Uusi turistikohde Albania
Albanialla on väkivaltainen historia ja vuonna 1912 itsenäistynyt maa oli pitkään suljettuna ulkopuolisilta. Enver Hoxhan johtamat kommunistit voittivat toisen maalimansodan aikaisen taistelun ja maa julistettiin Albanian sosialistiseksi kansantasavallaksi 1946. Kommunistimaata johti yksivaltaisesti Enver Hoxha aina kuolemaansa asti vuoteen 1985. Albania luopui viimeisenä Euroopan valtiona kommunismista, kun vuoden 1992 demokraattiset vaalit päättivät 47 vuoden kommunistisen aikakauden.
Matkustusajankohtamme oli siis oikein hyvä kaikin puolin. Nyt meillä oli vielä mahdollisuus tutustua Albaniaan ennen valtavia turistimassoja, sekä myös syksyn myötä kaikkein kuumimman hellekauden mentyä ohi, oli lämpötilakin juuri sopiva. Päivisin saimme nauttia noin 30 asteen helteistä ja iltaisinkin tarkeni hyvin shortseilla ja t-paidalla.
Lennot Albaniaan
Albaniaan pääsee suorilla lennoilla mm. Apollomatkojen kautta. Albanian ainoa kansainvälinen lentokenttä sijaitsee 17 km Tiranasta, Albanian pääkaupungista. Ensimmäinen ajatuksemme oli ottaa pelkät lennot ja etsiä majoitusta Sarandasta. Pienen googletuksen jälkeen selvisi, että bussimatka Tiranasta Sarandaan on kyllä edullinen, mutta kestää noin 6 tuntia. Toinen vaihtoehtomme oli Durresin rantalomakohde, joka sijaitsee lähellä Tiranaa (noin reilun 30 km päässä), joten valitsimme tämän. Mikäli Sarandaan haluaa matkustaa, on yksi hyvä vaihtoehto ostaa lennot Kreikkaan, Korfulle, joka on vain lyhyen lauttamatkan päässä Sarandasta.
Lensimme Apollomatkojen valmismatkalla, SAS:n koneella. Lentoaika mennessä 3 tuntia, palatessa matka-aika 3:20. Ihanan lyhyt lento 🙂
Päätimme majoittua siis Durreen. Hotellien hintataso Albaniassa on edullinen ja hotelleja näytti olevan hyvin tarjolla. Kaikista vaihtoehdoista valitsimme kuitenkin Apollomatkojen tarjoaman Hotelli Germanyn, joka vaikutti sijainniltaan kivalta vaihtoehdolta. Kohde oli meille uusi, ja valitsimme kentältä siirtymiseen matkatoimiston tarjoaman helpon bussikuljetuksen.
Kentällä saimme laukut nopeasti ja ennätimme ostamaan lentokentän Vodafone -pisteeltä paikalliset turisti SIM-kortit. Otimme myyjän suositteleman vaihtoehdon, joka sisälsi 20 GB mobiilidataa, joka riittää enemmänkin kuin tarpeeksi. (Hinta noin 12-13 euroa). Asiantunteva myyjä vaihtoi SIM:t puhelimiimme nopeasti, ja ”Tourist Pack” olisi ollut käytettävissä peräti 21 päivää.
Hotelli Germany
Pääsimme lähtemään bussimatkalle kohti hotellia vähän ennen puolta seitsemää illalla. Tähän aikaan vuodesta aurinko laski siinä hieman ennen seitsemää, joten saimme ihailla ensimmäisen illan auringonlaskua bussin ikkunasta. Hotellille saavuttuamme oli ilta ennättänyt jo pimenemään. Hotelli näytti varsin viihtyisältä iltavalossa. Aula oli sisustettu muhkeilla kalusteilla ja katosta riippui näyttävä kristallikruunu. Huoneet saatiin nopeasti. Meidän huone sijaitsi 2.kerroksessa, josta oli näkymä uima-altaalle. Hetken ihmettelimme parvekkeelta uima-altaan värejä vaihtelevia valoja. Hauskat valot. Itse huone oli melko pieni. Kylpyhuone vaikutti modernilta. Suihkukaappi olikin sitten varsin mielenkiintoinen. Suihkukaappi toi mieleeni jonkin avaruuskopperon. Oli suuttimia ja diginäyttö ja jos jonkinlaisia härpäkkeitä. Meni hetki, ennen kuin ymmärsin miten ihan vain tavallinen suihku toimii. Riku ymmärsi heti vähän enemmän… siellä kuulemma oli radio ja vaikka mitä. Mutta ahdas oli suihkukoppero.
Siinä se häämötti taustalla, meidän hotelli seuraavan viikon ajan.
Hotellin aula
Huone ja se paljon puhuttanut suihkukoppero
Väriä vaihtava uima-allas. Hotellin uima-altaalle paistoi vain hetken aamupäivästä, muuten allas oli varjossa. Meille allas oli tällä kertaa ihan turha, ei käyty kertaakaan altaassa uimassa. Lämmin merivesi ja läheinen ranta houkuttivat huomattavasti enemmän.
Purimme pikaisesti matkalaukut ja lähdimme iltakävelylle tutustumaan lähiympäristöön. Aivan hotellin vierestä löytyi rahanvaihtopiste, joka oli yhä illalla auki.
Aamupala
Hotellin aamupala oli jokaisena aamuna samanlainen. Leipää, kurkkua ja tomaattia, jokunen leikkele ja juustoa, munakasta aina jossakin muodossa ja makkaraa. Tarjolla oli myös luonnonjogurttia, sekä hedelminä päärynää ja nektariinia. Kahvi oli mielestäni tosi hyvää, mutta kuppi suht pieni ja se piti aina erikseen hakea tiskiltä. Tosin ystävällinen henkilökunta toi välillä kahvin pöytään, jos emme jääneet tiskille odottamaan valmista kahvia. Tarjolla oli myös mehuja. Aamupala kaikkiaan oli aika vaatimaton, mutta hyvin sillä sai päivän käynnistymään.
Hotellin lähiympäristö ja ranta
Hotellin ympäristöstä löytyy paljon pieniä kauppoja ja kojuja. Aivan vieressä oli myös konditoria, josta sai ihania leivoksia, joita ei todellakaan ollut hinnalla pilattu. Lähietäisyydellä oli myös useita ravintoloita ja pikaruokapaikkoja. Ravintoloiden hinnat olivat edullisia.
Herkullisia leivoksia, nam. Ja niin edullisia!
Tässä ravintolassa saimme hyvää palvelua ja ilmapiiri oli viihtyisä. Ruoka oli myös hyvää.
Hotellilla oli oma ranta-alue, jossa oli ilmaiset rantatuolit. Ranta oli poikkeuksellisen matala ja mereen sai kävellä pitkän matkan, ennen kuin vesi ylsi edes polviin saakka. Pohja oli hienoa hiekkaa ja veden lämpötila +24 astetta. Ihanan lämmintä merivettä siis.
Rannalla pyöri useita Petullan myyjiä. Annos maksoi 100 LEK (alle euron). Ihan hyviä, uppopaistettuja ”munkkeja” suklaakastikkeella kuorrutettuna.
Durresin keskusta
Hotellista Durresin keskustaan oli matkaa reilun 4 kilometrin verran. Keskustaan pääsi kätevimmin paikallisbussilla. Lähes suoraan hotellin kohdalla, tien toisella puolella oli lähin pysäkki, josta paikallisbussit kulkivat. Bussiin noustiin keskiovista ja matkan hinta, 40 LEK (reilusti alle 50 senttiä) maksettiin rahastajalle. Busseja keskustasta hotellille ei kulkenut enää kovin myöhään illalla, joten pariin otteeseen ajoimme saman matkan taksilla. Taksin hinta vaihteli 500 – 800 LEK välillä. (Noin 4 – 7 euroa). Taksin hinta kannattaa kysyä aina etukäteen. Eräänäkin iltana kyselimme bussiasemalla taksin hintaa ja taksi ilmoitti hinnaksi 10 euroa. (Ei maksettu kymppiä).
Senja ja Pekka pysäkillä valmiina hyppäämään bussiin.
Roomalainen Amfiteatteri
Durresin keskustassa kävimme katsomassa roomalaista amfiteatteria, joka on 100-luvulta ja Balkanin niemimaan suurin. Matkaoppaaksi saimme alueella iloisesti häntäänsä heiluttavan koiran, joka kulki mukanamme vielä amfiteatterin ulkopuolellekin. Matkaseurana meillä oli samassa hotellissa majoittuneet Senja ja Pekka.
Pääsymaksu amfiteatterille oli 200 LEK (noin 1,50 €)
Tässä meidän suloinen hännänheiluttaja amfiteatterin opas,
Amfiteatterin jälkeen huuhdoimme porukalla historian pölyt kurkuistamme paikallisella oluella pienessä baarissa, jossa paikalliset miehet olivat kokoontuneet seuraamaan jalkapallo tv:stä. Paikalla ei ollut yhtään turistia, eikä myöskään yhtään naista meidän lisäksi. Hintaa kylmillä huurteisilla oli ehkä noin euron verran.
Riku, minä, Senja ja Pekka.
Illallisella
Illallispaikaksi valitsimme liharavintolan. Tilasimme kaikki lihalautasen, joka sisälsi valikoiman erilaisia lihoja. Parhaiten näistä itselleni maistui lihaisa mausteinen makkara. Salaattia tai jotakin lisuketta jäin kaipaamaan annoksesta. Seurueemme tilasi ruokajuomaksi punaviiniä, jota jonkin verran riittikin, mutta lisää tilattaessa oli punaviini ravintolasta loppu. Turistista tilanne vaikutti erikoiselta, miten liharavintolasta voi loppua punaviini? Onneksi paikallista olutta riitti, ja olut myös maistui hyvältä.
Paaruokana lihaa ja jälkiruuaksi nautittiin jäätelöt.
Kuvasatoa Durresista:
Ylhäällä vasemmalla Aleksandër Moisiu Museo
Durres Castle. Tornin päällä drinkkibaari.
Ylhäällä oikealla Fatih moskeija upeassa iltavalaistuksessaan.
Tämä ihana ovimaalaus oli vain niin kaunis.
Durresin keskustan rantakadulta löytyi paljon kivoja ravintoloita, sekä huvipuistomeininkiä lapsille ja lapsenmielisille.
Olihan aika komea College -rakennus!
Durresin keskustan rannan pizzeriassa iso pizza tarkoitti oikeasti isoa pizzaa.
Retket: