Lähtö Koh Samuille
Ao Nangissa vietettyjen päivin jälkeen matkamme jatkui kohti Samuita. Kyselimme muutamista matkojenmyyntikojuista hintoja ja valitsimme bussi-lautta -yhdistelmän. Mielenkiintoista oli, että Ao Nangissa ei myyty edestakaista matkaa, vaan ainoastaan yhdensuuntaisia. Hintaa matkalle tuli vaivaiset 450 bahtia/hlö, (noin 12 €). Samalla tuli puheeksi, että paluu Samuilta takaisin Ao Nangiin on kalliimpi kuin toisen suuntaisesti. Mistähän lie tuokin johtuu? Paluukuljetuksena valitsimme hitaamman lautan sijasta speedboatin, ja hintaa paluumatkalle tuli 950 bahtia/hlö, (noin 25 €). Eli hyvin edullisesti pääsee Samuille.
Nouto hotellilta oli sovittu klo 6:00 aamulla. Ollaan jo totuttu, että aikataulut eivät täällä aina pidä ihan tarkkaan paikkaansa, joten oli ihan normaalia, että pakettiauto kurvasi lopulta noin puoli tuntia sovittua myöhemmin hotellin pihalle.
Ensimmäinen pysähdys oli ”joint ticket” -asema, jossa jaettiin paitaan kiinnitettävä tarra, josta näkyy mihin ja millä ollaan matkalla. Samalla saatiin liput bussiin ja lauttaan. Hetki odottelua jälleen, jonka jälkeen pääsimme siirtymään bussiin.
Pakettiautokuljetus hotellilta ”joint ticket” -pisteelle
Matka jatkui bussikyydillä.
Bussimatka Don Sak -laiturille kesti aika kauan, noin kolmisen tuntia, mutta sujui ihan kivasti välillä kirjaa lueskellen, välillä torkkuen.
Perille päästyämme siirryimme lautan kyytiin.
Bussikyydin jälkeen jatkettiin lautalla Koh Samuille.
Samuilla meitä oli vastassa useampia täysin ylihintaisia taksikyydin tarjoajia. Ylihintainen 1500 bahtin kyyti ei houkuttanut, joten valittiin ”lava-paku”. Sinne vaan katolle heilautettiin noin 23 kiloa painava matkalaukku! Hintaa kyydillä oli 100 bahtia/hlö, eli meiltä kahdelta yhteensä vähän reilu 5 €.
Vihdoin perillä Samuilla
Samuilla Ban Laem Dim laiturilla
Taksilla vai pakulla… 1500 bahtia vai 200 bahtia 🙂
Tällaisella kyydillä hotellille.
Kyyti kuljetti meidät perille hotellillemme First Bungalow Beach Resortiin. Huoneet saatiin onneksi heti, vaikka kello ei ollut vielä edes kahta. Allasalue oli tosi mukava ja meidän perushuone oli tosi iso. Tilaa riitti ja kaappitilaakin oli runsaasti. Tässä olisi majoittunut isommallakin porukalla 🙂
Hauska yksityiskohta oli huoneiden sisäänkäyntiterasseilla kiertävä karppiallas.
First Bungalow Beach Resort alla-alue
Myös täällä altaan vesi oli tosi lämmintä.
Huoneessa oli tosi hyvin tilaa, ja nimesimme keskellä huonetta olevan tyhjän tilan tanssilattiaksi.
Näkymä hotellin ravintolan terassilta. Ei huonompi maisema aamupalalla 🙂
Oiskohan joku antanut vähän leipää karpeille?
Meidän oma ”hotellikoira”. Tämä veikeä koira piipahteli useana aamuna katsastamassa hotellin aamupalatarjontaa. Veikkaanpa, että taisi aina silloin tällöin jonkun nakin sieltä saadakin, vaikka hotellin säännöissä kiellettiin koirien ruokkiminen. Samoin koira vietti päivää hotellin rannalla välillä uiden, välillä hiekalla lepäillen.
Chaweng Beach
Hotellimme sijaitsi Chaweng Beachin toisessa päässä. Chawengin ranta on suurelta osin matalaa, kirkasvetistä ja ihanan vaaleahiekkaista.
Matalaa rantaa, kirkasta turkoosia vettä. Kyllä on kaunista.
Rantabaarissa oli kiva nauttia jääkylmät hedelmäsmoothiet.
Meidän hotellin kohdalla ranta oli kuitenkin vähän syvempi, ja oikein hyvä uimiseen. Rannalla on pituutta noin 6-7 kilometriä (vähän ristiriitaista tietoa saatiin kilometrimäärästä).
Kävelimme rannan päästä päähän. Matkalla näkyi hotelleja, baareja, vesiskoottereiden vuokrausta, hierontaa ja vaikka mitä. Ihan joka kohdasta ei uskaltauduttu uimaan, kun nähtiin meduusoista varoittava kyltti, sekä samalla alueella useampiakin isoja meduusoja. Hui!
Varokaa vihaisia meduusoja!
Ne meduusat jotka nähtiin rannalla, olivat kyllä mahtavan kokoisia. En tosiaan haluaisi uida päin tuollaista!
Koh Nangyuan & Koh Tao
Samuin nähtävyyksiä ei juurikaan kierrelty katsomassa. Tarjolla olisi ollut niin Big Buddhaa kuin vesiputoksiakin. Ainoa retki joka tehtiin Samuilta, oli snorklailureissu Koh Nangyuaniin ja Koh Taolle.
Lähtö retkelle oli heti aamulla klo 8:00, ennätimme juuri hyvin syömään hotellilla aamupalan, joskin retken hintaan kuului myös pieni aamupala lähtölaiturilla. Onneksi ei jätetty sen aamupalan varaan, tarjolla oli nimittäin keksia, croissantteja, banaania ja kahvia/teetä ja mehua, eli nälkä olisi tullut melko pian.
Koh Taon ja Koh Nanguyan lähtöselvitystiskillä.
Aamupalaa tarjolla.
Turvaohjeet ja käytännön asiaa.
Lähtö odotellessa
Lähtölaiturilla jaettiin kaikille rannekkeet, meidän ryhmä sai siniset rannekkeet. Rannekkeet piti olla kädessä koko matkan ajan, ja niillä sai myös lounaan Koh Nangyanilla. Matka Koh Nangyuanille ja Koh Taolle oli melko pitkä, vaikka taittuikin ripeästi pikaveneellä.
Vihdoin päästiin matkaan. Pelastusliivit olivat pakolliset… paitsi takaisintulomatkalla eivät sitten enää yllättäen olleetkaan 😀
”Jee, taas mennään!”
Tässä meidän ryhmän speedboat.
Ensimmäinen pysähdys oli Koh Nangyanilla, jonka upeat maisemat sai haukkomaan henkeä. Todella ihanan näköinen paikka! Harmaat pyöreät kivet ja kirkkaan turkoosi vesi hohtivat auringonvalossa. Wau!
Saavumme Koh Nanguyaniin. Upean näköistä!
Saarella oli vapaata ohjelmaa, ja me päätimme lähteä kiipeämään saaren korkeimmalle näköalapaikalle. Saarta kiertämään oli rakennettu kiva puinen kävelysilta, jolta pääsi myös näköalapaikalle vieville rappusille.
Ja sitten vaan kiipeämään näköalapaikalle
Tässä vaiheessa kiipämistä mentiin vielä ihan reipasta vauhtia.
Loppuvaiheen jonotus oli kiipeämisen tylsin paikka. Paikoillaan seisomista hyttysten syötävänä. Argh.
Läkähdyttävän kuumassa helteessä kiipeäminen oli hikistä puuhaa. Rappusten loppupäässä alkoi yllättäen muodostua jonoa. Aluksi en oikein ymmärtänyt miksi jonoa oli muodostunut, mutta sitten saimme alastulomatkalla olleelta mieheltä tietoa, että ylhäällä rappuset loppuvat kokonaan, ja loppumatka on kiivettävä kallionlohkareilla. Tuo vaikeuttaa kulkua huomattavasti ja kun lopulta pääsee näköalapaikalle perille, niin se on suht pieni, eli kovin moni ei mahdu yhtä aikaa.
Siinä paikallaan seistessä hiki virtasi ja hyttyset pääsivät pistämään milloin pohkeesta milloin käsivarresta. Hetkisen aikaa kävi mielessä, että olikohan tuo maisema ihan oikeasti kiipeämisen arvoinen… mutta kyllä se vaan oli! Loppujen lopuksi kivillä oli tosi kiva kiivetä, oli vähän erilaista kuntoilua rannalla makoilun vastapainoksi. Ja kun päästiin itse näköalapaikalle, maisema oli todella upea ja hyttysetkin olivat jääneet rinteeseen kasvien varjoon.
Huipulla maisemat olivat todella upeat!
Näköalapaikalla oli kivien muodostama kieleke. Piti vaan sen verran katsoa ettei liian pitkälle istu, alas oli pudotusta aika paljon!
Kiipeilyn jälkeen oli hyvä siirtyä lounaalle seisovaan pöytään. Ruoka oli maittavaa, ja pieni hetki varjossa teki hyvää.
Maittava lounas seisovasta pöydästä. Mitään ruoka-aineita ei vältelty, eikä mitään ongelmia ollut. Kaikki tarjolla ollut ruoka oli herkullista ja tuoretta.
Loppuajan saarella vietimme snorklaillen. Ei tarvinnut mennä montaa metriä rannasta eteenpäin kun alkoi jo näkyä paljonkin erilaisia kaloja.
Koh Tao
Seuraava snorklailukohde oli Koh Taon edustalla. Pääsimme suoraan veneestä mereen ja tuolla kohdalla olikin runsaasti nähtävää. Alkuun ihastelimme kalojen runsautta, kunnes pääsimme näkemään jotain aivan ällistyttävän hienoa! Olemme Rikun kanssa aika monissa hienoissa snorklailupaikoissa päässeet ihastelemaan merenalaista elämää, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun nähtiin näin valtava kalaparvi!
Jostakin sen vaan yllättäen tajusi, että hei, meidän alla ui valtava massa kaloja! Vaikka vesi oli todella kirkasta, niin kalaparvea jatkui silmänkantamattomiin! Kaloja oli varmasti tuhansia ja tuhansia! Jotkut kävivät sukeltamassa parveen, ja kalat väistivät kauniin symmetrisen ympyrän sukeltajan kohdalle, jolloin pystyi näkemään keskeltä parvea hetken ajan meren pohjaa, mutta muuten parvi pysyi elävänä ”mattona”. Välillä yhtenäisenä vellovassa kalaparvessa näkyi pieniä välähdyksiä, kun auringon valo osui sopivasti kalojen kylkiin.
Se ei vielä selvinnyt, että mitä nuo noin 30 senttiset kalat olivat. (Siis ei mitään ihan pieniä sinttejä). Ja kuulemma oppaan mukaan meillä kävi tosi hyvä tuuri, että satuimme juuri tuolloin paikalle, kun näin suuri parvi sattui tuolla paikalla olemaan.
Koh Taon jälkeen lähdimme paluumatkalle ja hotellille saavuttiin neljän, viiden aikoihin. Onnistunut ja kiva retki!
Paluumatkalla oppaan poseeraus.
Loppu loman Samuilla vietimme rannalla lueskellen, kaupungilla kävellen ja hyvästä ruuasta nauttien. Aika kului nopeasti, ja sitten pitikin taas kertaalleen pakata matkalaukut ja suunnata takaisin Ao Nangiin.
Tarjolla olisi ollut myös thainyrkkeilyä. Illan ottelijat kiertelivät mainostamassa kaduilla.
Tässä ajateltiin mennä kuuntelemään live-bändiä. Istuttiin alas, tilattiin oluet, kuultiin ehkä yksi kappale, ja bändi lähti tauolle 😀
Ruokapaikkoja riitti jokaiseen makuun. Yksi illan kohokohdista oli valita minne mennä syömään.
Yksi kivoimmista illallispaikoista oli aika lähellä hotelliamme. Kiva tunnelma ja hyvää ruokaa.
Vaikka pääkadut ovat täynnä hierontapaikkoja, ravintoloita, gallerioita jne, niin heti sivukadulle poiketessa muuttui maisema maalaismaiseksi hiekkateineen ja eläimineen.
