Suomen suurin matkablogiyhteisö

Etelä-Italia ja Sisilia osa 8: Napoli

Rooma – Vatikaani – Palermo – Cefalù – Catania – Ciracusa Taormina – MessinaReggio Calabria – TarantoLecce – Bari – AlberobelloCaserta – PompejiNapoli

 

Napoli

Hyppäsimme junaan Barissa ja matka Casertaan kesti 3 tuntia suurnopeusjunalla, jossa vaihdoimme Napoliin menevään junaan. Juna oli aivan täynnä.

Tällä matkalla emme tavoistamme poiketen pelanneet scrablea vaan menimme ravintolavaunuun juomaan viinit.

Ravintolavaunut ovat melkoisen huonoja tarjonnaltaan ja toiminnaltaan maailmalla.

VR saa kyllä tästä bojot, sillä niiden tarjonta, palvelu ja toiminnan järjestelmällisyys ja suunnitelmallisuus on kyllä parhaasta päästä.

Olen vieraillut myös Napolissa aiemmin ja kyllä tosiaan kaupunki on kymmenen vuoden aikana muuttunut ja siistiytynyt. Napolille rähjäinen hieman likainenkin ulkokuori tekee siitä kuitenkin omintakeisen. Napolista sanotaan, että sitä joko rakastaa tai vihaa.

Napolin miljoonakaupunki sijaitsee Italian länsirannikolla Tyrrhenanmerellä.

Tämä suurkaupunki on Italian kolmanneksi suurin kaupunki Rooman ja Milanon jälkeen.

Napoliin on helppo tulla melkein mistä tahansa paikasta Italiasta. Erityisesti liikkuminen junalla Napoliin on helppoa ja nopeaa.

Vesuviuksen kainalossa sijaitseva Napoli on täynnä historiallisia rakennuksia, aukioita ja kirkkoja.

Yksi tärkeimmistä vierailukohteista Napolissa on kuitenkin Vesuvius tulivuori, joka sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä Napolin kaupungista. Vuori tunnetaan parhaiten sen kuuluisasta purkautumisestaan vuonna 79 jKr, joka johti muinaisten Rooman kaupunkien Pompejin ja Herculaneumin tuhoutumiseen. Vesuviuksen alue on nykyään kansallispuistoa. Suosittu tapa käydä tulivuoren huipulla on ottaa bussi Vesuviukselle, ja kävellä parkkialueelta huipulle. Vesuviusta ihailimme tällä kertaa kauempaa. Olen aiemmalla reissullani käynyt Vesuviuksella, eikä se nyt niin kummoinen juttu ollut. Hyvällä säällä sieltä voi nähdä kauas, eikä maisemissa valittamista ollutkaan.

”Vedi Napoli, e poi muori!  –  Nähdä Napoli ja kuolla!” Totta, jos ei ole tarkkana liikenteessä, mikä on Napolissa kaoottista.

Skoottereita puikkelehtii arvaamattomasti autojen välistä ja takaa.

Kukaan ei kunnioita liikennevaloja, jotka näyttivät olevan pelkkiä koristeita.

Torvet soivat ja meno oli jokseenkin kaoottista. Tien yli kannattaa kipittää kiireellä, sillä ajoneuvot sujahtavat kantapäiden takaa välittömästi, jos ylipäätänsä antavat tietä. Paras ja ehkä nopein ja turvallisin keino liikkua paikasta toiseen onkin kävellä tai käyttää metroa. Autoa en kyllä Napolissa vuokraisi.

Hullun liikenteen ja räihnäisyyden lisäksi Napolilla on maine Camorran mafian hallitsemana kaupunkina. Mafiasta ei tarvitse olla huolissaan, mutta Napolin maineesta paikkana, jossa omaisuudestaan voi helpostikin päästä eroon pitää paikkansa edelleen. Tavaroista kannattaakin pitää erityisen hyvä huoli.

Espanjalaisten kortteleiden sydämessä, sijaitsee vilkas ruokatori, jossa on niin kasviksia kuin värikäs kalatorikin.

Torin viereisillä kujilla myydään myös muuta tavaraa.

Paikka on avoinna aikaisin aamusta aina klo 20 asti.

 

Mainio paikka ihailla napolilaista arkea.

Espanjalaiset korttelit oli aikoinaan pahamaineinen, mutta nyt se on pessyt kasvonsa ja on turistien suosima vaelluspaikka.

Kujilla onkin kiva kuljeskella ja seurata tavallisten napolilaisten touhuja.

Kuivumassa olevan pyykin tuoksu leijuu kapeilla kujilla.

Kujilla on myös paljon mainioita pieniä ruokapaikkoja ja baareja, joissa on hyvä hengähtää.

Hengähdyspaikat olivatkin tarpeeseen, sillä alue on mäkinen ja kuumassa ilmassa juoma ja huilitaukoja oli pidettävä aika ajoin.

Mitä kauemmas turistipaikoista menee, sitä heikommin saa palvelua englanniksi. Onneksi oli translator app mukana.

Diego Maradonan legendaarinen nimi elää Napolissa edelleen vahvana.

Maradona näkyy myös katutaiteessa.

Vaikka Napolin ikoni on poissa, hänen seitsemän vuoden Serie A:ssa pelattua tähtikautta ei ole unohdettu.

Super staralla on tietenkin nimeään kantava jalkapallostadion, jossa Napoli pelaa tärkeät ottelunsa, omakuvalla oleva kasvomaski, oma muraali talon seinässä ja muistoaukio Espanjalaisessa korttelissa, jossa myydään paitaa ja muita  fanituotteita. Miltä kuulostaisi opastettu Maradonan jälki Napolissa kaupunkikierros? – sellainenkin löytyy.

Suuren-pienen miehen kyynel löytyy Bar Nilon  sisällä olevasta alttarista.

Sekä alttarin paikka, muoto ja kyynelen säilytyspurkki on vaihtunut viime näkemästä.

Nyt Bar Nilon seinässä olevaan muistoalttarille oli ilmestynyt myös Maradonan hiustupsu ja muita Maradonasta kertovia esineitä ja kuvia. Joku tekee edelleen tiliä tällä Maradona kultilla. Tässä kohtaa oli hyvä pysähtyä neuvoa-antavalle.  Lähellä, jossain olisi se Michelinin tähden pizzeria, jossa edellisellä kerralla sain toisen Italiassa syömistäni parhaista pizzoista. Muuten en tähän italialaisen pizzan paremmuuskeskusteluun ota kantaa.

Napolissa on paljon katsottavaa ja Naples pass voi olla järkevä hankinta, sillä se sisältää myös lähialueiden kuten Pompejin ja Casretan sisäänpääsyn. Tosin kannattaa hieman vertailla hintoja ja sitä onko mukana opastus yms.

Museo Archeologico Nazionale di Napoli eli Napolin kansallinen arkeologinen museo sijaitsee hienossa, koristeellisessa rakennuksessa, joka aiemmin toimi sotilas- ja ratsuväen kasarmina.

Museo on ehkäpä yksi maailman parhaista arkeologisista museoista.

Museossa on laaja kokoelma roomalaisia ja kreikkalaisia esineitä sekä todellisia aarteita, teoksia ja esineitä Pompeijista että Herculaneumista.

Kokoelmaan kuuluu valikoima marmoripatsaita, jotka kuvaavat kohtauksia antiikin mytologiasta, kauniita mosaiikkeja Pompejin raunioista sekä valtava kokoelma muinaisesta Egyptistä peräisin olevia esineitä, kuten muumioituneita jäännöksiä ja kuolinnaamioita.

Yksi upeimmista aarteista on Aleksanteri-mosaiikki, suuri mosaiikkityö, joka kuvaa Aleksanteri Suuren ja Persian Dareioksen välistä taistelua.

Tässä museossa saa ajan vierähtämään.

Pompeijin eroottiset kuvat ja esineet on kerätty nähtäville museon niin sanottuun Salaiseen huoneeseen, joka avattiin yleisölle vasta vuonna 2000.

No käytävähän tuollakin oli.

Harva lienee valmistautunut aikamoiseen antiikinajan pornoon. Museo on avoinna muina päivinä paitsi tiistaina klo 9-19.30 ja lipun hinta on 15 €.

Ulkoapäin kummallisen näköisen kirkon Gesù Nuovon sisään kannattaa kurkistaa, sillä kirkon ylelliset sisätilat on ehdottomasti nähtävä. Kirkko on avoinna klo 9–12.30, 17–19.15.

Kaupungin kuuluisin kuja Via San Gregorio Armeno on omistettu seimi- ja miniatyyri matkamuistoille.

Nämä taidokkaat ja pikkutarkasti valmistetut hahmot ja esineet ovat varsinaisten kädentaitajien tekemiä.

Myytävänä on taidokkaita figuureja, valtavista seimirakennuksista aina isoihin kokonaisuuksiin. Valmistuksessa on käytetty puuta, keramiikkaa, terrakottaa, kipsistä ja muita materiaaleja.

Parhaiten Napoli tunnetaan pizzasta, jonka sanotaan olevan kotoisin juuri Napolista.

Kaupungin legendaarisin pizzeria on L’Antica Pizzeria Da Michele, eli juurikin se pizzapaikka, jota etsin.

Paikka ei sisätiloiltaan ole kummoinen, melkein kuin pikaruokaravintola kertakäyttöisine ruokaliinoineen ja käteen napattavine atraimineen ja puollosta tai muovimukista juotavaan juomaan. Lautaset sentään olivat keramiikkaa.

Ilman varausta et pääse sisälle ruokailemaan.

Tässä pizzeriassa on tarjolla vain kahdenlaista pizzaa, Marinaraa ja Margaritaa.

Toinen kuuluisa pizzeria on Antica Pizzeria Port’Alba.

Yksi harvoista asioista, joista kaikki napolilaiset voivat olla samaa mieltä, on se, että parhaat pizzat löytyvät Via Tribunalilta.

Jos on kärsivällisyyttä jonottaa Gino Sorbilloon, niin tätä pizzaravintoloiden Rolls Roycea ei todellakaan kannata jättää väliin.

Napolin maanalainen historia on täynnä salaperäisiä ja synkkiä labyrinttejä, joissa historia kohtaa legendan, mystisyyden ja kristillisen henkisyyden. Napoli Sotterranea, Bourbon tunneli, Fontanelle hautausmaa, San Gennaron ja San Gaudioso katakombit sekä Purgatorio ad Arco, joka tunnetaan myös nimellä ”Pezzentelle” Souls kirkko, ovat vain muutamia esimerkkejä Napolin maanalaisista paikoista.

Hyvä vaihtoehto saada nopea käsitys Napolin ytimestä, paikasta, jossa kaupunki syntyi, on tutustua Napoli Sotterraneaan.

Tämä tunneleiden, luolien ja vesisäiliöiden labyrintti oli Toisen maailman sodan aikana monen ihmisen pommisuoja, joka jätettiin huonoon kuntoon.

Paikka kunnostettiin ja muutettiin yhdeksi kaupungin suosituimmista turistinähtävyyksistä.

Paikkaan pääsee tutustumaan opastetulla kierroksella päivittäin 10 € hinnalla.

Opastettukierros on hyvä varata etukäteen netistä, sillä vilkkaimpaan turistiaikaan lippuja tuskin saa heti seuraavalle kierrokselle paikanpäältä.

Pieni vinkki: Paikassa on ahtaita ja pimeitä tunneleita, jotka voivat aiheuttaa pientä panikointia. Ei siis sovi ahtaanpaikankammoisille.

Toinen mainio vierailupaikka on Bourbonin tunnelit.

Napolin katujen alla sijaitsevissa tunneleissa on edelleen nähtävissä ruostuvia vanhoja autoja ja sodanaikaisia ​​jäänteitä.

Tunnelit rakennettiin alun perin kuninkaallisen perheen salaiseksi pakoreitiksi.

Paikka toimi myös pommisuojana arviolta 5 000-10 000 kaupungin asukkaalle.

Sinne kerättiin säilöön vanhoja autoja ja moottoripyöriä, jotka ovat peräisin 50- ja 70-luvuilta sekä muuta romua ja esineistöä.

Paikka muuttuikin vuosikymmeniksi kaunpukilaisten kaatopaikaksi, joka sittemmin siivottiin ja muutettiin nähtävyydeksi.

Paikan tunnellit eivät ole yhtä ahtaita ja matalia kuin Sotterranean tunnelit ja tässä paikassa on vähemmän portaita kiivettävänä. Paikkaan kannattaa varata lippu etukäteen. Peruslipun hinta on 11 € ja saatavana on monenmoisia erikoiskierroksia. Paikka on avoinna perjantaista sunnuntaihin klo 9-13.30 ja 14.30-17.

Hitsi vitsi, pian tuli taas huomattua, että pelkästään näiden maanalaisten paikkojen koluamiseen olisi kulunut aikaa, vaikka kuinka ja paljon.

Napolin historiallisessa keskustassa on UNESCOn maailmanperintö- listallakin oleva Castel Nuovo tai toiselta nimeltään Maschio Angioinon keskiaikainen linna, joka vartioi ylväänä Napolin satamaa.

Linna on yksi Napolin tärkeimmistä historiallisista nähtävyyksistä ja symboleista. Linnassa on 5 pyöreää tornia ja myöhemmin linnaan on lisätty upea voitonkaari. Linnassa on paljon nähtävää ja siihen liittyy monia kiehtovia tarinoita. Linna on nykyään kulttuuritapahtumien järjestämispaikka ja siellä toimii myös kaupunginmuseo. Lippu linnaan maksaa 6 € ja avoinna se on maanantaista lauantaihin klo 9-19. Joskus linna on avoinna myös sunnuntaisin.

Kuninkaallinen palatsi on käymisen arvoinen paikka, jos Napolissa vierailu antaa siihen mahdollisuuden.

Yllätyksekseni paikka oli aika vähän kansoitettu, ei ilmeisesti turistien suosima käyntikohde.

Palazzo Reale edusti yli kolmen vuosisadan ajan Napolin ja koko Etelä-Italian vallankeskusta. Palatsin pitkällä julkisivulla on kahdeksan marmoripatsasta eri kuninkaista, jotka aikoinaan hallitsivat Napolia.

Ylellisen rakennuksen sisällä on upeasti säilyneitä paikkoja.

Huoneiden lisäksi alkuperäinen käytävä ja portaikko ovat uskomattoman hienoja, kuten myös valtaistuinsali ja valtionteatteri.

Liput palatsiin ja puutarhaan maksaa yhteensä 12 € ja paikka on avoinna päivittäin klo 9-20.

Kuninkaanlinnan kanssa samalla aukiolla on San Francesco di Paola kirkko.

Kirkko on mahtipontinen ulkoapäin, mutta melko valjuksi jää sen sisäpuoli.

Tähän valtavaan pyhättöön pääsee tutustumaan ilman pääsymaksua päivittäin klo 8.30- 19.30.

Linnan vieressä on upea lasikattoinen Galleria Umberto I, jota pidetään maan upeimpana ostoskeskuksena.

Paikka ei ole pelkästään shoppailijan paratiisi, vaan se on myös arkkitehtoorinen helmi ja kameralle sopiva kohde. Yököttävää oli, että kauniin rakennuksen ulkopuolella rappusilla makoili kamoissa kaikenlaista porukkaa, joista irtosi myös melkoinen lemu.

Napolin kuuluisimpaan kahvilaan, vuonna 1860 perustettuun upeaan Gran Caffè Gambrinukseen kannattaa poiketa.

Se sijaitsee kuninkaanlinnan, Oopperan ja Galleria Umberto I lähellä. Kannattaa varautua jonottamaan istumapaikkaa, sillä kahvila on kuuluisuuden myötä erittäin suosittu. Päätimme nauttia yhdet Limoncellot. Juoman hinnassa oli kyllä selvä ” kuuluisuus” lisä.

Napolin vanhin linna Castel dell’Ovo seisoo ylväänä pienellä saarella.

Linna rakennettiin 6. vuosisadan alkupuolella eKr puolustuslinnaksi.

Nykyisin linnassa on nähtävillä useita taidenäyttelyitä ja esittelyjä linnan historiasta. Linnan luota aukeavat hienot näkymät kaupunkiin. Linna on avoinna maanantaista lauantaihin klo 9-18.30 ja sunnuntaisin klo 9-14. Linnaan on ilmainen sisäänpääsy.

Linnalta lähtee pitkä rantabulevardi, jonka varrella on kymmeniä ruokapaikkoja. Varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin perheet tulevat kävelemään rantabulevardia edestakaisin.

Kukkulalla seisova keskiaikainen Castel Sant’Elmo linnaan pääsee kätevästi Montesanton metroasemaa vastapäätä lähtevällä funikulaarilla tai toisella funikulaarilla joka sijaitsee lähellä Piazza del Plebiscitoa.

Itse linna on avoinna joka päivä klo 8.30-19.30, mutta museo Museo del Novecento on avoinna vain keskiviikosta maanantaihin klo 9.30-17. Sisäänpääsymaksu on 5 €.

Linnan historiaan liittyy monenlaisia kiemuroita.

Alun perin paikalla oli Sant’Erasmolle omistettu kappeli, joka antoi linnoituksen nykyisen nimen.

Linnaa on piiritetty useita kertoja sen strategisen aseman vuoksi.

1500-luvulla linnaan iski salama, joka tuhosi linnaa ja sen kirkon, minkä takia linnaa jouduttiin uudelleen rakentamaan. Linnaa on käytetty myös vankilana. Tällä hetkellä Castel Sant’Elmossa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä ja festivaaleja sekä teatteri- ja musiikkiesityksiä. Lisäksi linnassa on museo, joka kerää napolilaisten taiteilijoiden 1900-luvulla luomia teoksia.

Kukkulalla on myös Certosa ja Museo di San Martinon luostari, joka on avoinna torstaista tiistaihin klo 8.30-19. Sisäänpääsy maksaa 6 €.

Lisäksi kukkulalta on mainiot näkymät satamaan ja Napolinlahdelle.

Cappella Sanseveron kappeli toimi aikoinaan Torremaggoiren perheen hautakappelina. Kappeli on ulkopuolelta melko vaatimattoman oloinen, mutta sen sisustus onkin sitten aivan muuta. Kappelissa on valtava määrä taidetta ja useita kuuluisia veistoksia.

Parhaiten se tunnetaan hunnutetusta patsaasta, Cristo Velatosta, joka on niin elävän näköinen, että siihen liittyy legendoja alkemian käytöstä. On kuin huntu olisi ylimaallisesti kivettynyt patsaan päälle.

Kappelin muita erikoisuuksia ovat kaksi hyytävän näköistä, ihmisen anatomiaa esittelevää patsasta, jotka on rakennettu oikeille luurangoille käyttämällä lankaa, silkkiä ja mehiläisvahaa.

Miten taitavasti ihmisen siäelimet ja veisuonisto onkaan osattu jo tuolloin kuvata.

Harmillisesti tässä paikassa ei saa kuvata ja nämä kuvat onkin otettu ostetuista postikorteista.

Tässä museokappelissa kannattaa ehdottomasti käydä.

Lipun hinta on 8 € ja avoinna paikka on muina päivinä paitsi tiistaina klo 9-19.

Paikka on erittäin suosittu, joten lipun ostaminen ennakkoon on hyvä idea.

Jos lipun ostaa vasta paikanpäältä, niin kannattaa huomioida, että lipunmyynti sijaitsee kappelin viereisessä rakennuksessa.

Napolissa on erittäin vilkas satama, jonne ankkuroituvat myös useat risteilyalukset. Porto di Mergellinan pienvenesataman alue on täynnä trendikkäitä ravintoloita ja kahviloita ja jossa on upea eläväinen tunnelma.

Napolin maineikas oopperatalo Teatro San Carlo, joka on Italian vanhin ja Euroopan suurin oopperatalo on käymisen arvoinen.

Teatteriin pääsee vierailulle osallistumalla opastetulle kierrokselle, joiden ajankohta riippuu opastuksen kielestä. Lippu Oopperatalon museoon maksaa 3 € ja itse taloon 7 €.

Kas kummaa, Napolissakin riittää upeita kirkkoja ihailtavaksi.

Hieman epämiellyttävästä ulkonäöstään huolimatta San Domenico Maggioren kirkko on yksi Napolin epätavallisimmista ja mielenkiintoisimmista kirkoista.

Vaikka rakennuksen ulkoasu ei ole erityisen vaikuttava, sen sisätilat ovat kerrassaan upeat.

Kirkko on täynnä renessanssiajan taideteoksia, veistoksia ja koristeita, ja sen paneelikatto on kullattu.

Kirkko kuuluu kompleksiin, johon sisältyy myös Monastero di Santa Chiara luostarirakennus. Kirkko on avoinna päivittäin klo 10-18 ja sinne pääsee tutustumaan maksutta. Jos kuitenkin haluaa käydä kirkon kaikissa saleisissa ja merkittävissä paikoissa joutuu pulittamaan 11 € tai sitten yksittäisesti lipun eri kohteisiin.

Kompleksiin kuuluva Monastero di Santa Chiaran luostari koki pahoja vaurioita toisen maailman sodan pommituksissa, mutta on sittemmin restauroitu entiseen loistoonsa.

Paikan upeat ja koristeelliset laatoitukset ovat, jotain erilaista, mitä Italian kirkoissa on totuttu näkemään. Paikka on hieno ja siellä kannattaa ehdottomasti vierailla. Kirkossa ja luostarialueella on hieman erilaiset avoinnaolo aikataulut ja ne kannattaakin tarkistaa netistä. Sisäänpääsymaksu alueelle on 6 €.

Napolin katedraali Duomo di Napoli on peräisin jo 1200-luvulta ja sitä pidetään Napolin ja koko Etelä-Italian pääkirkkona.

Se on omistettu Pyhälle Januariukselle, jonka kuivunutta verta säilytetään kirkon pyhäinjäännöksenä.

Legendan mukaan kuivunut veri muuttuu vuosittain nestemäiseksi, jos näin ei tapahdu, niin Napolia kohtaa jokin onnettomuus.

Ilmeisesti ihme tapahtuu vuosittain, sillä edelleen Napoli on ja porskuttaa eteenpäin historian aikajanalla.

Katedraaliin on ilmainen sisäänpääsy, mutta aarteita katsomaan täytyy pulittaa 5 € pääsymaksu.

Katedraali on avoinna päivittäin klo 8-14 ja 14.30-19.30.

Napolin katujen kuumuuden ja vilskeen alla on vanha louhos, josta tuli hautauspaikka 1600-luvulla, kun rutto pyyhki pois 250 000 kaupungin asukasta. Cimitero Delle Fontanellen hautausmaa olisi ollut mainio paikka vierailla, mutta nyt se oli suljettu. Harmi. Olisi ollut kiva tutustua maanalaiseen hautapaikkaan, jossa perinteen mukaan kadonneen sielun kallon hoitaminen tuottaa rauhan.

Pulcinella on valkoisiin vaatteisiin ja mustaan maskiin pukeutunut napolilainen maailmankuulu hahmo, jonka viisaat lausahdukset kätkevät sisään kansan- perinteen. Napolissa ei voi olla törmäämättä möhömahaiseen Pulcinellaan.

Fico al Purgatorio ad Arco kujan risteyksessä on Pulcinellan patsas. Patsaan nenän koskemisen uskotaan tuovan onnea, joten ei kun kokeilemaan ja kokeilijoitahan riitti.

Hop on hop off on aina varma valinta nopeaan kierrokseen kaupungissa, varsinkin isoissa kaupungeissa. Jos viettää Napolissa useamman päivän ja pystyy keskittämään vierailuja tietyille alueille selviää melko hyvin ihan jalkaisin. Kertalippu bussiin maksaa 1,50 € ja se on voimassa 1,5 tuntia. Metrolipun hinta on 1,10 €. Kannattava ostos on myös päivälippu julkisiin, joka maksaa 3,50 € tai 4,50 € riippuen alueen laajuudesta.

Jos liikut metrolla kannattaa poiketa Toledon metroasemalle, jota ainakin napolilaiset pitävät yhtenä Euroopan hienoimpana metroasemana.

No erikoinenhan tuo nyt ainakin oli.

Katosta lähtee pitkä onkalo, joka ulottuu maanpinnalle asti ja sen sisällä vihtuvat värivalot luovat mielenkiintoisen valoilmiön ja optisen harhan.

Napolia oli koluttu kolme päivää ja oli aika pakata laukut kotiinlähtöä varten. Napolin lentoasema on melko lyhyen matkan päässä keskustasta. Taksikyyti maksaa parikymppiä. Lentoasemalle pääsee myös yhteistaksilla, joka lähtee viale Ruffo di Calabria kadulta. Lentokentän ja päärautatieaseman sekä sataman välillä kulkee myös linja-auto. Taxi lienee kuitenkin kätevin vaihtoehto.

Napolin lentoasema on aika iso ja vilkas ja siellä on hyvin tarjolla erilaisia palveluja.

Pienenä miinuksena pitää taas todeta, että vaikka kuinka haluaisi suosia ja kehua sinivalkoisia siipiä, niin tälläkään kertaa siihen ei oikein ollut aihetta.

Paluulennolla lippujen kanssa säätöä, koira mukana lennolla, vaikka olimme varmistaneet jo huhtikuussa, että eläinpaikat on laitettu kiinni tälle lennolle. Lisäksi yksi lentoemo osasi hymyillä kauniisti, mutta ei osannut muuta kieltä kuin englantia. Osa tarjoilusta oli loppunut jo tulomatkan lennolla, joten paluumatkan lennolle olikin sitten kovin niukanlainen myyntitarjonta. Että silleen…

 

 

Kohti kotia

Pitkä lähes kolmen viikon Etelä-Italian tournee saatiin päätökseen ilman sen kummoisempia ongelmia.

Helteen paahtaessa Italiaa, matkan teko oli välillä hikistä hommaa. Kuplavettä kului ja siestan tai oikeammin riposon merkitys keskellä kuuminta päivää tuli varsin hyvin ymmärrettyä.

Italiassa hinnat olivat nousseet todella paljon. Käteistä suosittiin maksutapana ja kortti kyllä kelpasi melkein kaikissa paikoissa, mutta hieman nihkeästi. Taxilla liikkuminen saattaa tulla kalliiksi, sillä muualla kuin Napolissa ja Roomassa taxit eivät käyttäneet mittaria. Kyydin hinta vaihtelikin miten sattuu. Kuittiakaan ei annettu ja aina hinta pyöristettiin sopivaan setelirahaan.

Muualla kuin Roomassa ulkomaisia turisteja oli melko vähän liikenteessä.

Italialaisia keski-ikäisiä pariskuntia matkailijoissa sen sijaan oli melko paljon.

Meillä oli jälleen oma kannettava Huawein nettiasema mukana ja se pelasti kyllä monessa paikassa, kun muuta wifiä ei ollut saatavilla. Hoksautuksena kannattaa muistaa ottaa mukaan adapteri, joka itseltäni jäi kotiin. Italiassa sähkörasioihin ei saa tungettua suomalaista maadoitettua hieman paksumpaa pistoketta. Onneksi kaikista majapaikoistamme adapteri löytyi ja tietokoneen yms. lataaminen ja käyttö onnistui.

Nyt on sitten Italiakin paketoitu ja on aika vaihtaa katseet uusiin seikkailuihin.

Kohde saattaa hyvinkin löytyä Balkkanin suunnalta.

Balkkanin kiertomatkan piti toteutua jo aiemmin, mutta korona sotki suunnitelmat moneen kertaan ja nyt tämä muuttunut maailmantilanne taas mietityttää ja luo raameja matkasuunnitelmille.

Noh, neljännet koronapiikit ottamaan heti syksyllä  ja taas matkaan, jonnekkin päin.

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

1 Comment

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 27/07/2022 at 10:01

    Tykkään napolilaistyylisestä pizzasta kovasti, Roomassakin tulee aina syötyä sitä. Jo se olisi yksistään riittävä syy matkustaa Napoliin, mutta myös nuo maanalaiset kohteet kiinnostaisivat minua kovasti. Balkanin kiertomatka kuulostaa mahtavalta, meilläkin oli se aiemmin mielessä, mutta korona meidänkin osalta aiheutti hallaa.

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.