Junailua Iso-Britannia osa 3: Windsor – Lontoo

Edinburgh – York – Cambridge- Birmingham- Warwick – Coventry – Oxford – Bristol – Bath – Windsor – Lontoo

Windsor

Saavuimme Bathista Reading ja Slougenin kautta Windsoriin. Puolen tunnin junamatkan päässä Lontoosta sijaitseva Windsorin linna on mainio paikka vierailla. Lontoosta pääsee Windsoriin nopeinten junalla Paddingtonin asemalta. Windsoriin menijät jäävät pois Sloughin asemalla, ja hyppäävät pieneen jatkoyhteysjunaan, joka menee noin kuudessa minuutissa Windsoriin. Jatkojunayhteys on ilmainen.

Windsor Royal Station juna-asema on viehättävä ja siihen onkin selvästi panostettu.

Asemalla on vain yksi raide, joten tällä asemalla ei voi nousta väärään junaan.

Asemalla on paljon kauppoja ja ruokapaikkoja.

 

Windsorin linna sijaitsee aivan kaupungin ytimessä, heti juna-aseman edessä.

Kukkulalla seisova Windsorin linna on vanhin Englannin linnoista.

Windsorissa on tuhat huonetta, mikä tekee siitä maailman suurimman linnan.

Tärkeä se on myös siksi, että Englannin kuningatar asuu linnassa ison osan ajastaan.

Olimme varanneet majoituksen Alma House BB, joka oli todella mainio yöpymispaikka. Yleisesti ottaen hotellit Windsorissa ovat melko kalliita.

Hieman tunnelmaa koko Windsorissa häiritsi melkoinen, matalalla lentävien ja laskeutuvien lentokoneiden jatkuva melu. Öin ja päivin.

Niinä päivinä, kun Kuningatar on linnassa, kulkee lentoreitti Heatrowille kaukana kaupungista.

 

Vierailu Windsorin linnaan kannattaa ajoittaa niin, että näkee kuninkaallisen vartion ohimarssin ja vahdinvaihdon linnan pihalla.

Vahdinvaihto on yleensä kello 11 tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin.

Noin klo 10.50 tapahtuvaa ohimarssia saapuu katsomaan tuhatpäinen turistijoukko, mutta myös paikallisia.

Linnalle johtava kadunvarsi onkin aivan kansoitettu. Kuten arvata saattaa ohimarssin jälkeen linnaan johtava sisäänkäynti ruuhkautuu.

Myös ennakkoon varatut liput pitää vaihtaa lippupisteessä, jonka jälkeen linnaan pyrkivä ihmismassa ohjataan turvatarkastukseen.

Linnan sisällä on monenlaista kiehtovaa nähtävää. On upeita huoneita, saleja ja portaikkoja.

Erikoisimpia huoneita on kuninkaan makuuhuone, jossa kuningas ei tosin oikeasti nukkunut, vaan huone oli varattu seremoniallisiin heräämisiin.

 

Mieletön paikka on linnan pihalla oleva Pyhän Yrjön kappeli eli St. George’s Chapel, jonne on haudattu useita Englannin kuninkaita.

Kuninkaalliset ovat käyttäneet kirkkoa hääkirkkona ja osallistuvat vuosittain siellä pidettävään pääsiäisjumalanpalvelukseen sekä sukkanauharitareiden vuosittaiseen tapaamiseen.

Yksi merkittävä nähtävyys linnassa on maailman hienoin nukkekoti Queen Mary’s Dolls’ House, joka juuri vierailumme aikana oli suljettu remontointitöiden takia – pahus.

Olin jo ehtinyt innostua sen näkemisestä, sillä nukkekoti on pienintäkin yksityiskohtaa myöten aitoa, mutta miniatyyrikokoista.

Jopa esillä olevan miniatyyrihaulikon voi kuulemma ladata ja laukaista. Nukkekodin kirjastokin on täytetty Rudyard Kiplingin ja muiden kuuluisien kirjailijoiden varta vasten kirjoittamilla miniatyyriteoksilla.

Nukkekotia ei todellakaan suunniteltu lasten leikkimistä varten, vaan se oli lahja kuningas Yrjö V:n vaimolle Marylle, joka keräsi miniatyyreja. Nyt jouduin tyytymään muiden ottamiin kuviin.

Windsorin linnan reunalla sijaitseva Great Park on olennainen osa Windsorin maisemaa. Windsorista on myös mahdollista toteuttaa useita erilaisia veneretkiä Thames joella. Tarjolla on pidempiä risteilyjä kaupungista toiseen tai sitten vaan lyhyitä sightseeing risteilyjä. Myös erilaisia illallis-, lounas- ja teehetkiristeilyjä järjestetään.

Windsorin kaupungissa pääsee Alexandra Gardensissa olevalla Royal Windsor maailmanpyörällä ihailemaan kaupunkia.

Ylhäältä maailmanpyörästä saakin hyvän käsityksen historiallisesta kaupungista mutta myös linnasta ja sen tiluksista.

Linnan lisäksi Windsorin kaupungissa on paljon ruokapaikkoja ja kauppoja, joiden tarjonta on pitkälti kohdistettu kaupungissa vieraileville turisteille.

Alueeseen voi tutustua myös Sightseeing bussilla. Tosin paikka on sen verran pieni, että siellä liikkuu helposti jalkaisin.

Illalla, turistien lähdettyä takaisin Lontooseen, paikka muuttui hyvin hiljaiseksi ja uinuvaksi.

Windsorin nähtävyydet on lyhyellä matkalla pääkadun varrella, juna-aseman ympäristössä ja linna-alueen välittömässä läheisyydessä. Olimme varanneet linnavierailuun koko päivän, mutta linnan kiertää parissa tunnissa. Jos päättää syödä vielä Windsorissa ennen paluuta, riittää vierailuun hyvinkin ½ päivää.

Jos kuitenkin haluaa viettää pidemmälti aikaa alueella, niin naapurikaupunki Eton tarjoaa nähtäväksi yhden Ison-Britannian kuuluisimmista yksityiskouluista.

Toinen lähialueen merkkipaikka on Englannin kuuluisin kilparata Ascot. Se sijaitsee melko lähellä Windsoria ja voikin olla mielenkiintoinen paikka hevosurheilusta kiinnostuneille. Itse emme näihin paikkoihin kuitenkaan menneet tutustumaan.

Matkustimme kolme tuntia suunniteltua aiemmin Lontooseen ja matka kulki yhdellä vaihdolla Sloughin kautta Paddingtonin juna-asemalle. Hintaa tälle viimeiselle siirtymälle tuli n. 12 €/ hlö.

 

Lontoo

Jälleen kerran Lontoo…Lontoossa on niin paljon nähtävää, että yhdellä vierailulla niitä ei varmasti pysty ottamaan haltuun.  Riippuen matkan tarkoituksesta ja omista mieltymyksistä voi London Pass olla hintansa väärtti. Hintaa passille tulee melkein 90 € / päivä tai 2 päivän passille hieman yli 115 €.

Passilla saa ilmaisen sisäänpääsyn yli 80 huippunähtävyyteen, kierroksille ja museoihin sekä fast track- sisäänpääsyn jonon ohi valittuihin kohteisiin. Passin hinta on aika korkea ja voi tehdä tiukkaa kiertää isossa kaupungissa niin paljon kohteita, että passi on kannattava hankinta. Ainakin sen maksimaalinen hyödyntäminen vaatii hyvää ennakkosuunnittelua.

Lontoossa olimme tällä kertaa suunnitelleet käyvämme Towerissa, Westmister Abbyssä sekä Kensingtonin palatsissa.

Illalla otimme öisen sightseeingin  Lontooseen, mikä olikin mainio 90 minuutin kierros iltavalaistussa Lontoossa.

Kierroksemme alkoi klo 21.45 ja pimeys ehti kuin ehtikin laskeutua Lontoon ylle. Kesäaikaan myös Lontoon illat pimenevät myöhemmin, mikä on hyvä huomioida.

Öinen Lontoo näyttäytyikin aivan toisenlaisessa muodossa. Sightseeing tuli maksamaan n. 20 €/ hlö.

Kierros lähti Green Parkista aivan metroaseman edestä.

Kivana lisänä matkaa speakkasi hauskasti Lontoota esittelevä vanhempi herrasmies sekä kirkas ja lämmin kesäilta.

Öinen sightseeing kiersi kaikki merkittävimmät turistinähtävyydet, jotka olivatkin kauniisti valaistuja.

Vaikka Lontoo sykkii öin ja päivin oli meno liikenteessä huomattavasti rauhallisempaa kuin päivisin. Sen sijaan ihmisiä oli paljon liikkeellä jalkaisin.

Olimme varanneet hotellin Paddingtonin juna-aseman vierestä, jotta meidän ei tarvinnut raahata matkalaukkuja metrossa paikasta toiseen.

Myös Heatrowille lähtevä Heatrow express sekä tavallinen juna lähtee Paddingtonin asemalta,

mikä sujuvoitti ja nopeutti melkoisesti matkatekoa. Paddington on myös mainio paikka hyvien kulkuyhteyksien ja sijainnin takia, sekä kukkarolle sopivien hotellien hintojen suhteen.

 

Lontoo Tower

Tower of London eli Lontoon Tower on varsinainen kassakaappi. Siellä säilytetään Ison-Britannian kruununkalleuksia, jotka kuuluvat maailman arvokkaimpiin aarteisiin.

Tower kuuluu myös UNESCOn  maailman- perintölistalle.

Paikka on tosi suosittu ja sisäänpääsyyn täyttyykin varautua jonottamaan, jos ei ole ostanut lippua netistä ennakkoon.

Lipun hinta on n. 28 €. Lippujonon lisäksi jonoa syntyy turvatarkastukseen, jossa laukut tsekataan ennen linnaan pääsyä.

Linnassa on muutakin nähtävää kuin kruununjalokivet.

Tower on ollut vuosisatojen aikana niin teloituspaikka kuin kuninkaallisten kotikin.

Towerin veriseen historiaan voi tutustua joko interaktiivisten esitysten kautta tai sitten nappaamalla audio guiden, joka kertoo samat tarinat.

Paikalle kannattaa mennä heti aamusta, jolloin ihmisiä on vähiten. Silloin on myös helpompi ihastella esillä olevaa aarteistoa sekä välttyy pitkiltä jonoilta eri näyttelytiloihin.

Towerissa ei voi unohtaa pihan puolikesyjä korppeja, jotka ovat oma nähtävyytensä.

Nimikoiduista linnuista pidetään hyvää huolta, sillä legendan mukaan koko kuningaskunta ja Tower kukistuvat, jos linnoituksen kuusi korppia päättävät jonain päivänä jättää Towerin.

Niinpä korppeja lellitään joka päivä tuoreilla lihakimpaleilla ja vereen kastetuilla kekseillä.

Myös niiden siivet on typistetty, etteivät ne lennä pois.

Jos joku linnuista kuolee tai päättää hävitä on Towerissa kaiken varalta aina varalla uusi korppi.

Hauskaa on myös kuunnella Yeomen Wardersien eli beefeatereiden tarinoita ja opastusta alueella.

Vaikka linnaan ei pääsekään enää iltapäivän sulkemisajan jälkeen, on yksi merkittävä spektaakkeli linnan sulkeminen klo 21.53. Näin on tehty yli 700 vuoden ajan.

Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy, mutta liput pitää varata etukäteen netistä. Paikkoja on nimittäin rajoitetusti.

Tower ei sovi liikuntarajoitteisille ja pikkulapsiperheille.

Eri näyttelytilat sijaitsevat torneissa ja linnan muurilla ja niihin joutuu kapuamaan ylös ja alas kapeita portaikkoja.

Eri tiloissa on näyttävästi esillä linnan historiaa eri aikakausilta.

Näyttelyt on rakennettu erittäin taidokkaasti ja linnan alueella kuluukin helposti aikaa puoli päivää.

Towerin varsinaiseen aarrekammioon, eli kruununjalokivien näyttelyyn on valtaisat jonot. Jonot eivät juurikaan hälvene päivän aikana.

Jos ulkopuolella joutuu jonottamaan sisäänpääsyä ½ h, niin saman verran on jonoa sisätiloissa, joissa jono kiemurtelee erilaisten jonotustilojen kautta kassaholvin näyttelytilaan.

Näyttelytilassa ei saa kuvata ja kruunut + muut aarteet ohitetaan rullamatolla seisten vartioiden valvoessa tilannetta.

Onneksi linnan myymälässä myydään hienoja kortteja myös niistä tiloista, joissa ei saa kuvata.

 

Parhaiten Toweriin pääsee metrolla ja jäämällä pois Tower Hillin asemalla, josta on lyhyt kävelymatka sekä Towerin sillalle, että itse linnaan.

Linnaan mennään aukion laidalta vaikka aika moni pyrkiikin sinne Thames joen puolelta. Tältä puolelta pääsee vain ulos linnasta.

 

 

Westminster Abbey

Lontoon toinen huippuluokan historiallinen nähtävyys on keskiaikainen kirkko Westminster Abbey. Westminster Abbey sijaitsee keskellä Lontoota Big Benin ja parlamenttitalon vieressä.

Parhaiten paikalle pääsee metrolla. Lähimmät metroasemat ovat St. James’s Park ja Westminster.

Kirkko on avoinna kävijöille kaikkina muina päivinä paitsi sunnuntaina, jolloin kirkossa järjestetään jumalanpalveluksia.

Kirkko on Britteille tärkeä paikka. Westminster Abbeyssa on vietetty 26 kuninkaalliset häät ja 38 kruunajaiset ja lisäksi se on usean Britannian legendaarisen merkkihenkilön viimeinen leposija.

Westminster Abbey on ulkoapäin jykevä ja iso katedraali, kaksine keskiaikaisine torneineen.

Sisäänpääsy kirkkoon maksaa melkein 25 €. Opastettu kierros pitää varata erikseen ja siihen tulee lisämaksu. Samoin pääsy The Queen’s Diamond Jubilee Galleriaan maksaa erikseen noin viisi puntaa.

Lippu kannattaa todellakin hankkia etukäteen koska paikalla on todella pitkät jonot lippuluukulle, mutta myös itse kirkkoon.

Kirkossa on paljon nähtävää ja melko korkeasta sisäänpääsymaksusta huolimatta siellä kannattaa ehdottomasti vierailla.

Kirkkoon kuljettaessa on turvatarkastus, josta vierailijat ohjataan joko lippujonoon tai ennakkoon ostetuiden lippujen sisäänpääsyjonoon.

Harmillisesti valokuvaaminen ei ole sallittua kirkossa, joten nämä  kirkossa otetut sisäkuvat ovat kirkon virallisesta kuvagalleriasta © Dean and Chapter of Westminster.

Kirkossa olisi ollut niin paljon kuvattavaa, että hiukan harmitti tuo kuvauskielto.

St. Peterin holvikellari on yksi kirkon vanhimmista osista ja toimii nykyään museona, jossa on näytteillä kuninkaallisia nukkeja, kuolinnaamioita ja asusteita.

Vierailulla kannattaa ehdottomasti käydä myös College Gardens -puistossa.

 

 

 

 

 

Kensingtonin palatsi

Kiertomatkamme teeman mukaisesti Lontoossa piti käydä Kensingtonin palatsissa, jonne pääsymaksu on n. 20,50 €.

Hyde Parkin länsilaidalla sijaitseva Kensington tunnetaan myös kuningatar Viktorian lapsuudenkotina ja tällä kertaa siellä olikin juuri auennut uusi Viktoriaan liittyvä näyttely.

Kensingtonin palatsi on tullut kuuluisaksi muun muassa siitä, että se oli Walesin prinsessa Dianan koti. Näytteillä olikin myös Dianan edustamaa pukeutumista. Nyt sen kuuluisia asukkaita ovat William ja Catherine lapsineen.

Lontoon Kensingtonin palatsi on toiminut useiden kuninkaallisen perheen jäsenten asuntona aina 1600-luvulta saakka.

Kuten monet muutkin Britannian kuninkaallisten kodit, myös Kensingtonin palatsi on avoinna yleisölle.

Palatsi on jaettu aiheen mukaan neljään erilliseen osaan.  Kussakin niistä, mielellään tarinoita kertovat oppaat ja taidokkaasti toteutetut multimediaesitykset herättävät mielenkiintoisella tavalla palatsin historian eloon.

Itse palatsi näyttelyineen oli melko pliisu ja kovin vaatimaton moneen muuhun palatsiin ja linnaan verrattuna.

Huoneissa, saleissa ja käytävissä ei ole  juurikaan kalusteita ja esineitä. Tosin ne jotka siellä ovat, ovatkin sitten kaikki Palatsin historiaan kiinteästi kuuluvia.

Kivana lisänä esillä oli kuningatar Viktorian tiarrat sekä hänen kruunajaisviittansa.

Palatsin puutarhat ovat tutustumisen arvoisia etenkin lämpiminä kuukausina.

Palatsin vieressä on Kensington Palace Pavilion, jossa on tarjolla aamiainen, lounas ja englantilainen perinteinen iltapäivätee.

Palatsin puutarhat yhdistyvät Kensington Gardens -puistoon ja Hyde Parkiin.

Kensington palatsin edessä olevat alueet ovat suuren puistoalueen suosituimpia paikkoja viettää aikaa ympäri vuoden, ja etenkin Round Pond -tekojärven laidalla on mukava kauniina päivänä ihailla maisemia ja rentoutua hetkisen.

Puistossa sijaitsevat mm. prinsessaDianan muistoksi pystytetty suihkulähde ja upea Albert Memorial.

Puiston pääosille ja palatsille pääsee hyvin Queenswayn tai sitten High Street Kensington metro asemilta.

Buckinghamin palatsiin ei edes kannattanut suunnata. Vahdinvaihto on jo aiemmin nähty ja itse palatsiin ei pääse tutustumaan kuin muutamana kuukautena vuodessa. Palatsi on avoinna yleisölle elo-syyskuussa, jolloin kuningatar Elisabet asuu Balmoralin linnassa.

Meillä kävi melkoinen tuuri säiden suhteen. Iso-Britannian usein sateinen ja kolea sää ei kiusannut meitä kuin yhtenä päivänä.

Monena päivänä saimme nauttia lämpimistä ja aurinkoisista tai ainakin kuivista puolipilvisistä keleistä, mikä ei saarivaltiossa ole ollenkaan tavallista.

 

Junareissumme Briteissä päättyi Lontooseen.

Paddingtonin asemalta otimme junan kohti Heatrowia, josta me sitten lensimme kotiin suunnittelemaan uutta railmatkaa Pohjois-Italiaan.

Previous Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.