Macao – Hong Kong

 

Hong Kong – kotimatka

Lensimme Melbournesta Hong Kongiin Hong Kong Airlinesilla. Onneksi kone ei ollut ihan täynnä ja sain itselleni keskipenkkirivin kokonaan ja pääsin nukkumaan makuuasentoon. Juhlaa!!! Sain nukuttua melkein koko matkan, paria turbulenssikohtaa lukuun ottamatta, mutta silloinkaan kukaan ei halunnut häiritä nukkuvia matkustajia.

Saavuimme melkein 10 h lennon jälkeen perille Hong Kongiin. Lento oli kaikkineen erittäin mukava ja halpa. Hintaa kahdelle lipulle tuli 555 €.

Terminaalin 1 itä- ja länsisiipien välillä kulkee automaattijuna, jolla matkustimme tuloaulaan.

Matkalaukkujen saannin jälkeen edessä oli samat maahantulomuodolli-suudet kuin aiemminkin ja sen jälkeen suuntasimme kohti kaupunkia ja hotellia.

Kentältä otimme Airport Express junan Hong Kongin keskustaan, Kowloon puolelle. Matka kesti n. 20 minuuttia. Yhdensuuntainen lippu maksaa hieman yli 10 €/ hlö.

Taxilla ja linja-autollakin pääsee keskustaan. Taxin hinnaksi tulee n. 30 €, ehkä ylikin, riippuen missä hotelli sijaitsee. Taxi ei ole kovin kallis, mutta ruuhkista johtuen matka-aika usein venyy junakyytiä pidemmäksi.

Otimme Kowloon asemalta taxin, ja siitäkö seikkailu syntyi. Meillä oli hotellin osoite kirjoitettuna kiinaksi, mutta siitä ei juurikaan ollut apua, kun taxikuski ei osannut lukea kiinaa, ymmärtänyt englantia saati saanut kiinaksi käännetystä Google äännetyistä lauseista selvää.

Pyörimme jonkun aikaa ympyrää, jonka mieheni sitten määrätietoisesti keskeytti. Taxi pysäytettiin, mieheni meni johonkin hotelliin ja toi respaneidin mukanaan lukemaan taxikuskille hotellimme kiinankielisen nimen ja osoitteen.

Loppu hyvin, kaikki hyvin – pääsimme oikealle hotellille.

Laukut huoneeseen ja pikainen virkistäytyminen ennen baanalle lähtöä. Aikaeron tasaamiseksi oli pysyttävä taas liikkeellä, että pääsee paikallisen kellon mukaisessa aikarytmissä nukkumaan.

Hotellilta ulos tullessa vastaan iski mieletön kuumuus ja kosteus. Pysähdyimme hotellin kulmalla olevaan kauppaan hakemaan juotavaa ja mitä, mitä? Siellä myytiin aitoa lonkeroa.

Vesipullon lisäksi matkaan lähti myös muutama aito Hartwallin lonkero.

Olimme varanneet Hong Kongiin ja Macaoon kolme päivää, mikä osoittautui hyväksi ideaksi. Saimmekin melko hyvin aikaeroa tasattua ja ehdimme nähdä kaiken haluamme.

Ensimmäiseksi suuntasimme Kowloosta lahden yli Hong Kongin varsinaiseen keskustaan. Matkan teimme ikonisilla vihreillä Star Ferry Hongkongin lautoilla.

Lahden toiselle puolelle pääsee myös metrolla ja linja-autoilla tunnelia pitkin, mutta 8 minuutin lauttamatkassa oli sitä jotakin.

Merimatkalta avautuvat upeat maisemat Hongkongin keskustaan, eikä kyyti maksa kuin paikallislipun verran, eli n. 30 centtiä. Liput ostetaan sataman automaatista.

Mikäli liikkuu matkan aikana paljon paikasta toiseen, hyvä vaihtoehto on hankkia lentokentältä Octopus kortti, jolla voi kulkea metrossa, lautoilla, busseissa ja raitiovaunuissa.

Hong Kong on mainio pysähdyspaikka. Tiesinkin sieltä monta paikkaa aiemmalta reissultani, joten osasimme maksimoida ajankäytön eri kohteisiin tutustumiseen.

Aloitimme perinteisellä kaksikerros-raitiovaunukyydillä kohti Victoria Peakia.

Raitiovaunulla ajoimme pitkät pätkät kumpaankin suuntaan kaupunkia, ihan vaan nähdäksemme matkalla mahdollisimman paljon Hong Kongia.

Raitiovaunulla matkustaminen on edullinen elämys. Matkan pituudesta riippumatta, hintaa sillekin tulee 30 centtiä. Ratikkaan noustaan takaosasta ja maksu suoritetaan etuoven kautta ulos poistuttaessa. Ratikat ovat persoonallisia ja värikkäitä, mutta myös liikkuvia mainoskylttejä.

Victoria Peakille pääsee myös linja-autolla tai taxilla, mutta me menimme sinne funiculaarilla, joka kiipeää kohti vuorta uskomattoman jyrkässä kulmassa.

Jonot kaapelivaunuun ovat pitkät ja kannattaakin varautua jonottamaan. Menopaluu lippu maksaa n. 6 €. Vaikka lipun varaisikin ennakkoon, jonottamaan joutuu silti.

Ylhäältä vuorelta näkymät alas kaupunkiin ja kirkkaalla säällä myös lähiseudun saarille ovat kerrassaan upeita. Victoria Peakille pääsee myös illalla ja se on silloinkin erittäin suosittu valokuvauspaikka.

Sisäänpääsy The Peak Towerin kattoterassi 428:lle maksaa 6 €/ hlö.

The Peak Towerissa on kauppoja, näköalatasanteita, näyttelyitä, ravintoloita ja Madame Tussauds Hong Kong  vahakabinetti. Alueella on myös mahdollisuus tutustua Victoria Peakin puistoon.

Paikalla saa helposti kulumaan useamman hetken. Söimme ylhäällä olevassa ravintolassa ja pakko oli maistaa Dim sumeja.

Hong Kong centraalin alue on kalliimpi kuin lahden toisella puolella oleva Kowloon alue.

Centraali on merkkikauppojen ja businessimaailman puoli Hong Kongista.

Siellä on myös Hong Kong Park, jota pidetäänkin keitaana betoniviidakon keskellä.

Puistosta löytyy myös valtavan häkin alla oleva lintutarha sekä lampi, jossa on kilpikonnia ja isoja karppeja. Puistossa voi nähdä myös erilaisia esityksiä.

SoHon kaupunginosassa voi kulkea Mid-Levels Escalatorin 800 metriä pitkissä ulkoilmarullaportaissa. Aamuisin ne rullaavat alaspäin vieden ihmisiä töihin, ja muun ajan päivästä ne kulkevat ylöspäin.

Hotellimme oli Kowloonin puolella, mikä on paljon enemmän kiinalaisempi ja perinteisempi.

Kowloossa sijaitsevaa Mong Kokia sanotaan maailman tiheimmin asutuksi alueeksi, ja iltaisin alueella vellova ihmismeri onkin aikamoinen kokemus.

Kävimme sekä Ladies Marketilla, että Temple streetin yömarkkinoilla.

Myyntikojuissa riitti myytävää laidasta laitaan, mutta alueilla oli myös ruokaa ja erilaisia ennustajia sekä ihmeparantajia, joiden kojut olivat melkoinen nähtävyys.

Kowloonin puolella ovat myös Tsim Tsa Tsuin kävelyalue sekä Hongkongin Hollywoodin kaltainen tähdillä koristeltu kävelypromenadi Avenue of Stars, jossa on mm. Bruce Leen patsas ja kuuluisa kellotorni.

Kowloon puoleisesta rannasta avautuvat upeat maisemat lahden yli Hongkongin liikekeskustaan. Jos maisemia haluaa ihastella korkealta, kannattaa suunnata Sky100 Observation deckille, joka sijaitsee aivan Kowloon aseman vieressä olevassa pilvenpiirtäjässä.

Näköalatasanteelta on hyvät näkymän kaikkiin ilmasuuntiin ja hyvällä säällä se onkin käymisen arvoinen paikka. Pääsylipun hinta näköalatasanteelle on n.21 €.

Joka ilta kello kahdeksalta on turisteille tarjolla Symphony of Light. Yhteensä 44 rakennusta molemmilla rannoilla aloittavat musiikin säestämän valoshownn.

Paras paikka seurata valoshowta on Kowloon rantabulevardin alueelta tai lahdella risteileviltä aluksilta. Saavuimme paikalle melkoisella kiireellä Macaon paluumatkalta ja kaikki kuvauspaikat oli tupaten täynnä.

Hong Kongin yllä riippuneet paksut pilvet repesivät hieman ennen valoshown alkua ja taivaalta tuli vettä kuin kaatamalla rajun tuulenpuuskan kera.

Kuvausasemiin linnoittautuneet turistit juoksivat sateensuojaan ja koko rantabulevardi tyhjeni hetkessä.

Meillä oli sateenvarjot mukanamme, joten teimme valtauksen parhaalle kuvauspaikalle ja odotimme valoshown alkua.

Kuin taikaiskusta sade lakkasi hetki ennen esitystä ja matalla roikkuneet pilvetkin katosivat. Saimme kuin saimme melkoisen hyviä kuvia 13 minuuttia kestävästä valoshowsta. Todellisuudessa valoshow oli ehkä hieman odotusarvoa heikompi esitys.

Olin erään tilaisuuden päätösjuhlassa aikoinaan Jumbo Floating restaurantissa ja halusin viedä mieheni sinne. Matkustimme paikalle metrolla ja jäimme pois Wong Chuk Hang asemalla.

Tiesin paikan muistista suunnilleen ja halusin tehdä vaikutuksen ohjaamalla meidät ilman karttapalveluita paikalle. Pieleen meni, sillä vasta pienen mutkan kautta, löysimme oikeaan satamaan.

Mutka taitettiin paikallisen veneenkorjaus-telakan kautta, jossa työntekijät, ehkä hieman ihmettelivät meidän vierailuamme siellä.

500 m toiseen suuntaan ja kas, oikea paikka löytyi.

Hong Kongin pääsaarella olevassa Aberdeenin kaupungissa on maailmankuulu kelluva ravintola Jumbo, jossa ovat vierailleet mm. Queen Elisabeth II ja monet muut superkuuluisuudet, joiden listaa pystyi ihailemaan ravintolan yhden loosin seinältä.

Ravintolaan pääsee satamasta ilmaisella yhteysveneellä ja siellä voi itse valita haluamansa kalan suoraan lautan altaasta.

Palvelu ja puitteet ruokailulle ovat upeat. Niin myös hinta. Illalla paikka on kerrassaan lumoava, kun tummaa taustaa vasten loistavat valot saavat kauniin ravintolan näyttämään vieläkin upeammalta. Myös ravintolan sisätilat ovat hienot.

Jumbon vieressä on kalastajien satama- ja asuntolaiva-alue.

Kun lähdimme Jumbosta, otimme veneen toiselle pysäkille Aberdeen Pierille.

Matkalla ajoimme kalastajayhteisön läpi ja kieltämättä näkymä oli mielenkiintoinen.

Aberdeen Pieristä on suora linja-autoyhteys keskustaan. Bussimatka kestää melkein tunnin.

Matkalla oli kiva katsella Hong Kongin erilaista puolta, jossa asuu lähinnä vain paikallista väestöä.  Osa alueen rakennuksista oli melkein hökkeleitä.

Hongkongin läheltä löytyy useita saaria, joilla voi vierailla. Lamman saari on suosittu vierailupaikka turistien keskuudessa. Me emme sinne menneet, mutta minä olen siellä käynyt aiemmin.

Saaren ehdoton juttu on kalaravintolat, mutta muuten siellä ei ole juuri mitään.

Pieniä kalastajakyliä, jotka joo, on ihan idyllisiä, mutta jos niitäkin reissullamme nähtiin kymmeniä, niin nyt ne jätettiin väliin.

Kalaravintoloiden edessä on isoja verkotettuja kala-altaita ja kalastusveneitä. Sok Kwu Wanin alue on pieneltä osalta ihan kiva ja kuvauksellinen ja se onkin saaren ns. pääpaikka. Lautalla pääsee Sok Kwu Wanille tai Yung Shue Wanille. Kylien välissä on merkattu n. 7 km pituinen kävelyreitti, jonka varrella on rantoja ja luontoa.

Hung Shing Yehin rannalla on karmea voimalaitos, mikä onkin kuuluisa nähtävyys rumuudessaan. Autoja saarella ei ole, joten käveleminen on ainoa mahdollisuus siirtyä näiden kahden paikan välillä.

Yleiseltä hintatasoltaan Hong Kong ei ole kovin halpa kaupunki.

Matkustaminen on halpaa samoin ruoka jos tietää mistä etsiä.

Ihmisvilinästä huolimatta Hong Kong on turvallisen oloinen kaupunki ja se on myös erittäin siisti.

Hong Kong menomatkan päivytys löytyy täältä

 

Macao

Lähdimme Macaoon aamuvarhaisella Kawloon satamasta, joka sijaitsee isossa ostoskeskuksessa. Macaoon menee lauttoja myös lentokentältä ja Hong Kongin centraalista.

Satamassa matkaan tarvittavat muodollisuudet sujuivat nopeasti ja pääsimme odottamaan hienoon terminaalin lähtöhalliin, jossa oli tax free kauppa ja muita myymälöitä + kahvioita.

Matkustaminen Hongkongin ja Macaon välillä on helppoa. Suomalaiset eivät tarvitse viisumia, matka kestää reilun tunnin ja se taitetaan nopeilla katamaraanialuksilla, joissa on kaikki tarvittavat mukavuudet.

Aluksia kulkee tiheään näiden kahden paikan välillä, mutta silti lippu kannattaa ostaa ennakkoon.

Sekä meno- että tulomatkalla alukset olivat aivan täynnä.

Menopaluulipun hinta oli n. 40 €/ hlö. Maksaminen Macaossa onnistuu Hongkongin dollareilla, mutta vaihdoimme hieman rahaa, jotta saimme kokoelmiimme Macaon seteleitä.

Matkalla Macaon satamaan näimme melkein valmiin maailman pisimmän merisillan, joka sitoo toisiinsa Hongkongin ja Macaon erityisalueet ja Manner-Kiinan Zhuhain kaupungin Helmijoen suistossa. Näkemämme pieni pätkä siltarakennelma oli melkoisen näyttävä.

Myös laskeutuvien lentokoneiden määrä oli melkoinen. Päivän edetessä ymmärsimme, että Macao on erittäin suosittu kiinalaisten kotimaanmatkailijoiden keskuudessa, koska se on Kiinan alueella ainoa paikka, missä saa laillisesti pelata uhkapelejä.

Saavuimme Macaon satamaan aivan aikataulussa. Päästyämme ulos satamarakennuksesta kimppuun kävi joukko erilaisia kuljetuksia ja retkiä myyviä henkilöitä. Suunnitelmissamme oli ensin käydä katsomassa nähtävyydet ja sitten vierailla 1-2 kasinolla. Siis otimme paikallisbussin kohti keskustaa.

Kiertelimme kalasatamassa ja sen läheisyydessä olevilla pikkukujilla.

Olisimme kovasti halunneet syödä tuolla alueella kalaa, mutta paikkoja vasta valmisteltiin ruoanlaittoa varten, sillä olimme niin aikaisin liikkeellä.

Macaon vanhassa kaupungissa pärjää hyvin kävellen. Kaikki nähtävyydet ovat lähellä toisiaan.

Kävimme myös A-Mánin temppelissä, joka on yksi Macaon nähtävyyksistä.

Kaikille nähtävyyksille on hyvät opasteet kaduilla. Toinen vaihtoehto on seurata ihmismassojen kulkusuuntaa ja liittyä jonon jatkoksi.

Macaon pitkä historia Portugalin vallan alla näkyy vieläkin kaupunkikuvassa.

Olihan tuossa portugalilaisessa kaupungin osassa jotain portugalilaista.

Alue ei nyt kovin kummoinen oikeasti ollut ja se rajoittui aika pienelle alueelle.

Muutamat koloniaaliset rakennukset ja seassa olevat kiinalaistemppelit sekä montaakin aikakautta edustavat asuinrakennukset loivat paikkaan melkoisen kontrastin.

Mietimme hetken ruokailua.

Katukeittiössä olisi ollut tarjolla  sisäelimiä, joita kehuivat paikalliseksi herkuksi sekä bakkwaa, joka on ohuina levyinä myytävä kuivattu lihaa.

Pastel de natojakin olisi ollut tarjolla, mutta jätimme kaikki nämä herkut väliin ja tyydyimme Nutriletin patukoihin. Päivä oli niin kuuma ja hiostava, että ruokahalukin katosi, vettä sen sijaan kului monta litraa.

Kävimme myös katsomassa UNESCOn maailman perintölistalla olevan Pyhän Paavalin kirkon raunioiden pystyssä olevaa kuuluisaa päätyä, josta onkin tullut yksi Macaon maamerkeistä.

Paikalla oli aivan mielettömästi väkeä, ja kiinalaiseen tapaan selfieitä otettiin ja otettiin…

Jatkaessamme matkaa vastaan tuli monenlaisia ja useita mahtipontisia kasinorakennuksia.

Kulta kimalsi ja valot vilkkuivat. Ihmisvilinä oli myös melkoinen.

Otimme linja-autoasemalta paikallisbussin kohti Venetian kasinoa, jonka julkisivu on kopio Dogen palatsista.

The Venetian kasino on maailman suurin kasino ja kolmanneksi suurin rakennus. Paikka on kopio Venetsiasta.

Kasinossa pääsee gondolikyydille ja saa vielä aarian kaupanpäälle.

Kanava on satoja metrejä pitkä ja sen yli kulkee useita siltoja, jotka ovat kopiota aidoista Venetsiassa olevista silloista.

Pitkin kanavia reunustavat renessanssipalatsien kopiot. Paikka oli niin ulkoa, kuin sisältäkin häkellyttävä. Venetianissa on 3 000 hotellisviittiä, kauppakeskus, 15 000 katsojaa vetävä viihdeareena, 3 400 peliautomaattia sekä 800 uhkapelipöytää ja katolla on  lisäksi 18 reiän puttausrata.

Pelialueelle emme edes menneet. Pimputus ja rahakoneiden kilinä sekä puheensorina oli sellaista kakofoniaa, että kauas siitä.

Kasinorakennuksen hotelli ja viihdekes-kusosa on rakennettu satelliittimaisesti siten, että keskellä eri kerroksissa on erilaiset teemat ja käytävinä keskustasta aukeaa hotellisiivet sekä kauppa-alueet, joissa myydään vain kaikenlaista merkkitavaraa.

Yksi taso kanavineen oli kuin olisi ollut ulkoilmassa kauniissa auringon paisteessa. Iltaisin taivas kuulemma muuttuu kirkkaaksi tähtitaivaaksi.

Seuraavassa kerroksessa oli kopio Pyhän Markuksen torista, jossa sijaitsi ruokailualueet jne…

Kasinolla oli aivan mielettömästi ihmisiä, suurin osa kiinalaisia.

Jossain vaiheessa elämyskanavat menivät niin tukkoon, että oli kerta kaikkiaan päästävä pois. Kiintiö oli täytetty.

Olimme ajatelleet vierailla vielä toisessa kasinossa, mutta se jäin nyt väliin. Liika on liikaa.

Ihailimme hulppeita kasinorakennuksia vain ulkopuolelta ja mietimme, miten hemmetin paljon rahaa ja väkeä noissa laitoksissa liikkuu päivittäin.

Venetian edessä on oma linja-autoasema, jonne tasaisena nauhana saapui bussilasteittain vierailijoita. Palveluna oli myös ilmainen kyyti lauttasatamaan ja sieltä kasinolle.

Koska emme menneet toiseen kasinoon jäi meille melkoisesti ylimääräistä aikaa. Lennosta päätimme yrittää vaihtaa liput aikaisempaan lauttaan takaisin Hong Kongiin.

Jouduimme venttalistalle, mutta virkailijat antoivat toivoa siitä, että todennäköisesti vaihto onnistuu ja niinhän se onnistuikin.

Macaon vierailusta jäi hyvinkin hämmentävä ja ristiriitainen tunnelma.

Mieletön luxus ja vaurauden korostaminen yhdistettynä reuna-alueilla olevaan aivan erilaiseen ja vaatimattomaan elämiseen sai kyllä miettimään.

Macao ei tule toisten olemaan matkakohteenamme, sen tiedän jo nyt. Ainoa minkä ehkä olisi näin jälkikäteen vielä halunnut nähdä, olisi ollut kasinoiden iltavalaistus.

Kotiinpäin oli kiva palata pitkältä, mutta antoisalta ja erittäin kokemusrikkaalta reissulta.

Illan laskeuduttua Hong Kongiin ajoimme vielä taxilla lentokentälle, koska halusimme nähdä lentokentälle menevältä sillalta Hong Kongin vilkkaan satama-alueen ja sen edustalla satamaan pääsyä odottelevat sadat alukset. Näky on aika huikea.

Lentomatka Suomeen päin Finnairilla oli juurikin yhtä huono, kuin matka toiseenkin suuntaan.

Henkilökunta oli aasialaista ja palvelua oli rakennettu palvelemaan täysin matkustajina enemmistönä olleita aasialaisia matkaajia. Suomea ei matkalla juurikaan puhuttu.