Lento tampereelta
Teneriffa tuntuu olevan vuodesta toiseen monen suomalaisen suosikkikohde ja myös meille entuudestaan tuttu, joskin viimeisestä perhelomasta Teneriffalla olikin kulunut jo vuosia. Marraskuulle matkakohdetta selatessani silmiini pisti TUI:n Teneriffan lähdöt Tampereelta. Hyvä vaihtoehto meille, matkaa kentälle olisi vain 15 min verran ja suora lomalento Tenerffan eteläiselle kentälle. Niinpä valitsimme kohteeksi Play de las Americaksen ja hotelliksi Blue Star Parque Cristobalin.
Lentoaika Teneriffalle on noin 6,5 tuntia. Onneksi tulin lukeneeksi jostakin, että koneessa ei ole minkäänlaista viihdejärjestelmää, joten valitsin ajankuluksi lentoteemaan sopivan Kristina Ohlssonin ”Paratiisiuhrit” -kirjan, joka kertoi lentokonekaappauksesta :).
Parque cristobal
Perille saavuttuamme otimme taksin kentältä (hinta noin 25 euroa) ja pääsimme ilman jonotusta kirjautumaan hotelliin ja saman tien nauttimaan All Inclusive lounaasta. Lounaan jälkeen oli vuorossa pikainen matkalaukkujen purku. Majoituimme bungalowiin perhehuoneeseen, jossa meillä olikin sitten ruhtinaallisesti tilaa. Kaksi samanlaista makuuhuonetta, olkkari ja ”keittiö”. Toisessa makuuhuoneessa käväisin sen ainoan kerran, kun levitin matkalaukkuni sängylle pakkaamista varten.
Hotellihuone oli ihan ok. Ei mikään uudenkarhea, mutta kaikki ihan toimivaa. Vähän nauratti, kun etsittiin ilmastointia, mutta eipä siellä ollutkaan kuin ”propellit” katossa. Nukuimme siis ikkunat auki (ikkunoissa oli hyttysverkot) ja ilma vaihtui sopivasti, joten liian kuuma ei ollut, vaikka koneellista ilmastointia ei löytynytkään.
Vaikka aurinko ei täydeltä terältä paistanutkaan, vietimme loppupäivän altaan reunalla All Inclusiven antimista nautiskellen. Hotellin All Inclusive sisälsi kaikki ruokailut; aamiainen, lounas, välipalat ja illallinen ruokajuomineen, sekä allasbaarin juomatarjoilut. Iltaruokailussa oli tiettyjä teemoja: aasialainen, kanarialainen, ilalialainen, BBQ ja mexicolainen vaihtuvina iltoina. Laihtumaan tällä reissulla ei siis päässyt.
iltaohjelma hotellilla
Hotellilla järjestettiin paljon aktiviteetteja niin päivisin kuin iltaisin. Harmittavasti emme viikon aikana ennättäneet yhteenkään päiväaktiviteettiin, mutta ilta-show´ssa kävimme kolmena iltana. Jokainen näkemämme show oli omalla tavallaan hieno ja esiintyjät taitavia. Usein näissä näytöksissä haetaan yleisön joukosta avustajia lavalle, ja yhtenä iltana Riku pääsi mukaan esitykseen, vaikka kuinka yritimme istua huomaamattomina.
Tässä pieni pätkä uskomattoman taitavan Chaplinin show´sta: Parque Cristobal Show
Riku lavalla.
Tässä kuvia Michael Jackson illasta.
Chaplin oli mielettömän taitava ja todella hauska.
Taitavia olivat nämäkin esiintyjät.
meriretki
Toisen lomapäivän aamu aukeni varsin pilvisenä, joten auringonoton sijasta lähdimme tutustumaan lähiseutuun kävellen. Leveät ja hyväkuntoiset kävelytiet olivat helppoja kulkea. Kaupungilta löytyi lukuisten ostoskeskusten lisäksi myös retkimyymälöitä, joista yhteen poikkesimme tutkimaan retkivalikoimaa. Päätimme valita meriretken Freebird One Catamariinille. Tarjolla oli kaksi eri pituista reittiä, joista lyhyempi oli 3 tunnin mittainen ja pidempi 4,5 tunnin mittainen. Pidempi reitti ulottui aina Los Gigantesiin asti, joten valitsimme sen. Retkipäiväksi valikoitui torstai, joka näytti säätiedotuksen mukaan aurinkoiselta. Lyhyen reitin hinta olisi ollut 31 € ja pidemmän 44 €. Saimme suoraan tinkimättä kympin alennuksen listaan merkitystä hinnasta. Retken hintaan kuului bussikuljetus läheiseltä bussipysäkiltä ja juomat sekä lounas katamaraanilla.
Reissu alkoi bussimatkalla kohti satamaa.
Vihdoinkin aurinko paistoi täydeltä terältä kun suuntasimme kohta Freebird One Catamariinia. Saimme bussissa ”laivakortit” jotka luovutettiin katamaraanille noustessa. Kannella otetiin nopeasti valokuvat, jotka oli mahdollista lunastaa itselleen matkan päätteeksi. Halukkaille oli tarjolla ylellisen ihanat ja pehmeät löhöpatjat aurinkokannella 10 €/hlö lisämaksusta. Varasimme löhöpatjan ja oli kyllä hintansa väärtti.
Katamariinille jonottamassa
Mikäpä siinä pötkötellessä pehmeällä aurikopedillä.
Aurinkotuolien vuokra kerättiin heti lähdön jälkeen.
Retken hintaan kuuluivat oluet, limpparit ja vesi, sekä lounas, joka oli ihan maistuva. Kanaa, kanarian ryppyperunoita, salaattia ja leipää. Kylmä olut maistui hyvältä lämpimässä auringonpaisteessa, mutta oluen noutaminen aurinkotuolille ei ollut ihan helppoa. Merenkäytiä oli sen verran, että joutui tasapainoittelemaan kävellessä ja kun molemmissa käsissä oli pienehkö muovimuki, oli oluen nouto oma ohjelmanumeronsa.
uimatauko
Matkan aikana oli halukkailla mahdollisuus pulahtaa uimaan. Vesi oli lämmintä, joten tietenkin piti käydä pulahtamassa.
Kuka eka meressä!
Maisemat mereltä olivat hienot.
Teiden huippu näkyi myös mereltä katsottuna.
Delfiinejä ei tällä reissulla nähty, mutta valaita kylläkin. Hienon näköistä kun valaat uivat aivan aluksen vierellä ja käväisivät välillä pinnalla haukkaamassa happea. Tässä pieni videonpätkä: Veneen vieressä uiskenteleva valas
karaokea wali haiissa
Perjantaina tavattiin entisen työkaverimme, Pirkon kanssa. Edellisestä tapaamisesta olikin vierähtänyt jo 16 vuotta, mutta heti kun päästiin juttuun, vuodet katosivat ja ihan kuin viime tapaamisesta olisikin vain viikkoja. Pirkko asustelee lähellä Wali Haii nimistä baaria, joten sovimme tapaamisen sinne ja kuinka ollakaan, päädyimme vielä samalla tapaamisella karaoketakin laulamaan.
Kiva baari ja ihana oli nähdä Pirkko vuosien jälkeen.
autolla teidelle
Mielessämme oli auton vuokraaminen, mutta kuinka ollakaan lentokoneessa tuli puheeksi, että molemmat sekä Riku että minä olimme jättäneet ajokortin kotiin. Onneksemme olin maininnut asiasta Facebookissa ”Teneriffan ystävät” -ryhmässä, jonka kautta Tarja (sivuston ylläpitäjä) oli nähnyt tämän ja ottanut yhteyttä Pirkkoon ja yllättäen saimmekin tilaisuuden lähteä autoretkelle Tarjan kyydissä.
Niipä lähdimme viiden hengen ryhmässä, eli Tarja kuskina, Pirkko, minä ja Riku, sekä Tarjan ihana Koiruli -koira, kohti Teideä.
Välillä pidettiin kahvitaukoa ja Koirulikin pääsi jalottelemaan.
Auton ikkunasta pääsimme ihailemaan Teneriffan upeaa luontoja ja pieniä kyliä. Hienoa seurata miten kasvillisuus muuttui mitä ylemmäksi mentiin. Päästyämme pilvien yläpuolelle, paistoi aurinko täydeltä terältä ja ilma oli niin lämmin, ettei mukaan pakattuja lämpimiä vaatteita tarvittu lainkaan. Tarkoituksenamme oli mennä Teiden huipulle köysiradalla, mutta yllätykseksemme köysiradalle olikin yli kahden tunnin jono! (Olimme köysirata-asemalla puolen päivän aikaan… niin kuin aika moni muukin). Köysiradan lähtöpisteessä oli toki ”odotustila”, kahvila ja matkamuistomyymälä, joten jonkin aikaa siellä olisi voinut odotella, mutta kaksi tuntia tuntui liian pitkältä, joten luovuimme ideasta käydä Teiden huipulla. Olisi pitänyt hieman etukäteen tutkiskella miten tuo Cable car -järjestelmä toimii, sillä sinne on mahdollista varata liput etukäteen myös netistä. Täältä voi varata liput köysiradalle
Siellä se menee… ja kyytiin olisi päässyt 27€ hinnalla ja reilun kahden tunnin jonotuksella. Ehkäpä sitten ensi kerralla mennään testaamaan miltä ohuempi ilma tuntuu yli kolmen ja puolen kilometrin korkeudessa.
Parkkipaikan löytymiseen saattaa mennä hetki.
Paljon oli nähtävää matkan varrella.
Pilvet leijulivat tien yllä ja antoivat taas uudenlaisen näkymän Teiden reitille.
Tulivuori on muokannut maastoa karun kauniiksi
Lisää pilviä. Oli vaan pakko kuvata, kun näytti niin hienolta.
Miten paljon täältä löytyykään värejä maasta.
roques de garcia
Matkamme jatkui Teiden kansallispuistossa ja seuraava kohde oli Roques de Garcia. Ihmettelimme erikoisia kivimuodostelmia ja napsimme valokuiva hienoissa maisemissa.
Täällä olisi ollut varmaan hienoa myös lähteä vaellusreitille.
Seuraavassa postauksessa kerron meidän La Gomeran retkestä.