joten kiivettävää riittää jos valitsee patikoinnin. Hohenschwangaun linnaan pääsee kävellen n.20 minuutissa.

Pääsyliput linnoihin kannattaa hankkia ehdottomasti etukäteen. Linnaan otetaan turisteja ryhmittäin ja tiettyihin etukäteen annettuihin kellonaikoihin.

Ihmisiä oli lippuluukuilla jonottamassa jo mieletön määrä, vaikka olimme aikaisin aamusta liikkeellä.

Vaikka jonottamalla pääsisikin lippuluukulle kohtuullisessa ajassa, voi joutua odottamaan vielä omaa sisäänpääsyvuoroa itse linnaan tosi kauan.

Meillä oli liput varattuna etukäteen, joten jono lunastamaan ennakkoon varatut liput oli pitkä, mutta huomattavasti lyhyempi kuin ne jonot, joissa jonotettiin pääsyä ostamaan lippuja.

Lipun voi varata ennakkoon netissä ja varauksen yhteydessä saa ajankohdan, jolloin lippu on viimeistään lunastettava tai se menee uudelleen myyntiin.

Lippu maksetaan vasta lunastettaessa sitä. Liput kumpaankin linnaan maksaa 13 €/ linna. Kumpaankin linnaan yhdistelmälippu maksaa 25 €. Linnakiertelyn lisäksi on mahdollista vielä ostaa sisäänpääsy museoon joka kertoo Baijerin kuninkaista.

Lunastimme etukäteen varatun lippumme ja suuntasimme bussilla kohti Neuschwansteinin linnaa.

Bussi jättää matkustajat kääntöpaikalle, jonka vieressä on rotkon ylittävä riippusilta, josta saa upeita kuvia linnasta. Paikalla olikin paljon turisteja ottamassa kuvia. Osa innokkaista rohkelikoista, minä mukaan lukien palasimme nopeasti tukevalle maalle, sillä riippusilta muuten heilui…

Linja-auton kääntöpaikalta/ riippusillalta joutuu vielä kävelemään n. 15 minuutin matkan linnalle. Matkalla oli aivan uusi kieltomerkki, mikä ei millään lailla hidastanut selfiekepeillä huitovia kiinalaisia, joita oli muuten paljon, todella paljon.

Odotustilat ja palvelut linna-alueella eivät ole kummoiset ja oman vuoron odottelu sisäänpääsyyn tuntui ikuisuudelta.

Vierailu linnassa oli kiinnostava. Ainoa huonopuoli oli, että kummassakaan linnassa ei saanut kuvata. Voitte arvata mikä työ vartijoilla ja ryhmän kierrosoppailla oli kiinalaisten kanssa, jotka eivät millään tahtoneet uskoa kuvauskieltoa.

Aika moni valitsee vain Neuschwansteinin linnan, mutta päivässä ehtii kyllä vierailla kummassakin linnassa, koska opastetuilla ryhmäkierroksilla on tiukka n. 40 minuutin kierrosaika, joka päättyy linnanpihaan, jossa ei sitten olekaan mitään katseltavaa.

Kannattaa siis ehdottomasti tutustua myös Hohenschwangaun linnaan. Ainoa aikasyöppö alueella on siirtymät, varsinkin jos ne tekee jalan.

Kun paikat oli koluttu, otimme suunnan kohti Füssenia ja sen jälkeen junalla takaisin Müncheniin.

 

Illalla emme jaksaneet enää lähteä etsimään ruokapaikkaa, koska päivän melkoinen kävelyrupeama tuntui jaloissa.

Söimme siis perinteisin hotelli-illallisen, josta lienee tullut jo tapa joka reissulle.

 

 

München

Vietimme vielä yhden päivän Münchenissa ennen kotiin paluuta Helsinkiin. München lentokentälle pääsee kätevästi Münchenin keskustasta metrolla S1 ja S8 n. 10 minuutin välein. Matka kestää n. 40-60 minuuttia. Yksittäinen lippu kentälle maksaa 11 €, mutta jos joutuu liikkumaan ennen kentälle menoa tai tuloa Münchenin alueella kannattaa hankkia vain euron kalliimpi Tageskarte päivälippu yhdelle tai useammalle hengelle kimpassa.

Lentokentälle meneviin juniin pääsee näppärästi Hauptbahnhof, Marienplatz ja Ostbahnhof asemilta. Lufthansa Express Bus kulkee keskusasemalta lentokentälle 45 minuutissa hintaan 10,50 €. Kentälle pääsee myös taxilla, mutta aikaa menee reilu ½h ja hintakin on aika korkea, reilusti päälle 60 €.

Münchenin lentoasema eli Franz Josef Straußin lentoasema on todella iso ja siirtymät siellä ovat pitkät.

Haahuilemaan keskusalueen kauppoihin, ei siis kannata jäädä.

Kentällä on hyvät palvelut ja isosta matkustajamäärästä huolimatta kentällä on helppo liikkua.