Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Haxhi Alin luola

Sazan saari

Sazan saari

28.9.2019

Sazan – Albanian suurin saari

Olimme varannet Apollomatkoilta torstaille, matkamme toiseksi viimeiselle päivälle, meriretken Sazan -saarelle. Harmiksemme saimme keskiviikkona viestin, että retki on peruttu seuraavalle päivälle ennustetun myrskyn vuoksi. Koko lomamme ajan ilmat olivat olleet mitä parhaimmat, ja aurinko porottanut kirkkaalta taivaalta. Torstaiaamu valkeni aurinkoisena, mutta päivän mittaan taivaalle alkoi kerääntymään pilviä ja iltapäivästä satoi ja ukkosti. Viimeiselle lomapäivälle, perjantaille, oli taas luvassa aurinkoista, joskin hieman tuulisempaa keliä.

Nielimme torstain pettymyksen, ja päätimme suunnatta Sazan saarelle omatoimisesti viimeisenä lomapäivänämme, perjantaina. Kyselimme hotellin respasta vaihtoehtoja, millä keinoin pääsisi helpoiten Vloren satamakaupunkiin, josta lähtisi veneretkiä Sazaniin. Respan ystävällinen henkilökunta soitteli ja kyseli meille kuskia, ja saimme varattua lähdön seuraavalle aamulle 15 €/ hlö hintaan. Olimme sopineet lähtöajaksi klo 7 aamulla, ja saavuimme aulaan odottamaan kyytiä ja nauttimaan etukäteen tilattua aamiaispakettia. Pienoinen yllätys oli, että kuskin jo seistessä pihalla, tulikin uusi hinta, eli 20 €/hlö, koska auton kyydissä ei ennakkotiedosta poiketen ollut muita kuin me. Tiesimme, että bensan hinta oli Albaniassa yllättävän kallista, joten asia oli ok. Kyllähän Vloreen toki oli matkaa lähes 100 km verran. Kuskimme ei puhunut sanaakaan englantia, joten onneksi hotellin respa kävi ystävällisesti tulkkaamassa kuskille mihin kohtaan kaupunkia olimme matkalla. Matka sujuikin uudella hienolla tila-autolla varsin reippaasti, ja olimme jo klo 8:30 satamassa, josta veneet lähtivät Sazaniin vasta klo 10:00. Ennätimme kierrellä ja katsella Vloren kaupunkia sataman läheisyydessä noin tunnin verran, jonka jälkeen veneretkien myyjät olivatkin jo pystyttäneet myyntikojut satama-alueen portin pieleen. Paikalla oli muutama myyjä, ja kaikilla näytti olevan sama hinta, 15 €. Ostimme liput ja siirryimme veneen kannelle ottamaan aurinkoa ja odottamaan lähtöä.

Ennen lipunmyynnin alkua ennätimme katsastaa sataman lähialueen patsaat.

Veneet lähtivät klo 10, ja noin tuntia ennen saapuivat lipunmyyjät paikalle.

Ensimmäinen paatti lähti, kohta oli meidän vuoro.

Kahdesta satamasta lähteneestä veneestä meidän veneemme lähti jälkimmäisenä. Aurinkoinen merimatka sujui rattoisasti, musiikki soi ja ihmiset tanssivat iloisesti. Matka Sazaniin kesti noin puolitoistatuntia.

Toiset osasivat ottaa kaiken ilon irti venematkasta.

 

Saavuttuamme perille, odottelimme hetken, että jostakin kuulutettaisiin englanniksi, monenko aikaan matka jatkuisi saarelta. Mitään kuulutusta ei tullut ja kysyimme kanssamatkustajilta lähtöaikaa. Kuulemma ehkä noin tunnin oltaisiin Sazan saarella. Ehkä.

Reissuveneemme oli nimeltään Happy Regina

Lähdimme kipuamaan ylös rinnettä. Veneestä lähti mukaan myös opas, joka kertoi saaren historiasta paikallisella kielellä. Mukana oli myös ”tulkki”, joka käänsi opastuksen englanniksi. Meillä jäi aika paljon opastus kuulematta, kun emme kävelleet koko matkaa porukan mukana. Sen verran opastuksesta kuitenkin jäi mieleen, että saarella oli lukuisia bunkkereita, jotka olivat yhdistyneinä toisiinsa maan alla.

Betonibunkkerit ja ihmeelliset ”härpäkkeet” näyttivät omituisilta kuvankauniilla saarella.

Sazanin saari on entinen sotilastukikohta, jonne  ei ole aiemmin siviilejä päästetty, eikä saarella ole koskaan ollut siviiliasutusta. Nyt upeiden maisemien keskellä näkyy erikoisia entisen kommunistisen ajan aikaisia rakennusten rippeitä. Omituinen kontrasti upeita rantoja, turkoosina hohtavaa merta ja piikkilangalla suojattuja sotilasrakennuksia. Bunkkereita pystyi bongailemaan pitkin saaren rinteitä, ja voi vain kuvitella, millainen käytävien verkosto maan alla on bunkkereiden välillä.

Saarella ei ollut yhtään kioskia, kauppaa, ravintolaa tai mitään muutakaan, mistä voisi ostaa mitään. Veneessä puolestaan oli tarjolla lounas lisämaksua vastaan.

The Karaburun Peninsula ja Cave of Haxhi Ali

Lounaan jälkeen vene lähti kohti Haxhi Alin luolaa. Meidän veneemme oli niin iso, että emme päässeet luolaan sisälle, vaan meillä oli pieni hetki aikaa napsia valokuvia luolan suulta. Meille oli etukäteen esitelty retken ohjelmaa niin, että jossakin oli mahdollisuus myös uintiin. Vene saapuikin Karaburun nimimaalla jonnekin kauniin rannan läheisyyteen, mutta ilmeisesti aallokko oli niin voimakas, että emme päässeet rantautumaan. Olimme hetken kallioisen ”laiturin” vieressä, jonka jälkeen vene kääntyi ja aloitti paluumatkan takaisin Vloren satamaa. Missään vaiheessa ei tullut mitään kuulutuksia, mutta eipä siinä mitään, sama iloinen meno ja tanssi jatkui laivalla myös paluumatkan ajan.

Haxhi Alin luolan suulla. Isolla veneellä ei päässyt luolan sisään.

Veneessä ei ollut minkäänlaista selostusta missä ollaan, joten tarkistin sijaintimme googlemapista. Olimme Karaburun niemen kärjessä. Edessämme näkyi pieni kaunis ranta, mutta ilmeisesti yltyvän tuulen vuoksi ei rantaan päästy. Tällä retkellä jäi uiminen kokonaan väliin.

Independence Monument

Saavuttuamme satamaan, päätimme käydä vielä yhden nähtävyyden katsomassa Vloren kaupungissa, Independence Monumentin. Suuri (17 metriä korkea) patsas oli vaikuttava näky. Vuonna 1912 Vloressa luettiin itsenäisyysjulistus ottomaanivallasta.

Itsenäisyysmonumentin lähellä oli Muradien Moskeija, joka on rakennettu 1537.

Patsaan juurelta otimme googlen karttaan kohteeksi bussiaseman. Ei ollut suuri yllätys, että olimme keskellä ”ei mitään”, kun kartan mukaan olisimme olleet perillä bussiasemalla. Päivä oli ollut pitkä ja emme jaksaneet enempää etsiä bussien lähtöpaikkaa, joten otimme taksin ja pyysimme ajamaan ”linja-autoasemalle”. Taksi vei meidät paikkaan, josta lähtivät minibussit, (furgon). Kysyimme hintaa Durresiin. Matka maksoi 6 €/hlö. Odotimme minibussissa noin puolisen tuntia, kunnes kaikki paikat täyttyivät ja pääsimme matkaan. Furgon jatkoi Durresin laitamilta vielä Tiranaan, joten hyppäsimme vielä paikallisbussiin, jolla pääsimme alle 0,50€ lippuhinnalla aivan hotellin eteen.

Vietimme ihanan, lämpimän rantalomaviikon Albanian Durresissa. Saatiin nähdä pieni pintaraapaisu Albaniasta matkailukohteena. Vielä jäi näkemättä eteläisen Sarandan seudun kohteet ja paljon muuta. Paljon tietoa ja vinkkejä saimme ennen matkaa Facebook ryhmästä: Matkusta Albaniaan!. Suomenkielisiä retkiä järjestää Albaniassa matkatoimistojen lisäksi mm. Arjon Hila, sähköposti: [email protected]

Durres

Tirana