Fuerteventura

Kello oli hieman yli puolen päivän, kun päästiin lentokentältä bussimatkalle kohti Corralejoa. Ensivaikutelma Fuerteventuran saaresta oli karu, kuiva ja tuulinen, vähän niinkuin osasin odottaakin. Sen sijaan dyynien vaalea hiekka ja kilometrien pituinen upea rantamaisema ylitti odotukseni ja bussin ikkunasta oli kiva katsella surffareiden valloittamia upeita rantoja. Niin, täällä siis tosiaan tuulee, ja paikka on siksi surffareiden suosiossa. (Saaren nimi tulee sanoista el viento fuerte, suomeksi voimakas tuuli).

Hotellin respassa sisäänkirjautuminen sujui jouhevasti. Kenenkään ei tarvinnut jonotella, vaan respalle jätettiin passit, jonka jälkeen meidät ohjattiin istumaan mukaville pehmeille sohville ja tarjoiltiin tervetuliaismaljana lasit kuoharia. Henkilökunta oli hyvätuulista ja ystävällistä.

 

Hotellin sisustus oli arvokkaan oloista, paljon kristallia, marmoria, peilejä, kukka-asetelmia. Huoneessa jatkui vanha, kartanomainen tyyli, mutta vähemmän prameana.

Aikaisessa saapumisessa oli se hyvä puoli, että ennätimme vielä hyvin lekottelemaan altaalle iltapäiväaurinkoon.

Käytiin myös rannalla testaamassa meriveden lämpötila.  Oli kylmää, joten siirryimme suosiolla takaisin lämmitetylle altaalle.

Hyvät aurinkotuolit pehmusteineen, lämmitetty allasvesi, ja tuulelta suht suojaisa allasalue olivat kieltämättä tosi houkutteleva vaihtoehto tuuliselle rannalle. Mikä sen mukavampaa, kuin pötkötellä auringossa ja hyvän kirjan parissa.

Puolihoito

Valitsimme hotellia varatessa puolihoidon, johon kuului siis aamiainen ja illallinen. Usein suosimme hotellia ilman ruokailuja, koska matkoilla on kiva tutustua erilaisiin ravintoloihin. Tästä huolimatta päätimme valita tähän hotelliin puolihoidon, koska hotellilta on noin 4 km matka kaupunkiin, jossa olivat lähimmät ravintolat.

Jo ensimmäisenä iltana totesimme yhteen ääneen, että oli kyllä hyvä valinta. Ruoka hotellissa oli todella hyvää!

 

Apua – pilvinen päivä!

Kolmantena lomapäivänä herättiin pilviseen keliin. Varsinaisia retkisuunnitelmia ei ollut tehtynä, joten päätettiin lähetä kävelemään rantaa pitkin Corralejon keskustaan. Matkaa kaupungille on vain vaivaiset 4 kilometriä, mutta yllättävän kauan saatiin aikaa kulumaan pehmeällä hiekalla kävellen. Tuuli oli kova ja rannalla olikin paljon leijasurffaajia. Oli kiva seurata taidokkaita hyppyjä ja vauhdikasta menoa.

Kaupungilla oli yllättävän hiljaista. Kaduilla autot ajelivat rauhallisesti ja idyllisessä kauppakeskuksessa ei kukaan tullut väkisin myymään mitään.

Kauppakeskuksessa oli kivoja pikkukauppoja, ja paljon alennusmyyntejä, sekä houkuttelevia kahviloita. Oltiin paikalla juuri klo 12:00, kun kirkon kellot soivat.
Paluumatkalla pysähdyttiin yhdelle rannan kivipoteroista nauttimaan pilvien raosta pilkistävästä auringosta. Potero suojasi jonkin verran tuulelta, mutta sen verran viileää oli, että ei viitsinyt pidemmäksi aikaa jäädä rannalle.

Isla de Lobos

Hotellilta näkyi edessä häämöttävä Isla de Lobos, joten päätimme lähteä tutkailemaan lähemmin, millaisesta saaresta on kyse.

Saarelle pääsee ostamalla lipun venetaksiin satamasta. Ensimmäinen koju tarjosi lippua 15 euron hintaan, toinen 13 eurolla ja viimeinen, joka tarjoustaan huuteli, tarjosi edestakaista matkaa 12 euroon. Myyjä näytti kuvaa kumiveneestä, jolla saarelle pääsee. Näytti kivalta, joten lähdettiin seuraavalla mahdollisella paatilla, eli klo 12:00.

Venematka oli kiva, aurinko paistoi ja aallot keinuttelivat kivasti venettä.

Perille päästyämme lähdimme tutustumaan saareen. Saari on tosi pieni, vain noin 4,6 neliökilometriä. Tänne ei siis pääse eksymään.

Saarella on ranta, jossa voi retkeillä ja ottaa aurinkoa tai jos haluaa, voi kiivetä saaren korkeimmalle huipulle,  La Calderalle. Kiivettävää on 127 metriä. Polku pienelle tulivuoren huipulle on kivinen ja tuulinen. Vaikka kyseessä ei ollut sen korkeampi kiipeäminen, päätin suosiolla jäädä puoleen väliin, sillä kivinen alusta ei ollut kovin hyvä flip flop -sandaaleille. Suosittelen siis lenkkareita kiipeilyyn 🙂

Riku kapusi ylös saakka ja nappasi muutaman maisemakuvan huipulta.

Paluukuljetus meillä oli varattu vasta klo 16:30, aiemminkin olisi voinut lähteä, mutta aiemmalla kuljetuksella ei ollut enää tilaa.

Paluukuljetus oli muutenkin jännempi, eli juuri silloin alkoi satamaan. Eteenpäin oli mahdoton yrittää katsoa, sadepisarat tuntuivat kovassa tuulessa ja vauhdissa pieniltä neulanpistoilta. Aallot olivat jo tosi isoja, ja vaikka oli kylmä, niin silti aaltojen armoilla keinumisessa oli jotakin tosi mahtavaa, säästä huolimatta. Matka ei ollut pitkä, ehkä noin 15-20 minuuttia.

Flicks

Parina iltana otimme taksin kaupungille. Hintaa taksimatkalle tuli noin 6-8 euroa, riippuen hieman minne päin kaupunkia mentiin.

Hauskin illanviettopaikka oli karaokebaari Flicks. Mukavaa menoa, kaiken ikäistä porukkaa ja karaoken välissä soi menevää vanhaa ja vähän uudenpaakin musiikkia.

Yksi hauska yksityiskohta jäi karaokesta mieleen… lapuissa oli teksti, jossa kehotettiin, ettei enää klo 23 jälkeen lauleta hitaita. Hyvä hyvä 🙂

Summa summarum

Enemmän olisi voinut kierrellä ja tutustua saareen, esim. auton vuokraus on saarella halpaa. Meillä ei siihen tällä kertaa riittänyt innostusta. Samoin viereiselle Lanzaroten saarelle olisi päässyt kätevästi päiväretkelle. Mietimme, että ehkäpä teemme ihan oikean lomankin vielä Lanzarotelle, joten ei käytetty lomapäivää siellä vierailuun. Aurinko ja altaalla lämmöstä nauttiminen, sekä hyvä ruoka olivat tämän loman parasta antia.