Suomen suurin matkablogiyhteisö
Dominikaaninen tasavalta

Puerto Plata 8.-16.12.2016

31.12.2016

Hotelli Cofresi Palm Beach & Spa Resort

Tällä kertaa matkanjärjestäjänämme oli Aurinkomatkat, jonka suoralla reilun 11 tunnin lomalennolla saavuimme Aeropuerto Gregorio Luperon -lentokentälle. Lento oli perillä yöllä, ja hotellilla odotti kaksi virkailijaa sisäänkirjautujia. Olimme jo aiemmin lukeneet muiden asikkaiden kirjoittamia hotellin arvosteluja, ja siellä oli mainittu, että sisäänkirjautuminen kesti pitkään ja näin oli myös meidän kohdalla.

Koska kyseessä on all inclusive -hotelli, olisi odottelun päälle ollut tarjolla vielä yöpalaa, mutta jätettiin tuo välistä. Nälkä täällä ei siis voisi tulla, kun ”pientä purtavaa” on tarjolla aina aamuyöhön klo 5:0asti ja aamupalatarjoilu alkaakin jo taas klo 7:00. Koko hotellialueelta oli kahden buffet-ravintolan lisäksi yhdeksän à la carte -ravintolaa ja 12 baaria.

Aikaerosta johtuen olimme pirtänä hereillä parin tunnin unien jälkeen ja lähdimme heti seitsemältä aamulla aamupalalle. Aampalatarjonnasta löytyi suht kivasti kaikki mitä kaivattiinkin, ihanat oman maun mukaan valmistetut omeletit, hyviä jogurtteja ja tuoreita hedelmiä. Kahvin kanssa tuli sorruttua kakkuihin ja pulliin. Seisovan pöydän houkutushan on se, että tekee mieli maistella vähän kaikkea.

Aamupalamunakas

Aamupalamunakas, tuoremehut ja ihanaa tuoretta ananasta.

Ála carte

Ála carte -ravintoloihin piti tehdä varaukset etukäteen. Hieman hankalaksi oli tuo varaussysteemi tehty, kun varaukset piti tehdä klo 9:00-11:00 välillä. No, ensimmäisen illan varauksen saimme tehtyä joskus iltapäivästä, kun emme tuota tienneet. Varauksista saatiin kuitti, joka annettiin ravintolaan saavuttaessa. Lappusessa luki ohjeistuksena, että miehillä pitäisi olla pitkät housut ja pukupaita.

Ensimmäisenä iltana ruokailimme Meksikolaisessa ravintolassa, ja ei kyllä todellakaan kovin moni ollut pukukoodia noudattanut. Eli siis ruokailemaan voi mennä missä vaan asussa. Oli sortseja, capreja, sandaaleja jne. Ruoka oli ihan ok, hyvää meksikoilaista, ei mitenkään supermahtavaa kuitenkaan. Ruuan kanssa nautimme punaviinit, ja totesin ensimmäisen siemauksen jälkeen, että olut olisi sittenkin ollut sopivampi vaihtoehto. En tiedä mitä ”paikallista viiniä” talon punaviini oli, mutta vähän tuli sellainen ”kotiviini” -maku mieleen. Olut sen sijaan oli hyvää. Ravintolasta olisi ollut mahdollista tilata myös parempaa, tuontiviiniä, mutta se ei olisi kuulunut all inclusive -hintaa, vaan olisi veloitettu erikseen.

Illallisella

Illallisella

 

Seuraavana iltana menimme italialaiseen ravintolaan. Ravintolan alkupala -salaattipöytä oli juuri minun makuun, ihania tuoreita kasviksia, ananasta, parmankinkkua, hyvää tonnikalasalaattia jne. Niinpä odotukset olivat korkeat ruuan suhteen ja kieltämättä oli pettymys, kun tilaamani Parmesan kana oli kuivahko kananfilee, päällä juustoa ja perusspagettia. Sanoinkin, että makuelämys oli vähän kuin itse olisin ruuan tehnyt – ja en siis ole mikään hyvä kokki :). Jälkiruoaksi otin Tiramisun, joka varmaankin samaa, mitä löytyy yhtenä vaihtoehtona buffetin runsaasta jälkiruokapöydästä, mutta hyväähän se oli.

IMG_8595

Italialaisen ravintolan alkupalabuffetin antimia

IMG_8597

Riku tilasi Italialaisessa ravintolassa Pizzan – oli ihan peruspizzaa ja itselläni Parmesan kanaa – parempaakin on syöty.

Buffet

Tutustuimme hotellilla suomalaismatkaajiin, Vilinaan ja Sirpaan. Ruokailurutiinimme muodostuikin kuin luonnostaan yhteisistä lounaista ja illallisista hotellin Buffet -ravintolassa. Henkilökunta oli mukavaa ja juttu kulki heidän kanssa niin espanjaksi kuin englanniksikin. Illallisella ravintolassa esiintyi duo, joka lauloi tuttuja joululauluja ja ikivihreitä kitaran säestyksellä.

Buffet oli meille kiva vaihtoehto, ja tarjonta vaihteli jonkin verran joka päivä. Tarjolla oli paikallisia erikoisuuksia, kuten banaanin paloja makeahkossa kastikkeessa, ja ei siis jälkiruokana, vaan lisukkeena, kuten meillä vaikkapa perunat. Peruunaakin oli jonakin päivänä, mutta uuniperunan tapaisena. Kanan, possun ja naudanliharuokien lisäksi päivittäin oli tarjolla myös pizzaa. Eli oli kyllä vaivatonta kerätä muutama lisäkilo vyötärölle.

Dominikaanisena teemailtana oli tarjolla myös Mama juanaa, joka on vaaleata rommia (tai jotakin muuta alkoholia) joka on sekoitettu kuivattujen oksien ja yrttien sekaan maustumaan. Tämä ”spesiaali-kasvis-seos” antaa juomalle oman makunsa. Makuasioista voi kiistellä, mutta omasta mielestäni oli kyllä aika pahaa. Tätä paikallista ”haketta” oli myynnissä myös monissa kojuissa ja putiikeissa lasipulloissa, johon voisi sitten itse lisätä alkoholin ja valmistaa näin oman Mama juana -juoman. Ei ostettu tällä kertaa.

IMG_9066

Mama juana

IMG_9064

Dominikaaninen teemailta

Paikallista kahvia on pakko kehua. Mikäli pitää vahvasta ”oikean kahvin” makuisesta kahvista, niin täältä sitä saa!

Meidän yhteiset ruokailuhetket Sirpan ja Viliinan kanssa usein venähtivät mukavasti rupatellen ja useita santsiannoksia noutaen niin, että muutamankin kerran huomasimme olevamme lähes viimeisiä ruokailijoita. Tarjoilijat jo keräsivät kattauksista muista pöydistä kun meillä oli vielä jutut kesken viinilasillisen ääressä.

 

IMG_9070

Viliina noutamassa possua

IMG_9068

Lautanen käteen ja herkkuja keräilemään

IMG_9072

Jälkiruokapöydässä oli aina tarjolla makeita leivoksia, pullia ja jäätelöä muutaman kastikevaihtoehdon kera.

Spa

Hotellilla oli laadukas Spa osasto, josta voi ostaa erilaisia hierontoja. Maan tavan mukaan myös hierontojen hinnat piti tinkiä. Kävimme testaamassa rentouttavaa tunnin hierontaa. Alkuperäinen ”listahinta” oli 100 dollaria, mutta käytännössä maksoimme hieronnasta 60 dollaria / hlö. Hinta siis täysin suomen hinnoissa, mutta toki paikkakin oli täysin erilainen kuin rantahierontapaikat, joita olemme jokaisella Thaimaan reissulla käyttäneet. Hieronta oli hyvä, mutta varmaan saman kokemuksen saisi samalla hinnalla myös Suomesta.

15590126_10154904909967171_9017264414983009396_n 15731278_10154904914202171_1830901557_n

15722610_10154904912487171_1762440756_n

Hotellin aktiviteetit

IMG_8556

Kun luin ennen matkalle lähtöä esittelyn hotellin aktiviteettitarjonnasta, suunnittelin käyttäväni ainakin mahdollisuutta melontaan ja ehkä kuntosalilla käyntiin.

Toisin kuitenkin kävi. Runsaasta liikuntapainotteisesta tarjonnasta huolimatta jäi aktiivinen liikunta melko vähäiselle. Toki alueella oli paljon rappusia ja korkeuseroja, joten hyötyliikuntaa tuli kuin huomaamatta.

Liikuntaohjelmien lisäksi hotellilla oli show -iltoja, sekä erilaisia esiintyjiä ja muuta iltaohjelmaa, kuten karaoke maanantaisin.

Yökerho jäi meiltä kokonaan kokeilematta. Jätettiin diskoilut tällä kertaa nuoremmille. Samoin iltashowt, jotka oli järjestetty viereisessä Tropicana hotellissa, jäi meiltä väliin, vaikka olisivat olleet myös meidän hotellin asukkaille tarjolla, joko pienen kävelymatkan päässä, tai sitten ilmaisella shuttlella. Omankin hotellimme iltaohjelmien seuraaminen aika vähäiselle. Joinakin iltoina oltiin ohjelman aikana muualla syömässä tai sitten olimme vain sen verran väsyneitä päivän ohjelmasta, että mentiin ajoissa nukkumaan.

IMG_9040

Hotellilla oli paljon altaita, joista valita itselleen mieluisin.

IMG_9030

Rannalla pääsi pelaamaan lentopalloa. Me emme tällä kertaa peliin osallistuneet.

IMG_8640

Tästä tuli viikon aikana meidän ”vakiopaikka”. Altaan reunoilla oli matalammat tasot, joihin voi siirtää aurinkotuolit.

IMG_8558

Hotellialue oli melko suuri, ja alueella kuljettiin kävelyteitä pitkin.

IMG_8642

Osa lukuisista altaista oli vain aikuisille ja lapsille löytyi omat altaansa

IMG_8641

 Puerto Platan kaupungilla

Aurinkomatkoilla oli tarjolla retkitarjonnassa kaupunkikierros, mutta päätimme mielummin mennä kaupungille omatoimisesti. Heti aidatun Lifestyle Holidays Vacation Resortin, hotellialueen, johon myös meidän hotelli kuului, ulkopuolella kulki isompi tie, josta pääsi hyppäämään paikalliseen julkiseen, eli  Guaguaan. Guaguat ovat pakettiautoja, eikä niillä ei ole aikatauluja eikä pysäkkejä, vaan kyytiin hypätään jostakin vain reitin varrelta.

Koska hotellialue on iso, niin pakettiautot pysähtyivät automaattisesti usein hotellin porttien kohdalla. Hotellit työllistävät paljon paikallisia, jotka käyttävät julkisia työmatkoihinsa. Ja varsin halpa tuo matkustusmuoto olikin. Hinta hotellilta noin 8 kilometrin päässä olevalle keskustan alueelle maksoi 20 pesoa/hlö. Ensimmäisellä matkallamme annoimme reteästi kunnon tipit, ja maksettiin 100 pesoa (reilu 2 euroa) 🙂

Riku "paikallis-bussissa". Ilmastointi tarkoitti sitä, että ajetaan sivuovi auki.

Riku ”paikallis-bussissa”. Ilmastointi tarkoitti sitä, että ajetaan sivuovi auki.

Tiedustelimme myös taksien hintoja hotellilta, ja hyvin äkkiä selvisi, että oli matka minne tahansa, niin hotellin taksit olivat noin puolta kalliimat kuin kaupungilta otetut. (Hinnasta kannattaa neuvotella kaupungin taksien kanssa). Hotellilla oli sopimus tiettyjen taksien kanssa, ja muilla takseilla ei asiaa hotellialueelle ollut. Mutta ylivoimaisesti edullisinta matkustaminen oli ”julkisilla”, eli pakettiautolla tai busseilla.

Välittömästi, kun hyppäsimme pois pakettiauton kyydistä keskustassa, säntäsi paikallinen mies luoksemme ”auttamaan” meitä kadun ylityksessä. Todella ärsyttävää, ajattelin siinä vaiheessa. Mies selitti, että on kaupungin palveluksessa ja auttaa ilmaiseksi turisteja… joopa joo. Suunnittelmissamme oli mennä ensimmäiseksi San Felipen linnoitukselle, mutta päätimme sittenkin muuttaa suunnitelmaa, kun paikallinen ”opas” kysyi, haluaisimmeko käydä paikallisilla markkinoilla, jotka ovat kaksi kertaa viikossa Puerto Platassa, ja juuri tänään oli markkinapäivä. Totta kai, kiva nähdä paikallista markkinatouhua. Päätimme, että annetaan nyt sitten ”oppaan” neuvoa meille tie markkinoille.

Matkalla markkinapaikalle tutustuimme paremmin ”oppaaseemme”, joka esitteli itsensä Felixiksi, ja näytti vielä henkkareitansakin luottamuksen herättämiseksi. Matka markkinoille olikin odottamaani pidempi, mutta sujui rattoisesta, kun Felix kertoi englannin ja espanjan sekaisella kielellä meille pajon maan tavoista ja kaupungista sekä kaupungin historiasta. Markkinoille saavuttuamme totesimme, että taidamme olla todellakin ainoat turistit kohteessa. Torilla oli kojuja toisensa perään ja myynnissä hedelmiä, juomia, kalkkunoita (eläviä häkeissään) ja kaikenlaisia tuoreita ruokatarvikkeita. Felix kertoi paikallisten käyvän hakemassa ruokatarvikkeensa täältä markkinoilta.

Puikkelehtiessamme sujuvasti kojujen välissä ja Felixin kertoessa joka kojulla myytävistä tuotteista tarinaa, josta puolet kylläkin meni ohi, aloin pitämään yhä enemmän meidän personal-oppaastamme.

IMG_8683

Felix moikkaili luontevasti torikauppiaille ja kaikki olivat iloisia ja ystävällisiä.

IMG_8695 IMG_8692 IMG_8690 IMG_8689 IMG_8686 IMG_8685 IMG_8675 IMG_8674

 

Taistelukukot. Kukkotappelut ovat Felixin mukaan tosi yleisiä Dominikaanisessa tasavallassa. Julmaa.

Taistelukukot. Kukkotappelut ovat Felixin mukaan tosi yleisiä Dominikaanisessa tasavallassa. Julmaa.

San Felipen linnoitus

Seuraava kohteemme oli San Felipen linnoitus. Emme vaivautuneet kaivamaan karttaa esille, vaan Felix lupautui kävelemään kanssamme linnoitukselle. Felix oli liikuttavan huolehtivainen ja varoitti jokaisesta pienestäkin kuopasta kävelytiellä. Perillä Felix odotteli linnoituksen ulkopuolella, kun kiertelimme linnoituksella. Saimme portilta kuulokkeet, joissa oli valittavana espanjan tai englannin kielinen seloistus linnoituksen historiasta.

IMG_8834

”Ota kuva minusta ja aasista, niin voin sitten pummia rahaa tästä kuvasta” … ärsyttäviä ”kauppiaita”

IMG_8762

Hilpeä oppaamme Felix ja Riku, matkalla linnoitukselle.

IMG_8772

Linnoitusta kierrellessä voi valita selostuksen englanniksi tai espanjaksi

IMG_8766 IMG_8768 IMG_8777 IMG_8789 IMG_8794 IMG_8802 IMG_8806 IMG_8823 IMG_8814

Pico de Isabel de Torres

Linnoitukselta otimme taksin Pico de Isabel de Torres -vuorelle. Vuorelle mentiin 779 metrin korkeuteen köysiradalla, joka on otettu käyttöön 1975. Maisemat köysiradalta olivat tosi upeat, joskin ylhäälle päästyämme menimme pilveen. Ylhäällä meitä odotti Rio de Janeiron Jeesuspatsaan kopio, joka on alkuperäistä toki paljon pienempi.

Vuorella on myös kasvitieteellinen puutarha, ja meidän oppaamme Felix jaksoi tarinoida niin kasveista kuin historiastakin taukoamatta. Välillä tuoksuttelimme sitruunalle tuoksuvia lehtiä ja välillä pääsimme ihmettelemään kilpikonnia. Ylhäällä ilma oli viileämpää, joten jaksoimme hyvin kävellä mäkiä ylös ja alas.

IMG_8896

Patsaalle saavuttuamme paikalle tuli heti paikallisia auttamaan turisteja poseeraamaan patsasvalokuvissa. Meilläkin näitä otettiin molemmista yksin ja välillä yhdessä… veikkaanpa, että aika monelta turistilta löytyy sama poseeraus omasta valokuva-albumista 🙂

IMG_8883

Se hetki, kun köysiratavaunu sukeltaa pilveen

15820266_10154924334812171_46170372_n

Köysirata-selfie

15820498_10154924334652171_1930072486_n

Kasvitieteellisen puutarhan kilpikonnat päivää paistattelemassa

15801080_10154924334592171_246673477_n

15801605_10154924334842171_2089229710_n 15801412_10154924334892171_304500054_n 15801455_10154924335072171_1559192058_n IMG_8858

IMG_8857

Vehreä viidakko köysiradan alapuolella

IMG_8876 IMG_8894 IMG_8888

Cabarete ranta

Päätimme lähteä suomalaisten kanssa yhdessä Cabareteen rannalle. Kuulemma ei ole kaukana, ehkä puolisen tuntia menee matkaan. Niinpä ahtauduimme paikalliseen julkisen liikenteen pakuun, ja lähdimme matkalle. Matka olikin yllättäen huomattavasti luultua pidempi, kilometrejä taisi olla noin 80 km, ja matkaan kului yllättävän paljon aikaa pakun pysähdellessä ja ottaessa lisää porukkaa kyytiin. Perillä päästiin kuitenkin.

Paluumatkan kuljimme suosiolla ilmastoidulla taksilla. Taksimatka maksoi 50 dollaria. Kuskimme ei puhunut lainkaan englantia, mutta hyvin ymmärsimme kuskin puheesta hänen kertoessaan, että edessämme mateleva autojono oli hautajaissaattue. Jos jonkin jäi kuskin espanjankielestä ymmärtämättä, niin ohittamamme auton avolavalla ollut arkku selvitti, että kyseessä tosiaan oli hautajaissaattue.

kimppakuva

”Kuinka paljon mahtuu pieneen Hiaceen….” No, reilu 20 hlö sinne mahtui. Etupenkillä kuskin lisäksi kolme henkilöä, yksi vinosti kuskin sylissä. Meidän turistien syliin ei kukaan sentään kiivennyt matkalla Cabarete rannalle.

IMG_9020

Kiva rantapäivä suomalaisessa seurassa

IMG_8980

Cabarete ranta oli ehkä hieman pettymys. Sinänsä kyllä hieno ja pitkälle matalaa hiekkarantaa, mutta ei juuri kummoisempi, kun hotellin ranta. Hotellin yksityisellä rannalla ei kauppiaita ollut, täällä niitä sen sijaan oli. Oli korua ja hierontaa ja retkikauppiaita. Ostimme seuraavalle päivälle retken Paradise Islandille

 

Paradise Island ja mangrovemetsä

Viimeisenä lomapäivänä teimme retken Paradise Islandille. Matkalla ajelimme myös magrovemetsän reunassa. Retki oli tosi mukava ja onnistunut. Saari, joka oikeastaan ei ole edes varsinainen saari, vaan hiekasta muodostunut ”saari” koralliriutan päälle. Upea koralliriutta ympäröi saarta, ja oli mahtava paikka snorklailla. Pinnan alla oli paljon värejä ja kaloja.

IMG_9120

Ihanaa! Venekyyti vilvoitti kivasti kuumassa paahteessa

IMG_9146

Paradise Islandilla

IMG_9150

Saapuessamme paikalle, oli saarella vielä melko ruuhkaista.

lähdössä

Lähtiessämme olimme viimeiset. Saarella on määräys, että kukin ryhmä saa viipyä maksimissaan 2,5 tuntia. Kaikilla saareen saapuvilla on omat rannekkeensa.

Nina

Meillä oli oma ”mökki”, Mökki nro 2, johon voi jättää kassit ja tavarat. Pyyhkeitä ei saanut hiekalle laittaa.

tulossa Paradiseen

Uintialueet ja snorklailualueet olivat toisilla reunoilla saarta, veneille oli varattu yksi reuna.

maisema

Paradise Island retken paluu- ja lähtöranta.

IMG_9076

Ennen snorklailulle lähtöä retki-isäntämme jakoi kaikille leipäpussit kalojen syöttämistä varten.

IMG_9130

Mangrovemetsässä

IMG_9127 IMG_9129

IMG_9182 IMG_9184 IMG_9185 vene3 IMG_9087 IMG_9139 IMG_9149 IMG_9140 IMG_9165 IMG_9224 IMG_9234

IMG_9099 IMG_9136

5 Comments

  • Reply miraorvokki 1.1.2017 at 12:13

    Näyttääpä vallan ihanalta rentoutumislomalta! 🙂 Näytätte tosi iloisilta, ihanaa nähdä tällaisia iloisia ihmisiä reissussa. Puerto Plataan olisi ihanaa matkustaa joskus, toivottavasti pääsen pian reissuun 🙂

    • Reply matkustaja 1.1.2017 at 15:50

      Kiitos 🙂
      Oli kyllä kiva reissu ja oltaisiin viihdytty pidempääkin. Mm. vesiputoksilla olisi ollut kiva käydä vielä, mutta aika loppui kesken. Nyt vain uutta reissua suunnittelemaan! 🙂

  • Reply Iita 16.1.2017 at 20:28

    Hei!
    Kiitos ihanasta postauksesta!
    Itsellä tulossa matka juuri samaan kohteeseen ja hotelliin 🙂
    Oliko illat ja yöt minkälaisia lämpötilaltaan? Tarkeneeko ihan mekolla vai pitääkö varata pitkää hihaa ja lahjetta mukaan?
    Kävittekö hotellin kuntoiluhuoneella? Oliko minkälainen?
    Vältittekö jotain ruokia vai söittekö ihan kaikkea?
    Onko kohteessa minkälaisia ostosmahdollisuuksia?
    Kiitos paljon avustasi jo etukäteen 🙂

  • Reply matkustaja 18.1.2017 at 19:16

    Hei Iita!

    Kiitos kommentoinnista.
    Hotelli oli kyllä tosi kiva, varsinkin suuri allas-alue. Joulukuun reissussamme pärjäsi hyvin illat ihan vain pelkällä mekolla, ei tarvinnut varata lämmintä mukaan. Vain yhtenä iltana tuli vilu, kun sade yllätti juuri kun olimme siirtymässä ruokapaikasta takaisin omalle hotellille 🙂 … ja ei tietenkään ollut sateenvarjoa mukana.

    Kuntosalilla ei käyty ollenkaan. Ruokia söimme ihan kaikkea, emme vältelleet mitään, eikä kyllä mitään ongelmia ollut. Hintaan kuuluvat ala carte -ravintolat olivat kivaa vaihtelua buffet -ruokailulle, mutta ei mitään perus-ravintolaa kummoisempia mielestäni. Tuntui vähän, että lihat ja kanaruuat paistetaan ”varmuuden vuoksi” tosi kypsiksi, että vahingossakaan jäisi raa’aksi. 🙂

    Hotellialueella ei ole kun sellaisia pieniä, kalliita ”hotelli-shoppeja”, joten shoppailemaan pitää lähteä vähän kauemmaksi. Me kävimme ainoastaan Puerto Platan kaupungissa, jossa on kyllä ostoskatu ja kauppoja, mutta varmaan parhaimmat ostosmahdollisuudet olisivat jossakin Santo Domingossa, jonne ei lähdetty, kun matkaa pääkaupunkiin oli niin paljon.

    Vinkkinä vielä, jos lähdette Puerto Platanin keskustaan, niin edullisin ja vaivattomin tapa on hypätä heti hotellialueen ulkopuolelta ”bussiin”… eli siis sellaiseen rähjäiseen pakettiautoon :). Hiace -kuljetus Puerto Plataan oli muistaakseni 20 pesoa / hlö. (Eli 50 senttiä).
    Ja siellä kaupungilla meille tuli suoraan ”ilmainen opas” tajoamaan palvelua, joten vinkkinä vielä, että ilmainen ei tarkoita kuitenkaan ilmaista :). Me kyllä olimme tosi tyytyväisiä meidän oppaaseemme, jolle maksoimme opas-palvelusta. Mutta mikäli ei opasta kaipaa, niin kannattaa heti alkuun kieltäytyä palvelusta.

    Samoin jos otatte taksin, niin paljon halvemmalla pääsee, kun ottaa sen taksin hotellialueen ulkopuolelta.

  • Reply matkustaja 18.1.2017 at 19:20

    Ja oikein mukavaa reissua vielä! 🙂

  • Leave a Reply